Polkupyöräilemään 2.5 vuotiaana?

Kolmipyörää ajaa mun saman ikäinen, mutta ei saa pakottaa, jos lapsi saa kammon, niin ei ehkä suostu vuosiin ajamaan. Potkupyörät on nykyään suosittuja, sillä näissä tasapaino kehittyy nopeasti.

onhan se ihmeellistä nykyään kun moni ei osaa edes aikuisena pyöräillä kunnolla.

Ennen tuossa ei ois mitään ihmeellistä

Apupyörät?

Musta pyöräily- ja uimataito on ihan must. Mutta en laittais ikärajoja. Oppii sit ku oppii.

Kai se mahdollista on, mutta rippuu lapsen motoriikasta ja ennen kaikkea halusta oppia pyöräilemään. Esikoinen oli juuri täyttänyt 3 kun oppi, mutta ajamaan oppiminen oli motorisesti lahjakkaan pojan oma tavoite eikä isän. Vanhemman päähänpinttymästä lapsi ei opi muuta välttelemään lajia.

Vierailija kirjoitti:

Musta pyöräily- ja uimataito on ihan must. Mutta en laittais ikärajoja. Oppii sit ku oppii.

Ei voi verrata, uimataito voi pelastaa oman tai toisen hengen, kun täällä järviä on kaikkialla, pyöräily ei ole mitään niin tärkeää.

Meillä lähti pyöräilemään 2,5 vuotiaana apupyörien kanssa. Ei ollut mikään paksukuminen kolmipyöräinen, vaan kevyesti rullaava pieni pyörä tavallisilla apupyörillä. Kyseessä oli vielä hyvin turvallisuushakuinen rauhallinen lapsi, ei mikään erityistaitoinen motoriikaltaan tai muutenkaan. 

Istui satulaan ja laittoi jalat polkimille. Liikutin polkimia, että näki/koki, kuinka ne pyörivät jalkoja apuna käyttäen. Olohuohuoneessa pääsi pyörällä omin avuin liikkeelle, siitä sitten siirryttiin ulos. 

Oli kiva juttu, että oppi noin nuorena pyöräilemään, helpotti kummasti koiran lenkittämistä kun muksu pystyi itse pyöräilemään mukana. Apupyörät jäi pois 4 -vuotiaana siten, että otettiin ensin toinen apupyörä pois.

Meillä lapsi pyöräili potkupyörällä 2 vuotiaana ja 3 vuotiaana polkee jo tosi hienosti ilman apupyöriä. Apupyöriä ei koskaan tarvittu, yhden päivän harjoitteli tavallisella pyörällä polkemaan, jonka jälkeen alkoi sujumaan. Mutta on tosi yksilöllistä. Esikoinen oppi ajamaan ilman apupyöriä 5 vuotiaana. Nyt jälkeenpäin sanoisin, että ei kannata laittaa apupyöriä ollenkaan, jos vaan halua ja sinnikkyyttä oppimaan löytyy. 

Potkupyörä on nopea tapa oppia. Mutta miksi kiire? On vähän vaarallistakin kun liian pienet osaavat mennä liian kovaa. Vaikka motoriset taidot ja tasapaino riittäisikin pyöräilyn oppimiseen teknisesti, on vielä pitkä matka siihen että osaa ja ehtii huomioida ympäristöään vauhdissa ja reagoida riittävän nopeasti. Vasta noin 5-v on useimmille sopiva ikä harjoitella aikuisen kanssa liikenteessä pyöräilyä. Sitä ennen kannattaa rauhassa harjoitella piha-alueella tai muuten jossain rauhallisessa ja turvallisessa ympäristössä.

Onhan tuo mahdollista, meillä tyttö 2-vuotiaana polki polkupyörällä ilman apupyöriä. Halusi opetella samalla kun 5-vuotias isoveli. Tuossa iässä on käsittääkseni oppimiseen jokinherkkyyskausikin.

Mutta kukin aikanaan.

Meininki kuin Itä-Saksassa konsanaan.. ”ottanut tavoitteeksi”, mikä on pojan rangaistus jos ei isän vaatimaa tavoitetta täytetä?

Minä opetin siskolle ajaan ilman apupyöriä 2v ja 9 kk. Keltainen Jopo. Vuosi 1974. Lisäksi opetin paljon muutakin sille.

Vierailija kirjoitti:

Minä opetin siskolle ajaan ilman apupyöriä 2v ja 9 kk. Keltainen Jopo. Vuosi 1974. Lisäksi opetin paljon muutakin sille.

Lisään vielä, että pyöräily vaikuttaa varsin paljon jalkojen kehitykseen. Nyt 48 v hänellä kauniit jalat ja peppu. Mutta sitä pitää pyöräillä paljon. Silloin ei ollut paljon huveja, mutta pyöräilyssä tuli ulos liiat energiat ja hyvä olo. 2 parhailla pisteillä pääsi Treen yliopistoon lukemaan psykologiaa. Ulkona tapahtuva liikunta, pitkäkestoinen, parantaa älykkyyttä. Veri kiertää.

Jos ajaa nyt potkupyörällä hyvin, voi 2 vko päästä ajaa pyörällä ilman appareita. Apurattaita ei kannata laittaa ollenkaan tai sitten käyttää apparipyörää ja potkupyörää vuorotellen. Meillä poika oppi pyöräilyn 4 v, se 4-5 v lienee normaali-ikä. Ehkä olisi oppinut vuotta aikaisemmin jos oltaisiin laitettu heti 2-3 v potkupyörä (nyt laitettiin 4 v).