Lue keskustelun säännöt.
Kuultiin olevamme ”mökkilokkeja” kun poikettiin kahvilla sukulaisten mökillä ohi ajaessamme.
13.07.2019 |
Miehen sisko soitti ja kerroin että me mennään heidän mökin ohi ajaesamme pohjoiseen.
Ei olla nähty puoleen vuoteen niin sanoin että voinme poiketa kahvilla jos teille sopii.
No sopi se silloin, juotiin kahvit ja syötiin pullat, lapset kävi uimassa ja söivät makkarat.
Kiitimme kahveista ja lähdimme eteenpäin, perästäpäin kuului että seuraavan kerran kun tulemme voisimme tuoda omat tarpeet tullessamme.
Itse tyrkyttivät pullaa ja makkaraa, pelkkä kahvi olisi riittänyt. Mutta näköjään heidän suvussa on tällainen käytäntö että jos mennään kahville niin tuodaan omat pullat.
Kommentit (544)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta huomaa selvästi, että lokkeilijat eivät tunnista tai halua tunnustaa olevansa lokkeilijoita. Jollei ole valmis jatkuvasti kestitsemään ilman vastavuoroisuutta näitä lokkeilijoita, he syyttävät meitä muita itsekkäiksi ja ilkeiksi ihmisiksi ja nostavat itsensä moraalisesti korkeampaan luokkaan. He kyllä olisivat valmiit tarjoamaan vaikka mitä herkkuja meille muille, tottahan toki, mutta kun olosuhteet on aina sellaiset, etteivät he voi luokseen kutsua. On tämä hauskaa, ihan vedet silmissä olen nauranut näitä lokkien satuja... mutta havahtunut siihen, että kyseessä on parantumaton ihmisryhmä. Joko siedät heitä tai sitten pistät välit poikki. Missään nimessä he eivät tule muuttamaan käytöstään ikinä eikä koskaan.
Ap:lle sellaiset terveiset, että jos sinulle on tärkeää, että miehesi ja hänen siskonsa pysyvät väleissä ja serkuksilla on joku kontakti toisiinsa, niin ota palaute tosissaan. Vie seuraavalla kerralla kunnon tuomiset, auttele mökin askareissa (korjaa ainakin oma kahvikuppisi) ja kutsu nyt herrantähden miehesi sukulaisia käymään luonanne.
Olen varmaan hieman hassu, kun en osaisi pitää omia LÄHIsukulaisiani ”lokkeina”, jos poikkeavat luonani (tai mökilläni) kylässä eivätkä tuo elintarvikekassia mukanaan.
Lähisuku on ainoastaan ydinperhe. Kaikki muut ovat etäisempää porukkaa, joiden kanssa kyläilyssä noudatetaan normaalia etikettiä ellei jostain syystä saman katon alla asuta. Luultavasti monelle perheelliselle sisarus on etäisempi henkilö kuin hyvä ystävä. Ei samojen vanhempien lapseksi syntyminen tee ihmisistä automaattisesti erityisen läheisiä. Aikuisena yleensä kaikilla on se oma elämä ja harvempi enää kovin tiukasti silloin roikkuu lapsuudenperheessään.
Suomessa perheet ovat varmaan jostain 1950-luvulta lähtien olleet suhteellisen pieniä, niin että useimmilla taitaa olla korkeintaan 1 tai 2 sisarusta eli he ovat kasvaneet korkeintaan 3-lapsisessa ydinperheessä. Ihminen on ollut tekemisissä oman veljensä tai sisarensa kanssa aivan pikkulapsesta lähtien ja hän voi olla heidän kanssaan tekemisissä senkin jälkeen kuin molemmat vanhemmat ovat jo haudassa. Veriside sisaruksiin voi olla teoriassa pidempi kuin suhde omaan aviopuolisoon.
Normaalit ihmiset kiinnittyvät aikuisena omaan elämään. Harva aikuinen laskee sisaruksensa enää perheenjäsenikseen aikuisiällä. Kotoa muuttamisen jälkeen ollaan yleensä melko harvakseltaan enää sisarusten kanssa tekemisissä, varsinkin jos asutaan kaukana toisistaan. Kysyhän sisarustesi ajatuksia. Voit yllättyä jos selviää, että ehkä sinä et sisarustesi mielestä ole heille yhtä läheinen henkilö kuin mitä sinä ajattelet heidän olevan sinulle.
Mitkä ihmeen "normaalit ihmiset"? Kaikki ovat yksilöitä joilla on oma tapansa elää. Mitään objektiivisesti "normaaleja ihmisiä" ei ole olemassa.
