Miksi nykynaiset ovat niin tunteettomia omaistensa hautajaisissa?
Kommentit (33)
Tuohon on yksi selvä vastaus: some on saanut heidät ajattelemaan vain itseään. AIna vain minäminäminä ja miltä minä näytän.
Nykynaiset? Minkälainen otanta sulla on? Entä menneisyyden naisista? Itse olen ollut kaksissa hautajaisissa, enkä ole itkenyt. Shokki varmaan vielä. Suru ja kaipaus tullut myöhemmin.
Ihmiset käsittelee tunteita eri tavalla.
Mutta huono naisvihaprovo. Kaikki naiset blaablaa.
Siellä on vaikea ottaa esille kännykkää. Heillä on koko ajan mielessä että onko tullut peukkuja kuvaan jne.
No kyllä minä ainakin itken hautajaisissa. Ehkä jotkut häpeävät tunteiden näyttämistä tai käsittelevät asiaa jollain toisella tavalla.
Komppaan noita joiden mielestä hautajaisissakin naisilla on vain puhelin ja some mielessä. Se tilaisuus kestää sentään tunnin. Koko sinä aikana ei pääse tsekkaamaan IG:ia.
Palstan mukaan kukaan ei enää mene hautajaisiin ilman vahvaa mielialalääkitystä.
Millainen ihminen kritisoi toisten tapaa surra?
Entäs kun ennen käytettiin itkijänaisia?
Erittäin harvoin olen tavannut naisia jotka ovat surun täysin murtamia oman äidin kuoltua.
Heillä on aina suhde niin kylmä vrt miehet.
Itse en ole itkenyt/tunteillut yksissäkään hautajaisissa joihin olen aikuisiällä osallistunut. Suren omassa rauhassa kotona.
Syy on sama kuin syntyvyyden laskuun.
Varmaan se kun nykyään ei olla aidosti läsnä ja tehdä asioita yhdessä.
Voisitko jo lopettaa tuon someprovoamisesi? Ihmeellistä katkeruutta.
Vierailija kirjoitti:
Itse en ole itkenyt/tunteillut yksissäkään hautajaisissa joihin olen aikuisiällä osallistunut. Suren omassa rauhassa kotona.
En minäkään itke toisten nähden, edes hautajaisissa. Ei se sitä tarkoita, etten surisi. No, silloin itkin, kun vein kissani piikille.
Eikös ennen palkattu itkijänaisia hautajaisiin eli oli suvun naiset ennenkin kylmiä :D
Vierailija kirjoitti:
Syy on sama kuin syntyvyyden laskuun.
Eli naiset tietysti, sinun mielestäsi? :D
Mun suruni ei ole mikään performanssi, jolla tuotan mieleisiä mielikuvia muille surustani. Se on oma suruni ja saan toteuttaa sitä vaikka nauramalla, ja sekös sosiaalipornoa janoavia kiukuttaa.
empatiakyvyttömyys