Lue keskustelun säännöt.
Siis ei kai mikään oletus ole että sijaisvanhemman vanhemmat rupeasivat sijaismummoiksi?
14.07.2019 |
Ajatellaan että sijaisvanhempi on lapseton eli tämän vanhempi ei välttämättä koskaan ole kokenut mitään mummoelämää lapsenlapsineen. Sitten tämä sijaisvanhempi keksii että nytpä hän alkaa ottamaan näitä sijaislapsia. Ja tuuppaa ne omalle vanhemmalleen, jolla siis ei ole sinänsä mitään osaa eikä arpaa tämän sijaislapsikuvion kanssa, hoitoon? En minä ainakaan ottaisi mitään ihan vieraita lapsia ja ryhtyisi näille leikkimään mummolaa jos itse olen lapsenlapsiton! Kyllä kylässä voi käydä sijaisvanhemman kanssa niin kuin aikuiset lapset nyt yleensä vanhuksillaan käyvät mutta ei kyllä yksinään.
Kai noilla sijoitetuilla lapsilla omatkin isovanhemmat ovat?
Etuhan se on enemmän omaan sukuun pitää yhteyttä kuin johonkuhun ihan vieraaseen tätiin?
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea kuvitella tuollaista ihmistä. Lapsi on lapsi sama miten on perheeseen tullut. Eihän mikään pakko ole olla tekemisissä, mutta en olisi enää minäkään tekemisissä tuollaisen sukulaisen kanssa.
Onko sinun vaikea ymmärtää mikä on sijaislapsi, tai että mitä eroa on "mennään Pirjolle (ap) kylään koko porukalla" vrt. "voisko tämä meijän sijaislapsi tulla teille vaikka viikoksi". Tuskin ap on antamassa porttikieltoa sijaislapselle kun tyttärensä tulee kylään, mutta ei halua alkaa leikkiä mummoa. Eikä tarvitse.
Sijaislapsia ei ole olemassakaan. Ymmärrän sijaisvanhempana oikeen hyvin mitä tarkoittaa sijoitettu lapsi. Sitä en ymmärrä, että sukulainen ei hyväksy sukuun lasta, joka on kenties koko ikänsä asunut sijaisperheessä. Yökylään ei kenenkään tarvitse ottaa ketään. Ei ole mitään yhtä oikeaa kaavaa mummona olemiseen. En minä keneltäkään kysyisi biolapsestakaan, että ottaisiko joku viikoksi hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän sukulaiset on olleet aina ystävällisiä meidän vaihtareille. Sama linja sopii myös sijoitettuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vapaaehtoistyö (jota siis sijaisvanhemmuuskin on) on aina yksilön oma juttu. Ei voi olettaa, että koko suku lähtisi mukaan tähän vapaaehtoistyöhön.
Sijaisvanhemmuus ei ole vapaaehtoistyötä.
Miten niin ei ole? Senkö perusteella, että siitä maksetaan jokin korvaus?
Juuri näin ja myös siksi, että lapsi tulee perheenjäseneksi. Jokaisen perheessä täytyy olla valmis asiaan. Muuten ei voi sijaisperheeksi alkaa. Sijaisvanhemmuuteen voi olla monta syytä.
sijaisäiti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikea kuvitella tuollaista ihmistä. Lapsi on lapsi sama miten on perheeseen tullut. Eihän mikään pakko ole olla tekemisissä, mutta en olisi enää minäkään tekemisissä tuollaisen sukulaisen kanssa.
Kysymyksen herätti ajatus siitä kun tuossa Taiveaho-ketjussa jotkut kirjoittivat lastenhoitoa pohtiessa että kai Satun ja Antin vanhemmat auttavat lastenhoidossa kun ovat kiireisiä töissään. Siis WTF, ei kai kukaan perheen ulkopuolinen nyt ala tuollaisessa tilanteessa tällaisia sijaislapsia hoitamaan vaan ne sijaisvanhemmat jotka lapset ovat hommanneetkin, ihan itse. ap
Tottakai alkaa, kun lapset on pitkässä sijoituksessa eikä kyse ole mistään perhekodista tai lyhyistä sijoituksista
Lapset ovat kuin omia lapsia ja varmasti myös isovanhemmille
Ajatelkaas, että on sijaisäitejä joille sijoitetut lapset ovat saaneet jo omia lapsia. Ja nämä sijaisäidit ovat ihan täysillä mummoja. Sama koskee isiä ja pappoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei tietenkään! Eikä myöskään voi alkaa adoptoiduille mummoiksi, eikä kyllä lahjoitetuilla soluilla alkunsa saaneille lapsillekaan. Joku roti!
Nuo ovat omia lapsia. Sijoitettu lapsi ei ole.
No toivottavasti tämä tehdään sitten selväksi joka käänteessä. Esim. jos mennään omien ja sijaislasten kanssa mummolaan, niin mummo halaa niitä lastenlapsiaan, mutta ei sijoitettua, ja tekee yksiselitteisesti selväksi, että ei halailla, koska sijaislapsi ei ole oma, eikä sijaislapsi saa missään tapauksessa kutsua mummoksi, ja itse asiassa on parempi, jos hän odottaa ulkona vierailun ajan. Joku roti!
Miksi ihmeessä sijaisvanhemman äitiä pitäisi kutsua mummoksi, vai onko mummo yleisnimitys kaikille iäkkäämille naisille?
