Miten taistelet sitä ajatusta vastaan, että pitäisi saada joku uusi vaate tai kengät, vaikka oikeasti niitä on jo yllin kyllin?

Miten jollakin on kenkiä niin paljon, että uusien ostamisesta on haittaa? Siis olettaen, ettei rahasta ole pulaa. Kengät yleensä kuluvat nopeasti eivätkä kestä kovin kauaa, jos kyse ei ole juhlakengistä tms. joita käytetään vain harvoin.

Urheilutopit ovat ainoa asia, joita minulla on liikaa (omistan jotain 15 kpl), mutta silti kivan yksilön kohdalla ostaisin. Vain liian kallis hinta on oikeastaan ainoa, mikä lopulta lopettaa ostohalun.

Ei tule tuollaisia ajatuksia koskaan. Johtuneeko Y-kromosomista.

Visualisoin mieleeni hikipajan, jossa alaikäiset painavat ympäripyöreitä päiviä ilman taukoja. Sitten kuvittelen, millaiseksi muodottomaksi rätiksi kyseinen vaate todennäköisesti menee ekasta pesusta. Voila!

Mietin sitä, miten vaikeaa siivoaminen tulee olemaan ja miten talo alkaa täyttyä tavarasta, jos aina ostaa mitä haluaa.

Juuri nyt ollaan lapsen kanssa sisäleikkipaikassa jossa kaupan olevat lelut on -30% alessa. Tekisi mieli ostaa, kun on lapselle mieluisia, mutta mietin sitä lelumäärää kotona... Ei kiitos yhtään leluja enää ennen kuin nykyinen ikävaihe on ohi.