En tiedä, mihin kadulla kävellessä pitäisi katsoa.
Jos selaa vastaantulijoita, on häiritsevää katsoa niitä jokaista silmiin. Sama autojen kanssa. Mihin siinä välissä sitten katsoo? Johonkin horisontin pisteeseen suoraan edessä? Mutta silloin näyttää typerältä haaveilijalta. Maahan katsominen on kenties helpoin ratkaisu, mutta silloin näyttää epävarmalta. Mihin te katsotte? Varsinkin silloin jos vastaan kävelee joku tuttu ääliö, jolle ei halua antaa huomiota edes katseella? Ohi katsominen on turhan mielenosoituksellista. Siitä joku välimuoto, että browsaa hänenkin kasvot ja sitten siirtää kstseen pois. Se vaatii taitoa. Ja kuten alussa sanoin, se browsaaminen ei ole kovin kivaa.
Kommentit (22)
Itse katson ensin paistaako nännit läpi. Jos näin niin seuraavaksi CT.
Älä nyt ainakaan kaikkia silmiin katso. Härön näköistä kun kulkijalla pyörii pää kuin tennistuomarilla.
Tuijota sisäistä minääsi, siitä oppii paljon enemmän. Esimerkiksi sen, että miksi trollata vauvasivuilla kun ulkona on kaunis kesäilma.
Katson tiukasti alaspäin, sillä voin kertoa että minua vituttaa aivan saatanasti ihmiset. Mitä helvetin merkitystä sillä pitäisi olla näyttääkö se "epävarmalta"? Olen hyvin varma, tiedän mitä tahdon ja minne olen menossa. Muut ihmiset eivät merkkaa minulle paskaakaan, ja koen sen suhteellisen loukkaavana jos kaikki vastaantulijat kuvittelevat jotain. En halua olla teidän kanssa tekemisissä, olkaa siis ystävällisiä ja lopettakaa se typerä katsekontaktin hakeminen. Emme ole frendejä.
itse katselen tisuja ja pepuleita ja koiria.
Kävelen reippaasti ja katselen kaikkia silmiin uhkaavasti.
Minä aina kaupungissa autolla ajaessa katselen ohikulkevia ihmisiä ja mietin kuinka naisin heitä Aamuisin katselen oravia käsi housuissa.
Vierailija kirjoitti:
Kävelen reippaasti ja katselen kaikkia silmiin uhkaavasti.
Et huolehdi terveydestäsi?
Jotkut ovat kyllä mestareita keksimään itselleen ongelmia.
Mieti miten Routalempi toimisi tilanteessa ja tee sen mukaan
Laita aurinkolasit päähän niin kukaan ei huomaa katsotko silmiin
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävelen reippaasti ja katselen kaikkia silmiin uhkaavasti.
Et huolehdi terveydestäsi?
Huolehdin toki ja olen koulutettu Jeet Kune Do:lla, Aikidolla ja Grav Magan tappavilla iskuilla jo 20 vuotta. Joskus saattaa aina välillä päästä hakkaamaan kunnolla kun joku triggeröityy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävelen reippaasti ja katselen kaikkia silmiin uhkaavasti.
Et huolehdi terveydestäsi?
Huolehdin toki ja olen koulutettu Jeet Kune Do:lla, Aikidolla ja Grav Magan tappavilla iskuilla jo 20 vuotta. Joskus saattaa aina välillä päästä hakkaamaan kunnolla kun joku triggeröityy.
No joo, voisin ehkä triggeröityäkin siitä jos joku pallinaama yrittäisi todistella "ylivoimaansa". Itse kun haluaisin vain kulkea rauhassa, ja silti kaiken maailman mitättömyydet haastavat riitaa epävarmuuksissaan.
Jos ketään ei näy, katson yleensä melko eteen, horisonttiin tai katuun vähän matkan päässä. Jos vastaan tule joku, usein katson alas. Minustakin ihmisten silmiin katsominen tuntuu epämiellyttävältä. Välillä kyllä kokeilen ihmisiin päin katsomistakin (tai esim. vastaan tulevien autojen katsomista), eikä se ole yleensä niin kamalaa kuin ensin pelkään. Oikeastaan jos välttelee katsomasta ihmisiä tai vastaan tulevia autoja, ahdistaa melkeinpä enemmän kuin jos vain rohkeasti katsoo, tietysti ilman liiallista tuijottamista. Jos joutuu katsekontaktiin, kannattaa katsominen jättää erityisen lyhyeksi, muuten toinen tietysti hämmentyy.
En ole koskaan mirttinyt mihin katson. Varmaan sinne, mikä kiinnittää huomion. Jos on uusia mainoksia/rakennustyömaita/näyteikkunoita/ ouotoja ihmisiä/ tyylikkäitä ihmisiä.... , niin niitä. Jos ei ole mitään, niin tsekkaan vastaantulijat.
Ylensä olen omissa ajatuksissani, eli vaikka jotain katson, niin en oikein rekisteröi.
Vastaantulijaa vilkaistaan ohimennen noin viiden - kymmenen metrin etäisyydeltä, voihan joku tuttu kävellä vastaan ja on hyvä tervehtiä. Sen kummemmin ei tarvitse tuijotella. Silmiin katsominen tuntuu oudolta silloin, kun kyse on satunnaisesta vastaantulijasta.
Itse katselen aina tuttuun tyyliini kenkiäni. Ei tarvitse ottaa katsekontaktia kehenkään ja näen senkin olenko astumassa koiran paskaan. Joku vastaantulija (tähän fingerpori-vitsi) varmaan miettii pienessä päässään, että onpa siinä ryhditön ja epävarma ihminen. Ja oikeassahan hän onkin, mutta mitäpä se minua haittaa jos joku pahoittaa epävarmuudestani tai heikosta ryhdistä mielensä, en ainakaan astu siihen koiran paskaan tai purukumiinkaan.
Terveisin Naispelko26
Hyvä tietää ennen lähtöä ja voittajia ja muita samannimisiä niin että nyt on vähän semmonen päivä että kaikki on samanlaisia kuin maailmasta olisi voinut tiivistää kiviä taskussa tai laukussa leipää.
Up