Sinä tatuointeja vastustava: mitä tekisit jos puolisosi päättäisi yllättäen hankkia tatuoinnin suht näkyvälle paikalle?
Kommentit (44)
Epäilisin jotain alkavaa alzheimeria, koska eikö näillä ole tapana tehdä jotain holtitonta ja järjenvastaista.
Erohan siitä tulisi. Olisin selvästi tehnyt täysin vääriä oletuksia hänen arvomaailmastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihailisin hänen...räväkkyyttään!
Niin minäkin! Ja kannustaisin myös hankkimaan leopardikuvioiset housut ja leikkauttamaan kananperseen.
Sirpa?
Vierailija kirjoitti:
Mitähän se ap:lle kuuluu?
Eihän tatuoinnit varsinaisesti KUULU kellekään. Näkyvät kyllä sitäkin enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitähän se ap:lle kuuluu?
Eihän tatuoinnit varsinaisesti KUULU kellekään. Näkyvät kyllä sitäkin enemmän.
Siksi ap:n muiden elämän ja puolisoidensa potentiaalisiin tatuointitöherryksiin suhtautumisen utelu ihmetyttääkin.
Samasta syystä tatuointeja ei koskaan aidosti oteta omaksi iloksi omasta halusta, vaikka massatöhrijät kuinka muuta väittäisivät ja yrittäisivät itselleenkin uskotella. Töhritty nahka on aina joku viesti ulkomaailmaan.
En olisi kovin yllättynyt sillä vaimoni tulee työväenluokkaisesta perheestä. Hänen isänsä on hitsari ja äiti siivooja. Veljestä eikä siskostakaan ei tullut muuta kuin putkimies ja lähihoitaja. Olen kyllä huomannut että vaikka vaimo kävi yliopiston ensimmäisenö suvussaan hänen on ollut vaikea sopeutua ylempään yhteiskuntaluokkaan. Hän ponnistelee kodin ulkopuolella noudattaakseen sopivia käutös tapoja.
Kotona alhainen luokkatausta taas pilkahtelee välillä karkeina tapoina ja puheina. Ikävä kyllä lapsemmekin ovat saaneet huonaja vaikutteita. Mutta onneksi se luetaan vielä heillä nuoruuden kiohuntaan kuuluvaksi. Vaimoni on puhunut siihen malliin työväeluokkaisten ystävätärtensä tatuoinneista että pelkään hänen suunnittelevan sellaisen ottamista.
Hänen älykkyytensä olisi hävinnyt johonkin, ero ehdottomasti.
Minkäpä minä sille voisin. Mulla on itsellänikin tatuointeja, mutta olen poistattamassa niitä. Jokainen tehkööt omalle kropalleen mitä haluaa, minä en voi sitä kieltääkään.
En pitäisi siitä, mutta tuskin se mitään muuttaisi.
Hänellä on oikeus määrätä omasta kehostaan ja elämästään.
En itse ottaisi ikinä tatuointia enkä pidä niitä kauniina, mutta jos mieheni yllättäen saisi jonkin viidenkympin villityksen ja haluaisi tatuoinnin, niin siitä vaan. Hän tietää, etten sitä arvostaisi, mutta en minä ole mieheni vartija eikä hänen tarvitse tehdä asioita vain miellyttääkseen minua. Missään nimessä tatuointi ei olisi se kynnyskysymys mutta moni muu asia sitten taas olisikin. Jos ajatusmaailma muuttuisi kovastikin siihen suuntaan, mitä yleensä tatuointeja ottavilla on, niin sitten olisi suhdetta mietittävä uudestaan.
Ja mitä tarkoitan tatuointeja ottavien ajatusmaailmalla? En välttämättä mitään, koska muutama ystäväni on ottanut tatuoinnin mutta ajatusmaailma on muuten yhteneväinen kanssani. Mutta yleisesti ottaen olen sitä mieltä, että tatuointeja ottavat kiinnittävät enemmän huomiota muiden mielipiteeseen, polttavat tupakkaa ja käyttävät päihteitä muutenkin enemmän kuin yleisesti muu väestö ja elävät tietynlaisessa minä minä -kuplassa, jossa minun oikeudet ovat aina paremmat kuin jonkun muun oikeudet. Lapsia "karaistaan" viettämällä yksin iltoja ja öitä pienestä pitäen, jotta vanhemmat voivat istua terassilla. Katsokaapa niitä terassilla notkuvia ihmisiä (niitä, jotka ovat siellä vakituisia): lähes kaikilla on tatuointi, lähes kaikki tupakoivat ja lähes kaikilla on niitä vahinkolapsia vähän kenen kumppanin kanssa tahansa.
Jättäisin heti. Tatuoinnit ovat rumia.
Vaimo menisi vaihtoon samantien. En ole naimisissa white trashin kanssa.
M49
Olisin todella huolissani hänestä mikä elämäntapahtuma on saanut hänen arvomaailmansa noin muuttumaan.
aivan sama. mutta itselleni en ota.
En koskisi puoleen vuoteen ja sen jälkeen saisi käydä ainakin hcv ja hiv testeissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En pidä tatuoinneista, mutta tatuointien VASTUSTAMINEN on ehkä pikkaisen liioiteltua :D Miehelläni on tatuointeja käsissään ja jaloissaan. Olivat siinä jo kuntavattiin, joten en voi asialle mitään. Vuosia sitten käytiin tatuointikeskustelu, koska mies haaveili lisätatuoinneista, jonka seurauksena mieskin alkoi miettimään haluamisiaan. Mies ei ole ottanut yhtään tatuointia lisää, eikä aio koskaan enää ottaakaan. Jos mies olisi jatkanut itsensä värittämistä, niin kyllä siinä varmaan ero olisi tullut eriävien intressien takia.
Syitä ottaa tatuointi:
On kivaa olla tatuoitavana
pitäisi saada käsi "valmiiksi", eli kokonaan värjätyksi
muistuttaa jostain asiasta
Ne on nättejä
se on mun tyyli
Kaikki nämä kumottiin ihan asiallisella keskustelulla miehen kanssa, ja monta muuta myös.
Asiallisella keskustelulla eli sinä sanelit tyyliin:
”Ne on nättejä”
”Rumia ovat”
”Se on mun tyyli”
”Eti uusi lyyli”
Ei vaan mies huomasi itsekin omien perusteluiden typeryyden.
Anelisin olemaan ottamatta ja jos välttämättä ottaisi, varmaan eroaisin. Julmalta kuulostaa mutta en oikeasti voisi olla tatuoidun miehen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vaimo menisi vaihtoon samantien. En ole naimisissa white trashin kanssa.
M49
Vaimon vaihtaminen se vasta WT:tä onkin.
Ei ole mitään syytä otta tatuointeja yhtään mihinkään, joten epäilisin miehen seonneen.
Ja voimaantumaan yhdessä poikien kanssa siiderillä.