Tähän vaikuttavat monet asiat. Millaiset vanhemmat, miten läheisiä on oltu lapsina, onko aikuisena ollut hyvin erilainen elämäntilanne. Onko riitoja perinnöistä tai muusta, jotka rikkovat välit. Tunnen monta perhettä, joissa sisarukset ovat todella läheisiä aikuisina ja yhteyksissä lähes päivittäin.
En usko että vain harva pitää sisaruksia perheenjäseninä. Totta kai ystävistä voi tulla itselle läheisempi perhe, mutta kyllä sisarukset ovat silti ihan ydinperhettä, ei siitä mihinkään pääse. Ystävät voi valita mutta sukua ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lokki mikä lokki. Häpeäisit ap!
Veemäisimmät mökkivieraat ikinä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta huomaa selvästi, että lokkeilijat eivät tunnista tai halua tunnustaa olevansa lokkeilijoita. Jollei ole valmis jatkuvasti kestitsemään ilman vastavuoroisuutta näitä lokkeilijoita, he syyttävät meitä muita itsekkäiksi ja ilkeiksi ihmisiksi ja nostavat itsensä moraalisesti korkeampaan luokkaan. He kyllä olisivat valmiit tarjoamaan vaikka mitä herkkuja meille muille, tottahan toki, mutta kun olosuhteet on aina sellaiset, etteivät he voi luokseen kutsua. On tämä hauskaa, ihan vedet silmissä olen nauranut näitä lokkien satuja... mutta havahtunut siihen, että kyseessä on parantumaton ihmisryhmä. Joko siedät heitä tai sitten pistät välit poikki. Missään nimessä he eivät tule muuttamaan käytöstään ikinä eikä koskaan.
Ap:lle sellaiset terveiset, että jos sinulle on tärkeää, että miehesi ja hänen siskonsa pysyvät väleissä ja serkuksilla on joku kontakti toisiinsa, niin ota palaute tosissaan. Vie seuraavalla kerralla kunnon tuomiset, auttele mökin askareissa (korjaa ainakin oma kahvikuppisi) ja kutsu nyt herrantähden miehesi sukulaisia käymään luonanne.
Olen varmaan hieman hassu, kun en osaisi pitää omia LÄHIsukulaisiani ”lokkeina”, jos poikkeavat luonani (tai mökilläni) kylässä eivätkä tuo elintarvikekassia mukanaan.
Lähisuku on ainoastaan ydinperhe. Kaikki muut ovat etäisempää porukkaa, joiden kanssa kyläilyssä noudatetaan normaalia etikettiä ellei jostain syystä saman katon alla asuta. Luultavasti monelle perheelliselle sisarus on etäisempi henkilö kuin hyvä ystävä. Ei samojen vanhempien lapseksi syntyminen tee ihmisistä automaattisesti erityisen läheisiä. Aikuisena yleensä kaikilla on se oma elämä ja harvempi enää kovin tiukasti silloin roikkuu lapsuudenperheessään.
Suomessa perheet ovat varmaan jostain 1950-luvulta lähtien olleet suhteellisen pieniä, niin että useimmilla taitaa olla korkeintaan 1 tai 2 sisarusta eli he ovat kasvaneet korkeintaan 3-lapsisessa ydinperheessä. Ihminen on ollut tekemisissä oman veljensä tai sisarensa kanssa aivan pikkulapsesta lähtien ja hän voi olla heidän kanssaan tekemisissä senkin jälkeen kuin molemmat vanhemmat ovat jo haudassa. Veriside sisaruksiin voi olla teoriassa pidempi kuin suhde omaan aviopuolisoon.
Normaalit ihmiset kiinnittyvät aikuisena omaan elämään. Harva aikuinen laskee sisaruksensa enää perheenjäsenikseen aikuisiällä. Kotoa muuttamisen jälkeen ollaan yleensä melko harvakseltaan enää sisarusten kanssa tekemisissä, varsinkin jos asutaan kaukana toisistaan. Kysyhän sisarustesi ajatuksia. Voit yllättyä jos selviää, että ehkä sinä et sisarustesi mielestä ole heille yhtä läheinen henkilö kuin mitä sinä ajattelet heidän olevan sinulle.
Mitkä ihmeen "normaalit ihmiset"? Kaikki ovat yksilöitä joilla on oma tapansa elää. Mitään objektiivisesti "normaaleja ihmisiä" ei ole olemassa.
Tähän vaikuttavat monet asiat. Millaiset vanhemmat, miten läheisiä on oltu lapsina, onko aikuisena ollut hyvin erilainen elämäntilanne. Onko riitoja perinnöistä tai muusta, jotka rikkovat välit. Tunnen monta perhettä, joissa sisarukset ovat todella läheisiä aikuisina ja yhteyksissä lähes päivittäin.
