Tunnetko sinäkin terrieri-ihmisiä?
Eli tyyppejä, joiden on ai-van pakko saada asiat haluamaansa järjestykseen, periksi ei anneta senttiäkään. Yksi tällainen piti synttärit lapselleen. Ei päästy menemään, erittäin hyvästä syystä. No tämä tyyppi soitti kesken juhlan ja vaati saada sopia uuden ajankohdan. Mikään "katellaan tässä" ei käynyt, vaan piti ruveta käymään päivä päivältä kalenteria läpi. Olisipa ollut pokkaa sanoa että kiitti mutta en halua toimia vekarasi lahja- automaattinen ikinä enää.
T. Kiltti vätys joka antaa periksi
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Alkukantainen hyeena on oikea kuvaus tähän, ei terrieri.
Terrieri ei päästä uhristaan irti, joten mun mielestä kyllä sopii!!
Vierailija kirjoitti:
Ei terreri tyyppi ole tuollainen. Terrieri on todella kiva ja älykäs olento. Kiltteys on myös terrierin ominaisuus. Terrieri kuitenkin tarvittaessa sanoo painavan sanan.
Räksytä terrierille, saa räksytystä takaisin.
Ole kiltti terrierille, terrierri on kiltti sinulle.
Omat kokemukset koiramaailmasta on kyllä terrierien kohdalla miinusmerkkisiä. Sori vaan, kaikki terrierifanit. Poikkeuksia ovat isot kuten airedale, niillä on sitä isojen koirien lungiutta josta itse tykkään. Sen sijaan pienet terrierit on ikäviä - juurikin periksi antamattomia, jääräpäisiä, riitelynhaluisia, räksyttäviä, näykkiviä, syöksähteleviä harminkappaleita. Voi toki olla, että nämä joita säännöllisesti lenkeillä tapaa on vain kasvatettu jotenkin väärin. En ottaisi sellaista koirakaveriksi. Niinpä en tykkää ihmisterriereistäkään, tyypin kyllä tunnistan, on noita vastaan tullut töissä ja vapaalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei terreri tyyppi ole tuollainen. Terrieri on todella kiva ja älykäs olento. Kiltteys on myös terrierin ominaisuus. Terrieri kuitenkin tarvittaessa sanoo painavan sanan.
Räksytä terrierille, saa räksytystä takaisin.
Ole kiltti terrierille, terrierri on kiltti sinulle.
Omat kokemukset koiramaailmasta on kyllä terrierien kohdalla miinusmerkkisiä. Sori vaan, kaikki terrierifanit. Poikkeuksia ovat isot kuten airedale, niillä on sitä isojen koirien lungiutta josta itse tykkään. Sen sijaan pienet terrierit on ikäviä - juurikin periksi antamattomia, jääräpäisiä, riitelynhaluisia, räksyttäviä, näykkiviä, syöksähteleviä harminkappaleita. Voi toki olla, että nämä joita säännöllisesti lenkeillä tapaa on vain kasvatettu jotenkin väärin. En ottaisi sellaista koirakaveriksi. Niinpä en tykkää ihmisterriereistäkään, tyypin kyllä tunnistan, on noita vastaan tullut töissä ja vapaalla.
Oma terrierini on laupea kiltti puuhastelija. Räsyttää vain syystä. Fiksu kuin mikä.
Kannattaa jättää siis kaikki itseään kuvaavat eläinvertaukset pois, jos ei halua luoda väärää kuvaa itsestään. Antaa muiden päättää...
Joskus pientä terrieritaipumusta saattaa putkahtaa itsessäni esiin, kun haluaisin että asiat ovat järjestyksessä. Vanhemmiten on onneksi tullut labbista mukaan...
Näin pitäiskin toimia, jos ei kerran saa kunnon vastausta. Turhaa stressata esim töissä työtehtävillä joita ei itselle ole osoitettu eikä pyydetty tekemään. Tekee mitä käsketään ja antaa muiden kantaa vastuun muista tekemättömistä töistä. Minä olen myös sellainen nykyään että en enää kerjää ja pyytele apua, jos ei kertakysymällä saa apua tai vastausta niin olkoon. Jos joku ei osaa päättää, antaa olla. Turha vain sitten jälkeen päin tulla itkemään jos jää ulkopuolelle tai hommat ei ole tehty ajallaan.