Oletteko kokeneet että joku puhuu hengästyneesti omia asioita eikä edes tavallaan "kohtaa" sinua?

No montakin kertaa.

Monesti. Pari ystäväänikin on tällaisia, ei nyt pahimmasta päästä mutta kuitenkin. Sen huomaa siitä, kun itse havahtuu selittävänsä jotain asiaa äärimmäisen lyhyesti ja "epäkiinnostavasti", kun taas jollekin toiselle saman asian kertoisi elävästi ja pidemmän kaavan kautta. Sen vaan tietää jo tavallaan alitajuisesti etukäteen että toista ei vaan kiinnosta, ja reaktio tulee olemaan sen mukainen (="aijaa okei, mut hei eilen mulle kävi niin...").

Kyllä. Monet ekstrovertit, omien sanojensa mukaan ihmisläheiset, ihmiset vaikuttavat olevan lopulta sosiaalisesti melko taitamattomia.

Itse en ole juuri kiinnostunut ihmisistä tai heidän kanssaan juttelemisesta, mutta minulle tällaiset ekstrovertit tulevat toisinaan juttelemaan (lähinnä työpaikalla) ja he tosiaan puhuvat paljon itsestään, mutta eivät tunnu olevan ollenkaan kiinnostuneita minusta tai mitä minulla on sanottavana. Olen joskus halunnut "repäistä" ja alkaa puhua näille jotain vähän enemmän kuin sen "joo, niin, kyllä" -mantran ja huomannut, etten ehdi sanomaan muuta kuin jotain "joo, mä oon kans..." , kun jo keskeyttävät minut ja jatkavat taas omia höpinöitään.

Jostain syystä nämä tilanteet eivät ainakaan lisää haluani jutella ihmisten kanssa.

Yleensä sitä on tapahtunut puhelimessa. Soitan jollekulle puhuakseni jostain asiasta, joka painaa mieltä. Heti puhelun alussa toinen rupeaa puhumaan jostain muusta, niin etten saa suunvuoroa, ja lopuksi sanoo: "Kiva kun soitit. Nyt pitää lopettaa kun Kauniit ja rohkeat alkaa."

Vähän samanlaista on ollut joskus psykologin vastaanotolla. Aion puhua jostain tietystä aiheesta, mutta psykologi kyseleekin koko ajan aivan muista asioista ja sitten vastaanottoaika onkin jo ohi.

Kiusallisempaa on, jos puhun omista asioistani ja saan pelkän hiljaisuuden vastaukseksi. Tai jos lähetän jollekin tekstiviestin itselleni tärkeästä asiasta ja siihen tulee vastaus: "Ok."

Ohis

Mulla on yks tuttava (tällaiseksi hänet tästä kyseisestä syystä lasken.)

Ehdin tuskin ensimmäisen lauseen puoliväliin, kun hän on jo kysynyt aiheesta kolme kysymystä, joihin olisi saanut vastauksen kuuntelemalla loppuun. Todella hankalaa mitään kertoa, kun ei kuuntele.

Jos saat läpi jonkun ajatuksen, huomaa ettei häntä oikeasti kiinnosta, eikä osaa asettua asemaasi. Vastaa jotain asiaankuulumatonta tai pinnallista. Olettaa asioita toiminnastani, joista ei todella tiedä. Lopulta kiinnostunut omista asioistaan.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on yks tuttava (tällaiseksi hänet tästä kyseisestä syystä lasken.)

Ehdin tuskin ensimmäisen lauseen puoliväliin, kun hän on jo kysynyt aiheesta kolme kysymystä, joihin olisi saanut vastauksen kuuntelemalla loppuun. Todella hankalaa mitään kertoa, kun ei kuuntele.

Jos saat läpi jonkun ajatuksen, huomaa ettei häntä oikeasti kiinnosta, eikä osaa asettua asemaasi. Vastaa jotain asiaankuulumatonta tai pinnallista. Olettaa asioita toiminnastani, joista ei todella tiedä. Lopulta kiinnostunut omista asioistaan.

Erittäin rasittava ihmistyyppi. He eivät osaa lopettaa puhumista vaan jaarittelevat varmaan nukkuessaankin. Hyrrr, välttelen tuollaisia parhaani mukaan.

Sitten on myös niitä, jotka usein ovat ihan mukavia ja miellyttäviä ihmisiä, mutta ei ole mitään sosiaalista pelisilmää. Kysellään melko tungetteleviakin kysymyksiä ja minkäänlainen lyhytkiskoinen vastaaminen tai aiheen vaihtaminen ei saa heitä tajuamaan, että kohdetta ei kiinnosta olla tällaisen kuulustelun kohteena.

Omasta mielestään he ovat osallistuvia.

Erään uuden työkaverin kanssa tätä miettinyt. Hän tuntuu nyt hiljattain ymmärtäneen, että minulla on ystäviä ja hänellä ei paljoa ole. En jaksa ryhtyä kenenkään egon peiliksi mutta olen silti mukava ja kiva - huomaan että häntä häiritsee se että olen ystävällinen ja huomaavainen mutta en osallista häntä elämääni. Hän tekee sitä kyllä, mutta vain puhuakseen itsestään. Olen iloinen että huomasin asian ennen kuin tutustutin häntä kehenkään ystäviini. Haluan pitää hänet kädenmitan päässä.