En usko että vain harva pitää sisaruksia perheenjäseninä. Totta kai ystävistä voi tulla itselle läheisempi perhe, mutta kyllä sisarukset ovat silti ihan ydinperhettä, ei siitä mihinkään pääse. Ystävät voi valita mutta sukua ei.
Ydinperhe: samassa taloudessa asuvat vanhemmat lapsineen. Tähän eivät sisälly vanhempien sisarukset tai omat vanhemmat.
Ompa älytöntä! Parista pullasta ja makkarasta jotka itse tarjosi haukkua veljensä perhe!!! Serkuillakin oli ollut kivaa ja onhan se edes hyvä että serkukset joskus näkevät. Itse saatan ohimennessä soittaa veljelleni voinko poiketa ja on ollut mielissään ja vaimonsa myös. On tosi kivaa kun joskus käyvät meillä samoin yllättäen poikkeamassa. Joskus löytyy pullaa tai jätskiä tarkota, aina kuitenkin kahvia. Eihän ne tarjosmiset ole pääasia ollenkaan. Miten voi olla noin vaikeaa? Laita ap miehesi kanssa kukkakimppu toimitettuna mökille ja siihen kiitokset ja terveiset mökkilokeilta
27 sivua paskanjauhantaa aivan typerästä asiasta, jolla ei mitään tekemistä minkään kanssa. Ollaan me kyllä käsittämättömän tyhmää sakkia. Roikutaan täällä vääntämässä ihan jonninjoutavaa, ja elämä kulkee ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä ketjusta huomaa selvästi, että lokkeilijat eivät tunnista tai halua tunnustaa olevansa lokkeilijoita. Jollei ole valmis jatkuvasti kestitsemään ilman vastavuoroisuutta näitä lokkeilijoita, he syyttävät meitä muita itsekkäiksi ja ilkeiksi ihmisiksi ja nostavat itsensä moraalisesti korkeampaan luokkaan. He kyllä olisivat valmiit tarjoamaan vaikka mitä herkkuja meille muille, tottahan toki, mutta kun olosuhteet on aina sellaiset, etteivät he voi luokseen kutsua. On tämä hauskaa, ihan vedet silmissä olen nauranut näitä lokkien satuja... mutta havahtunut siihen, että kyseessä on parantumaton ihmisryhmä. Joko siedät heitä tai sitten pistät välit poikki. Missään nimessä he eivät tule muuttamaan käytöstään ikinä eikä koskaan.
Ap:lle sellaiset terveiset, että jos sinulle on tärkeää, että miehesi ja hänen siskonsa pysyvät väleissä ja serkuksilla on joku kontakti toisiinsa, niin ota palaute tosissaan. Vie seuraavalla kerralla kunnon tuomiset, auttele mökin askareissa (korjaa ainakin oma kahvikuppisi) ja kutsu nyt herrantähden miehesi sukulaisia käymään luonanne.
Olen varmaan hieman hassu, kun en osaisi pitää omia LÄHIsukulaisiani ”lokkeina”, jos poikkeavat luonani (tai mökilläni) kylässä eivätkä tuo elintarvikekassia mukanaan.
Lähisuku on ainoastaan ydinperhe. Kaikki muut ovat etäisempää porukkaa, joiden kanssa kyläilyssä noudatetaan normaalia etikettiä ellei jostain syystä saman katon alla asuta. Luultavasti monelle perheelliselle sisarus on etäisempi henkilö kuin hyvä ystävä. Ei samojen vanhempien lapseksi syntyminen tee ihmisistä automaattisesti erityisen läheisiä. Aikuisena yleensä kaikilla on se oma elämä ja harvempi enää kovin tiukasti silloin roikkuu lapsuudenperheessään.
Suomessa perheet ovat varmaan jostain 1950-luvulta lähtien olleet suhteellisen pieniä, niin että useimmilla taitaa olla korkeintaan 1 tai 2 sisarusta eli he ovat kasvaneet korkeintaan 3-lapsisessa ydinperheessä. Ihminen on ollut tekemisissä oman veljensä tai sisarensa kanssa aivan pikkulapsesta lähtien ja hän voi olla heidän kanssaan tekemisissä senkin jälkeen kuin molemmat vanhemmat ovat jo haudassa. Veriside sisaruksiin voi olla teoriassa pidempi kuin suhde omaan aviopuolisoon.
