Ajattelevatko miehet oikeasti näin (tikapuut)?

Aikalailla totta.

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan voisi ajatella että on kahdet tikkaat. Haluttavuus / sopivuus.

Ero miesten ja naisten välillä on että kevytsuhteissa miehet ovat valmiita tinkimään molemmista. Naiset ovat valmiita tinkimään sopivuudesta parisuhteeseen, mutta ei haluttavuudesta. Kysynnän/tarjonnan epätasapaino tekee sen että naiset voivatkin olla haluttavuuden suhteen paljon nirsompia kevytsuhteissa, koska miehiä on tarjolla niin paljon.

Tämä oli tähän mennessä paras kuvaus.

Jos miehet ja naiset laitettaisiin valkkaamaan 1 000 naisesta/miehestä kuinka moni olisi potentiaalinen seurustelukumppani, enemmistö karsiutuisi.

Jos sen sijaan valkattaisiin kuinka moni olisi potentiaalinen yhden yön seksikumppani, sukupuolilla olisi valtava ero. Miehille kävisi melkein kuka tahansa, naisille ei.

Miten vaimomatsku eroaa "panisin" - naisista?

Ihan samalla tavoin kuin naisetkin.

Vierailija kirjoitti:

Miten vaimomatsku eroaa "panisin" - naisista?

Jommalla kummalla tai molemmilla tavoilla näistä:

1. Nainen on epäsopiva vaimomatskuksi (hankala luonne, epäluotettava, ei kemiaa, tms)

2. Nainen on vähemmän hot kuin mitä mies uskoisi saavansa kun etsii naista ajan kanssa

Tinderi sitä,tinderi tätä.

Mua ei kiinnosta tinderi miehet ainakaan ja en luota sellaiseen jolla on sellainen.

Pysyykööt siellä tinderissä. Luoja kuka senkin sovelluksen keksinyt sexiin ja muuhun epä-luottamukseen?

Oon paljon miespuolisia kamuja joilla tinderi ja  tinderoikököön, mua ainakaan sellaset kiinnosta. Eriasia harrustukset, baarit tai muu, ei mitkään seurustelupalstat. Yök

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän yleisempi ole jaottelu kahteen:

1. Vaimomatsku

2. Panisin

(hypoteettinen 3. en koskisi pitkällä tikullakaan, voi olla olemassa tai ei riippuen humalatilasta)

Perinteisesti miehien kannalta asia meni juuri näin eli sänkyyn haluttiin h u o r a a ja kotiin madonna. Nykyaikana en jaksa uskoa että kovin moni oikeasti näin ajattelisi tai toivoisi vaimokseen sitä madonnaa, koska entisaikoinakin miehet sitten etsivät ne h u o r a a muualta ja se madonna olis juuri sitä varten että miehellä kuului olla hyvä taustainen ja hyveellinen vaimo.

Mies

Vierailija kirjoitti:

Miten vaimomatsku eroaa "panisin" - naisista?

Panon kanssa vietetään vaan se pari tuntii tai ilta kerrallaan.

ikksi ei ole vaihtoehtona että tuon kanssa voisi tehdä niitä molempia. Harrastaa seksiä sekä seurustellla.

Eli nekö jotka ovat "vain tyytyneet" vaimoonsa on siis menneet naimisiin sellaisen kanssa joka on vaan pantava?

Se on sitä kun liskoaivot päättää. Ei voi puhua ajattelusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan voisi ajatella että on kahdet tikkaat. Haluttavuus / sopivuus.

Ero miesten ja naisten välillä on että kevytsuhteissa miehet ovat valmiita tinkimään molemmista. Naiset ovat valmiita tinkimään sopivuudesta parisuhteeseen, mutta ei haluttavuudesta. Kysynnän/tarjonnan epätasapaino tekee sen että naiset voivatkin olla haluttavuuden suhteen paljon nirsompia kevytsuhteissa, koska miehiä on tarjolla niin paljon.

Tämä oli tähän mennessä paras kuvaus.

