Outo mökkeily taas, olen haukkumisen kohde
Tulin käymään vanhempieni mökillä mieheni ja poikani kanssa (kutsutusti). Saapumisesta lähtien muut ovat haukkuneet minua, ainoastaan isäni kerran sanoi, että tein hyvää ruokaa. Muuten minun arvostelemiseni on jotain yleistä hupia täällä äitini, mieheni ja poikani toimesta. Joka asiassa, mitä teen, löytyy jotain vikaa. Äitini on jo nimittänyt minua jopa "sairaaksi", kun halusin käydä kylässä ruokakauppareissulla.
Poikani on liittoutunut tuohon mukaan ja haukkuu ja tiuskii minua myös. Kaikki, mitä mummu tekee, on oikein, kaikki minun tekemäni on väärin. Mieheni vähättelee kotonakin välillä, muttei aina. Eikö tämä ole todella kummallista? Tämä on siis minun sukuani, yleensä kai tällaista on anoppilassa.
Muistuu taas mieleen, miksi en tule vanhempieni mökille mielellään käymään, harmillisesti poikani rakastaa sitä paikkaa ja siksi tulimme. Olen hankkinut oman mökin, mutta vanhempani eivät ole koskaan suostuneet käymään siellä, vaan he paheksuvat sitä, että olen hankkinut sen.
Vielä viikko tätä piinaa edessä.
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Etkö saa suutasi auki ja kykene puolustautumaan? Viheltäisin tuollaisen pelin heti poikki. Mua ei kohdella paskasti. En kohtele muitakaan noin.
Toki olen saanut suuni auki ja huomauttanut asiasta. Sillä ei ole mitään vaikutusta.
Ap
Miksi vielä viikko kestettävä? Päätä, että lähdet pois jos puhettani ei kuunnella.
Lähtisin kotiin. Minkä ikäinen poikasi on? Epäterve ympäristö lapselle, saa huonoja vaikutteita vanhempiesi käytöksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etkö saa suutasi auki ja kykene puolustautumaan? Viheltäisin tuollaisen pelin heti poikki. Mua ei kohdella paskasti. En kohtele muitakaan noin.
Toki olen saanut suuni auki ja huomauttanut asiasta. Sillä ei ole mitään vaikutusta.
Ap
Menitkä samalla tiskaamaan vai keräsitkö lautaset pois syöjien edestä ruokailun jälkeen?
Jos minua kohdellaan jossain huonosti, en mene sinne toista kertaa. Ellei asioita sovita ensin.
Kyllä minä täällä pystyn olemaan viikon, ihan tottumusta on jo, kummalliselta vaan tuntuu. Olen nelikymppinen jo ja olen havahtunut tuohon varsinkin äitini käytökseen vaata vanhemmiten. Nuorena en tajunnut sitä. Hänellä pitää olla aina joku vähäteltävä, aiemmin se oli hänen veljensä, joka menestyi urallaan huonommin kuin äitini. Nyt sitten jostain syystä minä.
Mieheni valitsin varmaan tuttuuden perusteella, hänellä on monia samoja piirteitä kuin äidissäni. Poikani on jo teini ja saanut vsikutteita. Puhuu minulle usein hyvin epäkunnioittavasti ja se pahenee, kun on äitini vaikutuspiirissä. Jotenkin kaikki liittoutuvat silloin minua vastaan, isääni lukuunottamatta.
Onneksi on av, jonne voi valittaa itse... En viitsi täällä vieraana ollessa mitenkään jyrkkäsanaiseksi ryhtyä. Lisäksi pienestäkin huomauttamisesta menisi äitiini välit poikki kokonaan, hän voi pitää mykkäkoulua kevyesti puolikin vuotta.
Ap
No jos jäät sinne viikoksi kunntelemaan arvostelua ja haukkumista ihan vaapaaehtoisesti niin väkisinkin sitä alkaa miettimään oletko ihan terve? Sinua kohdellaan juuri sillä lailla kuin annat kohdella.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä täällä pystyn olemaan viikon, ihan tottumusta on jo, kummalliselta vaan tuntuu. Olen nelikymppinen jo ja olen havahtunut tuohon varsinkin äitini käytökseen vaata vanhemmiten. Nuorena en tajunnut sitä. Hänellä pitää olla aina joku vähäteltävä, aiemmin se oli hänen veljensä, joka menestyi urallaan huonommin kuin äitini. Nyt sitten jostain syystä minä.
Mieheni valitsin varmaan tuttuuden perusteella, hänellä on monia samoja piirteitä kuin äidissäni. Poikani on jo teini ja saanut vsikutteita. Puhuu minulle usein hyvin epäkunnioittavasti ja se pahenee, kun on äitini vaikutuspiirissä. Jotenkin kaikki liittoutuvat silloin minua vastaan, isääni lukuunottamatta.
Onneksi on av, jonne voi valittaa itse... En viitsi täällä vieraana ollessa mitenkään jyrkkäsanaiseksi ryhtyä. Lisäksi pienestäkin huomauttamisesta menisi äitiini välit poikki kokonaan, hän voi pitää mykkäkoulua kevyesti puolikin vuotta.
Ap
No jos äitisi nyt vähättelee sinua, niin olisiko mykkäkoulusta haittaa?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä täällä pystyn olemaan viikon, ihan tottumusta on jo, kummalliselta vaan tuntuu. Olen nelikymppinen jo ja olen havahtunut tuohon varsinkin äitini käytökseen vaata vanhemmiten. Nuorena en tajunnut sitä. Hänellä pitää olla aina joku vähäteltävä, aiemmin se oli hänen veljensä, joka menestyi urallaan huonommin kuin äitini. Nyt sitten jostain syystä minä.