Normaalit ihmiset kiinnittyvät aikuisena omaan elämään. Harva aikuinen laskee sisaruksensa enää perheenjäsenikseen aikuisiällä. Kotoa muuttamisen jälkeen ollaan yleensä melko harvakseltaan enää sisarusten kanssa tekemisissä, varsinkin jos asutaan kaukana toisistaan. Kysyhän sisarustesi ajatuksia. Voit yllättyä jos selviää, että ehkä sinä et sisarustesi mielestä ole heille yhtä läheinen henkilö kuin mitä sinä ajattelet heidän olevan sinulle.
Mitkä ihmeen "normaalit ihmiset"? Kaikki ovat yksilöitä joilla on oma tapansa elää. Mitään objektiivisesti "normaaleja ihmisiä" ei ole olemassa.
Tähän vaikuttavat monet asiat. Millaiset vanhemmat, miten läheisiä on oltu lapsina, onko aikuisena ollut hyvin erilainen elämäntilanne. Onko riitoja perinnöistä tai muusta, jotka rikkovat välit. Tunnen monta perhettä, joissa sisarukset ovat todella läheisiä aikuisina ja yhteyksissä lähes päivittäin.
En usko että vain harva pitää sisaruksia perheenjäseninä. Totta kai ystävistä voi tulla itselle läheisempi perhe, mutta kyllä sisarukset ovat silti ihan ydinperhettä, ei siitä mihinkään pääse. Ystävät voi valita mutta sukua ei.
Ydinperhe: samassa taloudessa asuvat vanhemmat lapsineen. Tähän eivät sisälly vanhempien sisarukset tai omat vanhemmat.
Ainakin Wikipedian mukaan ei tarvitse asua samassa taloudessa.
"Ydinperhe on perhe, johon kuuluvat aikuiset vanhemmat ja heidän yhteiset lapsensa.[1] Mikäli vanhemmilla on aikaisemmista suhteista lapsia, puhutaan uusperheestä.[1]"
Vierailija kirjoitti:
27 sivua paskanjauhantaa aivan typerästä asiasta, jolla ei mitään tekemistä minkään kanssa. Ollaan me kyllä käsittämättömän tyhmää sakkia. Roikutaan täällä vääntämässä ihan jonninjoutavaa, ja elämä kulkee ohi.
Sinä muiden mukana 😂. Et ole yhtään sen parempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta on maailma kummallinen jos tuliaisten vieminen on tärkeämpi pointti kuin läheisten tapaaminen.
Tilanteesta riippumatta mut on otettu ja oon ottanu vieraanvaraisesti vastaan, ja se tuntuu kivalta. Kivemmalta kun jäädä miettimään, että et sitten tuonut huoltsikalta lisäainekeksejä, ja nukuit sitten vielä meidän lakanoissakin.
Mieilpiteensä kullakin, mutta musta AP ei ollut lokki. Joskus vierailut venähtää kun ihmiset tapaa toisiaan.
Oonkohan pahottanu joskus jonkun mielen kun en ole älynnyt että kavereiden ja suvun kesken kaikki mietitään ja analysoidaan. Tai ehkä se kuitenkin riippuu kavereista ja suvusta ja oon tottunu siihen että ihmiset ottaa vähän rennommin.
Olis kiva tietää onko eroja etelän ja pohjoisen ihmisten välillä?
Meillä on se periaate, että jos tarjoan kahvit niin mökkivieras tuo kermat. Ja jos ei tuo makkaraa kaupasta, niin sitten tarjoaa omaa makkaraa tilalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla taas on se periaate, että kun sanon että tarjoan kahvit, tarjoan kahvit ja mitä siihen kylkeen sitten tuleekin, makeaa tai suolasta. Vieraat saa tuoda jotain mutta se ei ole oletus.
Oon aina ajatellut että jos sanon 'minä tarjoan' se tarkoittaa sitä, eikä siinä ole ehtoja. Kun minä nyt keitän kahvit niin sinä tuot pullat/keksit/leivät tms. Mitä tarjoamista se on?
Musta on myös mukava miettiä tarjottavia. Meistä on näköjään moneksi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on se periaate, että jos tarjoan kahvit niin mökkivieras tuo kermat. Ja jos ei tuo makkaraa kaupasta, niin sitten tarjoaa omaa makkaraa tilalle.
Käykö veljesi useinkin mökilläsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu sehän onkin tosi eksoottista, että suomalainen tarjoaa kahvia!
No vähintä on viedä omat pullat ja makkarat mukana!
Arvasihan sen että kaikille maistui mutta ehkä he olivat varanneet pullat omiin tarpeisiinsa ja kohteliaina tarjosivat.