Jos miehet ja naiset laitettaisiin valkkaamaan 1 000 naisesta/miehestä kuinka moni olisi potentiaalinen seurustelukumppani, enemmistö karsiutuisi.

Jos sen sijaan valkattaisiin kuinka moni olisi potentiaalinen yhden yön seksikumppani, sukupuolilla olisi valtava ero. Miehille kävisi melkein kuka tahansa, naisille ei.

Veikkaan myos että naisilla "ainoastaan panisin" kategorian naamaraja on ylempänä kuin "seurustelisin". Ja miehillä toisinpäin. Näin ainakin itselläni naisena - vaikka luonne merkkaa myos pelkässä seksisuhteessa enemmän kuin ulkonäko, niin valinnanvaraa on niin paljon, että käytännossä voin valita seksiseuraksi pelkästään todella hyvännäkoisiä miehiä. Seurustelusuhteeseen taas ei niin paljoa ole valinnanvaraa koska yhteensopivuuskriteerit on paljon tiukemmat (plus miesten tarjonta vähäisempää), että ulkonäollä ei voi pitää läheskään yhtä korkeaa rajaa.

Myonnän siis häpeämättä että saan seksiin huomattavasti komeampia miehiä kuin saisin suhteeseen :D. En nyt mikään rumilus ole itsekään, mutta en ulkonäoltäni todellakaan samalla tasolla kuin esim mallikasvoinen päivittäin salilla käyvä 12v nuorempi tän hetkinen deitti (joka muutes on ihan hyvissä toissäkin, eli myos fiksu :D).

Ei. Ei me noin paljon mietitä näitä. Korkeintaan onko mukava ihminen vai ei ja onko luotettava tai ei. Ulkonäkö ei samanlaisena paina vaan lähinnä muuttuu. Eli joku päivä haluaa spagettia ja joku toinen päivä pihviä ja kolmas vähän väsyny noihin ja tekee mieli perunalaatikkoa.

Sama naisten ulkonäön kanssa. Joskus isotissinen, joskus fitness typy jne..  mutta kyl me niin realistisia osataan olla että jos joku on valittu ymmärretään ettei muutu ja osataan pysyä valinnassa koska velvoittava lupaus.

tai no. Tosilla on kunniaa ja tosilla ei. Jos naiset ymmärtäisi tyon asiat helpottusi mutta kuten nyt on eivät ymmärrä käsitettä sen enempää kuin minäkään ymmärrän haaroittuneita hiuksia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan voisi ajatella että on kahdet tikkaat. Haluttavuus / sopivuus.

Ero miesten ja naisten välillä on että kevytsuhteissa miehet ovat valmiita tinkimään molemmista. Naiset ovat valmiita tinkimään sopivuudesta parisuhteeseen, mutta ei haluttavuudesta. Kysynnän/tarjonnan epätasapaino tekee sen että naiset voivatkin olla haluttavuuden suhteen paljon nirsompia kevytsuhteissa, koska miehiä on tarjolla niin paljon.

Tämä oli tähän mennessä paras kuvaus.

Jos miehet ja naiset laitettaisiin valkkaamaan 1 000 naisesta/miehestä kuinka moni olisi potentiaalinen seurustelukumppani, enemmistö karsiutuisi.

Jos sen sijaan valkattaisiin kuinka moni olisi potentiaalinen yhden yön seksikumppani, sukupuolilla olisi valtava ero. Miehille kävisi melkein kuka tahansa, naisille ei.

Veikkaan myos että naisilla "ainoastaan panisin" kategorian naamaraja on ylempänä kuin "seurustelisin". Ja miehillä toisinpäin. Näin ainakin itselläni naisena - vaikka luonne merkkaa myos pelkässä seksisuhteessa enemmän kuin ulkonäko, niin valinnanvaraa on niin paljon, että käytännossä voin valita seksiseuraksi pelkästään todella hyvännäkoisiä miehiä. Seurustelusuhteeseen taas ei niin paljoa ole valinnanvaraa koska yhteensopivuuskriteerit on paljon tiukemmat (plus miesten tarjonta vähäisempää), että ulkonäollä ei voi pitää läheskään yhtä korkeaa rajaa.