Yksinäiset ja hieman sekavat ihmiset tekevät tätä, lisäksi kontrolli hakuinen ihminen on tällainen. Jotkut narsistisesti suuntautuneet kuuntelevat asiasi, mutta odottavat tilaisuutta vähätellä ja tuoda oman tärkeämmän asian esiin. Oma taktiikkani on joskus se, että katselen hieman ohi ja mietin jotain muuta kunnes henkilön happi loppuu, sitten voin vaikka sarkastisesti todeta jotain mikä osoittaa etten ole kuunnellut kovin tarkkaan.

Tyrant kirjoitti:

Yksinäiset ja hieman sekavat ihmiset tekevät tätä, lisäksi kontrolli hakuinen ihminen on tällainen. Jotkut narsistisesti suuntautuneet kuuntelevat asiasi, mutta odottavat tilaisuutta vähätellä ja tuoda oman tärkeämmän asian esiin. Oma taktiikkani on joskus se, että katselen hieman ohi ja mietin jotain muuta kunnes henkilön happi loppuu, sitten voin vaikka sarkastisesti todeta jotain mikä osoittaa etten ole kuunnellut kovin tarkkaan.

Ap tässä, joskus kun puhun puhelimessa äitini kanssa, minua alkaa kyllästyttää etten saa suunvuoroa vaikka hän esittäisi kysymyksen, puhuu jo päälle ja siitä siirtyy johonkin omaan asiaan. Jos odotan sen selostuksen vain hiljaa ( monta asiaa pomppien) ja sanon jotain ok (en tiedä oikeastaan mihin) hän loukkaantuu tai ihmettelee sitäkin, etten ilmeisesti ylläpidä keskustelua eli yritä huikata sopiviin väleihin jotain. Ei minulle jää edes aikaa muodostaa ajatuksia mihinkään.

Ap

Up

Sellainen Putouksen Sika Vaino-tyyppinen ihminen? Katsoo sun yli ja jauhaa omaa agendaa?

*puistatus*

Juu...

Sama kokemus. Tein testin ja lopetin kertomisen omista asioista, josko huomaa. Olin lähinnä hiljaa ha kuuntelin, sanoin jaa ja niinkö aina välillä. Ei se mitään huomannut, surullistahan tuo on.

Kyllä

On yks tuttu, lapsen kaverin äiti. Ei huomaa ollenkaan, että jos „jutellaan“ esim. 15 minuuttia, niin hän on äänessä 14 minuuttia ja mulle jää se minuutti vastata joo ja jaa. Jos joskus kerron jonkun asian tai tapahtuman, vastaus on just toi „joo mulle kävi ihan sama....plapla....“ Todella rasittava ihmistyyppi.

Mulla on yks tuttava (tällaiseksi hänet tästä kyseisestä syystä lasken.)

Ehdin tuskin ensimmäisen lauseen puoliväliin, kun hän on jo kysynyt aiheesta kolme kysymystä, joihin olisi saanut vastauksen kuuntelemalla loppuun. Todella hankalaa mitään kertoa, kun ei kuuntele.

-kyllä mä ainaki kuuntelen, oon vaan niin innostunut etten malta odottaa

Jos saat läpi jonkun ajatuksen, huomaa ettei häntä oikeasti kiinnosta, eikä osaa asettua asemaasi.

-osaan asettua toisen asemaan, nimenomaan erityisen hyvin, mutta empatisoimiselle ei aina kannata antaa tilaa kuitenkaan, vaan mieluummin kuuntelen koko jutun

Vastaa jotain asiaankuulumatonta tai pinnallista. Olettaa asioita toiminnastani, joista ei todella tiedä. Lopulta kiinnostunut omista asioistaan.

-jos juttu on yleisluontoinen, en välttämättä halua mennä henkilökohtasuuksiin tai jos ei olla niin läheisiä. mulla saattaa tulla asiasta mieleen joku toinen asia, enkä malta olla kertomatta sitä. Etsin aina ns. muita juttuja ihmisistä samalla kun olen heidän seurassaan, koska olen utelias ja kiinnostunut ihmisistä. tiedän etten tiedä, mutta saatan kysyä "ai ja sitten teit niin???" ikäänkuin että siitä olis helppo jatkaa keskustelua tms. 

Kaikki on lopulta kiinnostuneita omista asioistaan. :DDDDD

terveisin, puhelias, innokas ihminen jota on syytetty päälle puhumisesta joka toisessa kulttuurissa on normijuttu.

-

Harrastuskaveri on juuri tuollainen, joka puhuu koko ajan omia asioitaan. Voi varmaankin yhden käden sormilla laskea ne kerrat, jolloin hän on oikeasti kysynyt minulta jotakin, ja on selvästi kiinnostunut vastauksesta. Ollaan harrastettu useampi vuosi.

Harrastushomman hän hoitaa ihan hyvin, enkä itse ole kovin puhelias, joten sinänsä tuo ei haittaa. Kotiini en häntä kutsu, enkä välitä tutustua lähemmin. Hänellä ei kuulemma ole montaa ystävää, enkä yhtään ihmettele. Näyttää aina kyllästynyttä naamaa, jos joku joskus harvoin yrittää sanoa jotain omaa asiaansa. Kääntää jutun heti takaisin omiin asioihinsa.