Ette silti ole varsinaisia lokkeja, ne olisivat jääneet saunomaan ja yöksi ilman tuomisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mökkiläisten ruokavarannot on äkkiä huvenneet kun jokaiselle ohikulkevalle laitetaan tarjottavaa. Lähikauppa ei siellä ihan mökkitien vieressä sijaitse.
Viekää nyt edes jotain tuliaisia kun menette tervehtimään, älkääs olko hölmöjä (pihejä).
Se juuri, ei ollut matkan varrella kauppaa auki kun päätettiin poiketa ja sen vuoksi sanoinkin että kahvi riittää. Oltiin juuri syöty edellisessä paikkaa.
Ap
Mispä isäntäväki sitten taikoo itselleen ilta- tai aamupalaa, jos kutsumattomat vieraa söi kaiken? Fiksusti olisi pitänyt kieltäytyä grillatuista ja sanoa, että pelkkä kahvi riittää emme halua muuta.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieltä että tässä käytöstavat puuttuivat molemmilta osapuolilta. Ei kukaan täysjärkinen valita jälkikäteen vieraiden moukkamaisuudesta.
Mutta tarina on muuttunut alkuperäisestä jonkin verran. Onkin ollut ilta ja käly on varta vasten soittanut ja sitten pyytänyt viipymään ja viipymään. Se tietty tekee kälystä jutun pahiksen.
Mutta jotenkin vaan tuntuu uskomattomalta tämä juttu. Että käly sattuu soittamaan ja kutsumaan kylään alle 10 min. siitä kohdasta jossa ap miehineen on ollut. Näin voisi kyllä ehkä sattua meillekin, mökiltämme on n. 15 min ajomatka kauppaan. Mutta sanoisin jo puhelussa että meillä ei ole mitään tuotavaa, uitetaan lapset ja jutellaan sen aikaa, ollan juuri 10 min sitten syöty. Tässä jutussa homma ilmeisesti muuttui niin, että kutsujaksi ja soittajaksi vaihtui se käly. Silloin koko jutun luonne tietty muuttuu. Alkuperäisessä ap itse soitti ja sanoi että voisivat poiketa kahville.
Juuri syöty ja kuitenkin sukulaispaikkojenkin väli oli liki 500km...
On tää kummallista keskustelua. Aloittaja kysyy voidaanko tulla käymään, pelkkä kahvi riittää. Isäntäväki laittaa pöytään pullat ja makkarat ja jälkeenpäin kitisevät, kun olis pitäny tuoda omat emmeet. Olisivat sanoneet heti, ettei nyt tosiaan sitten ole tarjottavaa muuta kuin se kahvi. Lisäksi vielä mies oli se joka halusi nähdä sisarensa, mutta sisar päätti vinkua asiasta kälylle, ei veljellensä joka koko vierailun takana oli.
Sitten täällä päsmäröivät kirjoittajat, joiden tarkoituksena tuntuu olevan vain oman erinomaisuuden korostaminen, kuinka minä ainakin vien puolet kyläkaupasta ja kysyn tarvitaanko vielä enemmän. "Itse vien aina pullaa ja jonkin kukan ja jos kauppa ei ole auki, niin vähintäänkin mökkitiellä nyplään omista hiuksistani verhot viemisiksi".
Tässä oli kyse sisaruksista, ei meidän perheessä ainakaan tarvitse ravata kieli vyön alla ympäri maakuntaa etsimässä avonaista kauppaa, jos siskon/veljen mökille päätetään viime hetkellä poiketa. Ja jos vierailu ei ole tervetullut, niin sitten meillä on tapana sanoa siinä hetkessä ja sille omalle verisukulaiselle. Ei kiukutella jälkeenpäin, kun mitään ei enää ole vierailijan puolelta tehtävissä, ja vielä sille oman siskon/veljen puolisolle. Ihme kitinää sanon minä.
Minä minä minä, oma napa ku on se kaiken a ja o. V***n oksettavaa.
Vierailija kirjoitti:
No vähintä on viedä omat pullat ja makkarat mukana!
Arvasihan sen että kaikille maistui mutta ehkä he olivat varanneet pullat omiin tarpeisiinsa ja kohteliaina tarjosivat.
Ette silti ole varsinaisia lokkeja, ne olisivat jääneet saunomaan ja yöksi ilman tuomisia.
Kukaan ei _tarvitse_ pullaa, hyvin pärjäsivät ilmankin.
Ja mitäs tarjosivat.
No esim. itse olen tässä vuosien saatossa ystävystynyt veljeni vaimon kanssa. Jos tietäisin heidän olevan ajomatkalla, soittaisin ensin veljen vaimolle, koska veljeni yleensä ajaa.