Ihanaa kun remuvuoteni ohi, enää ei krapulaa aamuisin. Vain suloista jalkojen töminää ja halauksia. Elämä on ihanaa!

Musta on kiva et muksut menee mummolaan välillä tömisteleen ja saa itte parannella illan juhlintojaan!



:D

Huokasin vaan ja onnellisena mietin että minä voin viettää iltani kotona, miehen ja lapsien kanssa ilman mitään paineita siitä mitä tekisi. :) Ei mitään haluja baariin enää. Kotona mukavampaa ottaa siideri tai kaksi, lämmittää sauna ja viettää aikaa rauhallisissa merkeissä! :)

Ihme mentaliteetti, että niin kauan olisi jaksettava hypätä ulkona illat ja elämän tarkoitus olisi viinassa ja juhlimissa, kun ei ole lapsia.