Jotenkin tuntuu, ettei edes ymmärretä mitä sijaisvanhemmuus tarkoittaa, kun se voi kestää vaikka viikon tai vuosia. Sijaisvanhemman tärkeä tehtävä on vaalia biologisen vanhemman ja lapsen suhdetta, samoin muun suvun ja siksi hämmästelen, miksi ihmeessä lapselle pitäisi kertoa valheellisesti, että hei, toi on sun uusi mummo, vaikka lapsella saattaa olla hyvinkin lämmin suhde omaan isovanhempiinsa.
Lapsi voi päätyä sijoitettavaksi monesta syystä esim. jos molemmat vanhemmat päätyvät vaikka auto-onnettomuuteen, eikä tukiverkostoa ole tai vanhemmat sairastuvat, monet ovat ihan tavallisia lapsia, joiden elämässä on isovanhemmat läsnä, eikä sijpitusperheiden lapset aina suinkaan ole ongelmaperheestä, niin kuin monet olettavat.
Ja ap. kanssa olen samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaas, että on sijaisäitejä joille sijoitetut lapset ovat saaneet jo omia lapsia. Ja nämä sijaisäidit ovat ihan täysillä mummoja. Sama koskee isiä ja pappoja.
Meillä on näin. Mutta edelleen lapset kutsuvat minua etunimellä, vaikka mummottelen ja tietävät tasan tarkkaan kuka on heidän isovanhempansa, eikä sitä oikeutta minulla ole viedä pois, vaikka mummottelen.
Miksi ihmeessä pitäisi vetää jotakin roolia tai valehdella lapselle, eikä kertoa totuutta, ei se suinkaan vähennä rakkauden tai välittämisen määrään, molemmin puolin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole ok tuupata sijaislapsia tai muitakaan lapsia jonkun luo. Kysyä voi. Ja kieltäytyä saa.
Usein sijaislapset asuvat vauvasta aikuiseksi sijoituksessa. Tällaisessä perheessä sijoituslapsi on kyllä ihan oma lapsi. Ei-omana tai ikuisesti vieraana lapsena pitäminen on lapselle äärimmäisen loukkaavaa ja vahingoittavaa. Ikään kuin hän olisi toisarvoinen. Vain koska lapsella on kaksi perhettä, ei se tarkoita että lapsi olisi jotenkin vähemmän oma lapsi kummallekaan perheelle. (Terveisin eräs paljon sijaiselämää nähnyt ja sijaislapsen siskona kasvanut). Tietysti eri asia on se että haluaako mummo hoitaa. Ihan vapaasti voi kieltäytyä vaikka minkä lapsen hoidosta. Ystävällistä? Reilua? No ei. Mutta omapa on ongelmansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sijaislapsi saattaa viettää koko lapsuutensa samassa perheessä. Saa olla aika kylmä mummo jos ei tuollaista lasta koe perheenjäseneksi. Mitään lapsenvahtivelvollisuutta ei tietysti ole, mutta ei ole kyllä biologisiinkaan lapsenlapsiin yhtään sen enempää.
Biologiset isovanhemmat ovat saattaneet esim. tukistaa lasta eikä siksi tule kyseeseen tavata heitä. Tällaisessa tilanteessa lapsi ei saa normaaliin lapsuuteen kuuluvaa mummo ja paappa -kokemusta muuten kuin siten, että joku ryhtyy hänelle sijaismummoksi ja sijaispaapaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos minun lapseni perheeseen tulisi sijaislapsia, olisin aika valmis ottamaan sellaisen roolin mitä tilanne edellyttää. Pienemmän, jos lapsella olisi läheiset suhteet omiin biologisiin isovanhempiin, tai hän on perheessä vain lyhyen aikaa. Isomman, jos näitä ei ole tai eivät pidä yhteyttä, ja lapsi on sijoitettuna pitkään. Olisin iloinen, jos voisin osaltani auttaa sijoitettua lasta tällä tavalla elämässä eteenpäin. Oman lapseni kanssa keskustelisin ja sopisin rajat hoitamiselle ym., aivan kuten itse olen hyvässä yhteisymmärryksessä tehnyt omien vanhempieni kanssa lastenhoidosta. Saisivat kutsua mummoksi tai nimellä, aivan sama...
Ystäväperheessämme on useampi sijoitettu lapsi ja kyllä siellä isovanhemmat suhtautuvat näihin lapsiin aivan kuten omiin biologisiin lapsenlapsiinsa. Ihanaa nähdä noin lämpimiä ja välittömiä perhesuhteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin aikuiseksi saakka sijaisperheessä kasvaneena ilahduttaa näitä lukea :) Saihan sitä kokea olevansa kakkosplaatua usealtakin taholta. Faari, joka meillä asusti, oli eri maata. Hän piti sylissäkin eikä koskaan tehnyt eroa biologisten ja sijoitettujen välillä.
Olisikohan Taiveaho ja Kaikkonen olleet niin kyvykkäitä, että olisivat omien vanhempiensa kanssa näistä jutelleet ennen hoitoon lykkäämisen rumbaa?
Ei se tietenkään mikään oletus ole mutta kyllä ne pitkäaikaisesti sijoitetut monesti ovat ihan yhtä lailla omia lapsia ja perhettä muullekin lähisuvulle kuin biolapset. Varmasti on niitäkin perheitä joissa näin ei ole ja se on sit ihan niiden sijaisvanhempien ja heidän vanhempiensa välinen asia.