Lue keskustelun säännöt.
Elämäni on yksitoikkosta
21.07.2019 |
Lapsi on, mies on mutta elämässäni ei ikinä tapahdu mitään jännittävää. Outoa koska olen yleensä jännityksenhakuinen ja pidän yllätyksistä mutta jotenkin avioliitto on homehtunut.. hääpäivä takana eikä sinä päivänä tehty mitään ihmeellistä.
Minulla on tasan yksi harrastus mutta tuntuu etten sitäkään voi tehdä. Olen viimeaikoina oikeasti miettinyt rakastanko miestäni, miksi ylipäänsä menin hänen kanssaan naimisiin. Olen ihan hyvännäköinen nainen, pidän huolta kunnostani mutta en koskaan saa mieheltä sitä huomiota mitä tarvitsen. Ei tarvitsisi olla kuin vain hyväksyvä katse kehu ja hymy ehkä pusu, mutta usein menee niin etten saa katsettakaan vaan mies vaikuttaa aina kauhean poissaolevalta. Menee pitkiä aikoja niin ettemme edes puhu toisillemme mitään.
En ikinä pettäisi miestäni mutta kieltämättä olen alkanut katsoa toisia miehiä miettien että millaista elämä olisi tuon ja tuon kanssa. Katselen hyvännäköisiä miehiä etenkin ja jotenkin haluankin että joku mies osoittaisi huomiota kun en avioliitossa sitä saa. Sitten tulee kauhea morkkis kuinka käyttäydyn niin mitä halveksin...
Kommentit (5)
Jos on perhe, niin sen pitäisi olla tärkein elämänsisältö. Ehkä sitten joku kiinnostava harrastus lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloita ääneen valittaminen.
Ja yleine nalkutus joka asiasta.
Tuputa mielipiteitäsi ääneen koko ajan.
Avioeron myötä saat juuri sitä huomiota mitä tarvitset.
Tuohan kuulostaa normaalilta aikuisen ihmisen elämältä. Harva työssäkäyvä, normaalituloinen ihminen mitään suuria extreme-kokemuksia saa päivittäin. Ja tylsä hääpäivä; missäs se on sanottu, että miehen olisi silloin pitänyt jotain järjestää? Olisit ehdottanut miehelle, että viedään lapsi hoitoon ja vietetään yhdessä ihana päivä ja yö. Harvalla sitä mitään ihania ylläreitä ja kokemuksia taivaasta tippuu, kyllä niiden eteen pitää vähän itse vaivaa nähdä.
Vierailija kirjoitti:
Tuohan kuulostaa normaalilta aikuisen ihmisen elämältä. Harva työssäkäyvä, normaalituloinen ihminen mitään suuria extreme-kokemuksia saa päivittäin. Ja tylsä hääpäivä; missäs se on sanottu, että miehen olisi silloin pitänyt jotain järjestää? Olisit ehdottanut miehelle, että viedään lapsi hoitoon ja vietetään yhdessä ihana päivä ja yö. Harvalla sitä mitään ihania ylläreitä ja kokemuksia taivaasta tippuu, kyllä niiden eteen pitää vähän itse vaivaa nähdä.
Luuletko etten ole vaivaa nähnyt suhteemme eteen? En jaksa olla aina se aloitteellinen puoli joka aina ehdottaa jotain ja sitten vielä se ettei mies innostu mistään! Vaikka laittaisimme lapsen hoitoon että saamme olla kahdestaan se ei tilannetta muuta mitenkään vaan saatamme istua metrin väli keskenämme puhelinta selaillen ym. voi olla että meillä on jonkinlainen kriisi meneillään... mutta en odottanut tällaista kun avioliittoon päädyttiin Ap
Et ole kasvanut aikuiseksi