Myonnän siis häpeämättä että saan seksiin huomattavasti komeampia miehiä kuin saisin suhteeseen :D. En nyt mikään rumilus ole itsekään, mutta en ulkonäoltäni todellakaan samalla tasolla kuin esim mallikasvoinen päivittäin salilla käyvä 12v nuorempi tän hetkinen deitti (joka muutes on ihan hyvissä toissäkin, eli myos fiksu :D).

Rehellinen vastaus kerrankin. Arvostan. Juuri noin se menee.

Jos mietin vaikka entistä luokkakaveriani, tavallisen näköinen ja vähän pyöreä perheenäiti pian 40. Tinderissä olisi tarjolla kolmekymppistä huippu-urheilijaa ja rikasta toimaria. Itselleni olisi tarjolla korkeintaan juoppoja 50+ baariruusuja, ex-luokkakaverin tasoiseen naiseen ei olisi kevytsuhderintamalla mahdollisuuksia.

Parisuhteeseen hänelle olisi tarjolla ihan perusmiehiä. Ei meinaa millään löytyä. Maha ja kalju olisivat ok, mutta elämään kyllästyminen ja exästä jauhaminen ei. Minä olisin kelvannut, mutta kolme lasta olisi vähän liikaa. Parisuhteeseen itselleni olisi tarjolla <30v tavallisia lapsettomia naisia, harmi vain kun eivät ole veloja.

Selkeästi huomaa millainen ero "suhdearvossa" ja "seksiarvossa" on sukupuolten välillä.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tavallaan voisi ajatella että on kahdet tikkaat. Haluttavuus / sopivuus.

Ero miesten ja naisten välillä on että kevytsuhteissa miehet ovat valmiita tinkimään molemmista. Naiset ovat valmiita tinkimään sopivuudesta parisuhteeseen, mutta ei haluttavuudesta. Kysynnän/tarjonnan epätasapaino tekee sen että naiset voivatkin olla haluttavuuden suhteen paljon nirsompia kevytsuhteissa, koska miehiä on tarjolla niin paljon.

Tämä oli tähän mennessä paras kuvaus.

Jos miehet ja naiset laitettaisiin valkkaamaan 1 000 naisesta/miehestä kuinka moni olisi potentiaalinen seurustelukumppani, enemmistö karsiutuisi.

Jos sen sijaan valkattaisiin kuinka moni olisi potentiaalinen yhden yön seksikumppani, sukupuolilla olisi valtava ero. Miehille kävisi melkein kuka tahansa, naisille ei.

Veikkaan myos että naisilla "ainoastaan panisin" kategorian naamaraja on ylempänä kuin "seurustelisin". Ja miehillä toisinpäin. Näin ainakin itselläni naisena - vaikka luonne merkkaa myos pelkässä seksisuhteessa enemmän kuin ulkonäko, niin valinnanvaraa on niin paljon, että käytännossä voin valita seksiseuraksi pelkästään todella hyvännäkoisiä miehiä. Seurustelusuhteeseen taas ei niin paljoa ole valinnanvaraa koska yhteensopivuuskriteerit on paljon tiukemmat (plus miesten tarjonta vähäisempää), että ulkonäollä ei voi pitää läheskään yhtä korkeaa rajaa.

Myonnän siis häpeämättä että saan seksiin huomattavasti komeampia miehiä kuin saisin suhteeseen :D. En nyt mikään rumilus ole itsekään, mutta en ulkonäoltäni todellakaan samalla tasolla kuin esim mallikasvoinen päivittäin salilla käyvä 12v nuorempi tän hetkinen deitti (joka muutes on ihan hyvissä toissäkin, eli myos fiksu :D).

Tuo on varmasti yksi syy miksi tavalliset miehet vastustavat panosuhteilun yleistymistä. He kun tietävät hyvin että "panomarkkinat" ovat käytännössä muutamien eliittimiesten hallinnassa.