Mieheni valitsin varmaan tuttuuden perusteella, hänellä on monia samoja piirteitä kuin äidissäni. Poikani on jo teini ja saanut vsikutteita. Puhuu minulle usein hyvin epäkunnioittavasti ja se pahenee, kun on äitini vaikutuspiirissä. Jotenkin kaikki liittoutuvat silloin minua vastaan, isääni lukuunottamatta.
Onneksi on av, jonne voi valittaa itse... En viitsi täällä vieraana ollessa mitenkään jyrkkäsanaiseksi ryhtyä. Lisäksi pienestäkin huomauttamisesta menisi äitiini välit poikki kokonaan, hän voi pitää mykkäkoulua kevyesti puolikin vuotta.
Ap
Miltä tuntuu olla narsistin uhri ja nähdä, miten hän myrkyttää läheistesi mielen sinua vastaan?
No jos lapsi on jo teini niin sekin peli alkaa olla menetetty.
Jätä paska ukkosi ja teini sinne mökille vanhempiesi kanssa ja lähde omalle mökille tai kotiin ja nauti hiljaisuudesta ja hyvästä omasta seurastasi ilman vittuilua.
Ihan sama jos äitisi suuttuu ja mököttää. Olet hei 4kymppinen aikuinen nainen joten älä jaksa olla nössö.
Jos vaikka vaan lähtisit pois ja menisit itseksesi Aruballe lomailemaan.
Niinpä. Onpas kamalaa jos äitisi pitää mykkäkoulua puolikin vuotta kun luulisi että olisi ihanaa jos olisi hiljaa vaikka loppuelämänsä jos kerran suoltaa paskaa suustaan.
Mökkeilyn outous on pienin sun ongelmista, kuten varmaan tajuatkin.
Tärkeintä olisi saada suhteesi poikaasi normaaliksi ja hänet suhtautumaan sinuun kunnioittavasti ja positiivisesti. Aloita huomauttamalla joka kerta kuin hän tai joku muu hänen kuullensa alentaa, haukkuu tms. sinua.
Vanhempiisi laita välit jäähylle kokonaan. Poika käyköön mökillä ilman sinua jos haluaa kun on jo teini.
Suhde mieheesi vakavan arvioinnin alle. Haluatko elää hänen kanssaan, voisiko hän muuttua, olisko eto vaihtoehto.
Ja terapiaa sinulle.
Sun ei tarvitse elää noin. Vaihtoehtoja on.
Alkaisin varmaan veemäisyyttäni kohtelemaan muita samalla tavalla, miten he itseäni kohtelevat. Samalla mitalla takaisin. Silmä silmästä, hammas hampaasta, kun kerran muuten eivät asiaa ymmärrä.
Silloin kun, ihmiset eivät kunnioita toisiaan, ihan mikä tahansa on mahdollista. Itse ottaisin hatkat.
Mun äiti oli just tuollainen. Lopulta viisikymppisenä kielsin häntä haukkumasta minua tai kerään minulle enää ikinä. Hän huusi: Mitä sitten voi puhua. Sanoin että hän voi olla vaihteeksi hiljaa jos mitään muuta sanottavaa ei ole. Hän marssi ulos enkä enää koskaan nähnyt häntä. Elämäni on parempaa ilman häntä.
Eikö se olisi luksusta, jos mykkäkoulua kestäisi vähintään se puol vuotta???
Vierailija kirjoitti:
Mökkeilyn outous on pienin sun ongelmista, kuten varmaan tajuatkin.
Tärkeintä olisi saada suhteesi poikaasi normaaliksi ja hänet suhtautumaan sinuun kunnioittavasti ja positiivisesti. Aloita huomauttamalla joka kerta kuin hän tai joku muu hänen kuullensa alentaa, haukkuu tms. sinua.
Vanhempiisi laita välit jäähylle kokonaan. Poika käyköön mökillä ilman sinua jos haluaa kun on jo teini.
Suhde mieheesi vakavan arvioinnin alle. Haluatko elää hänen kanssaan, voisiko hän muuttua, olisko eto vaihtoehto.
Ja terapiaa sinulle.
Sun ei tarvitse elää noin. Vaihtoehtoja on.
Mitä ehdotat, että sanoisin pojalle silloin? On vaikea erottaa murrosiän kuohuja ja epäkunnioitusta, yritän toimia rakastavasti ja olematta hylkäämättä lasta henkisesti. Äitini on sellainen, että voi hylätä lapsensa täysin ja olen kokenut sen hyvin raskaana. Niinpä yritän olla ymmärtävä omaa lastani kohtaan ja olla antamatta sellaista vaikutelmaa, että saattaisin hänet hylätä vaikka emotionaalisesti. Luultavasti siis olen löysä äiti.
Muutenkin tulee helposti riitaa, jos ryhtyy puolustautumaan äitiäni kohtaan selvärajaisesti. Olen todella vähentänytkin yhteyeenpitoa selvästi viime vuosina, mutta poikani on hyvin läheinen isovanhempiensa kanssa. Minusta sekin on toisaalta hieno asia, joten en ole pyrkinyt vähentämään sitä.
No tämä asetelma nyt vaan ymmärrettävästi kärjistyy täällä mökillä metsän keskellä.
Ap
Etkö saa suutasi auki ja kykene puolustautumaan? Viheltäisin tuollaisen pelin heti poikki. Mua ei kohdella paskasti. En kohtele muitakaan noin.