Lue keskustelun säännöt.
Miksi en enää pysty ollenkaan lukemaan mitään kirjoja?
11.07.2019 |
Olen aina ollut todella kova lukemaan. Sellainen, joka ahmii kirjoja, loma-aikaan päivässä on saattanut mennä yksi kirja ja seuraavana uusi. Sellainen, joka lukee missä vain ja milloin vain eikä mikään nälkä tai muu saa keskeyttämään lukemista ennen kuin kirja on loppu.
Mutta pariin vuoteen en ole pystynyt lukemaan ollenkaan kirjoja. En vaikka haluaisin. En jotenkin pysty keskittymään kirjaan sen vertaa, että saisin sitä edes sivun verran luettua. Surettaa tämä, koska lukeminen on ollut ja olisi minulle rakas harrastus. Mistä tämä voi johtua? Kellään samaa?
Kommentit (36)
Vierailija kirjoitti:
Joo mullakin. Ja tää näyttää olevan tosi yleistä. Itse ajattelen että keskittymiskyky ja aistit on jotenkin "levottomat ja ylikierroksilla" just älylaitteiden takia. Lisäksi ainakin itselläni vaikuttaa töissä tapahtuva jatkuva multitaskaaminen ja keskeytykset. Eikä asiaa helpota kotona jatkuva multitaskaaminen ja lasten aiheuttamat ihan jatkuvat keskeytykset.
Mun aivot on jotenkin koko ajan pienessä stressitilassa ja älylaitteet houkuttavat "laittamaan aivot narikkaan" ja surffailemaan päämäärättömästi.
En silti laita ihan kaikkea älylaitteiden syyksi, oma äitini kertoi että ennen älyaikaa hän lepuutti aivojaan hömppälehdillä ja Kauniilla ja Rohkeilla.
Taitaa siis jo aiemmalla sukupolvella olla sama, että ruuhlavuosina ei jaksa lukea. Lukeminen löytyy kuulemma uudelleen sitten kun lapset muuttaa kotoa pois ja töissäkin alkaa olla jo niin parkkiintunut ettei enää paljon stressaile. Tuolloin aivot jaksaa taas keskittyä lukemiseen kun muu ympäristö ei kuormita niin paljon.
Ei johdu pelkistä ruuhkavuosista. Itse luin vielä 3-kymppisenä paljon, vaikka lapset olivat pieniä. Mutta mitä digimpää, sen lyhytjännitteisempää, niin töissä kuin kotona. Nyt 5-kymppisenä kirjan loppuun saaminen on työn ja tuskan takana. Jaksan vain todella koukuttavat tapaukset, ja kirjassa pitää olla riittävän lyhyet luvut/kappaleet! Nuorempana pidin itseäni älykkönä, nykyään roikun vain netissä. Idioluutio on nopeaa. Nyt olen ottanut työn alle englanninkielisen klassikon osoittaakseni itselleni jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi johtua monestakin asiasta.
Stressi ainakin heikentää keskittymiskykyä. Samoin väsymys, joka ei ole pienen lapsen äidille outo vaiva. Masennus ja ahdistus.Ja jo sekin, että koko ajan on valmiudessa hoitaa lasta/vastata tämän tarpeisiin hajottaa keskittymistä.
Ole armollinen itsellesi. Lue pätkissä ja kokeile novelleja, niin ei haittaa, vaikka lukeekin pienempiä pätkiä (kokonaisuuden voi hahmottaa silti).
Kun elämäntilanne muuttuu, varmasti pystyt taas keskittymään paremmin.
Itse en oikein osta digitaalisuuden syntipukkiroolia. Olemme kumminkin eläneet älylaitteiden kanssa jo vuosikymmenen. Mutta ei mikään tietenkään estä kokeilemasta digipaastoakaan.
Moni asia varmasti vaikuttaa, onhan se selvä että jos on stressin vuoksi jatkuvasti tärrällään, jatkuvassa univajeessä yöheräilyjen takia tjsp niin ei jaksa/pysty samaan kuin normaalitilassa. Tällaisiin syihin ei valitettavasti ole kuitenkaan ihan helppo puuttua, mutta älylaitteiden ja netin käytön vähentäminen taas on useimmille mahdollista. Pitää myös muistaa, että älylaitteet ja nettiaika ovat aika lyhyt aika ihmiskunnan historiassa, eivätkä aivot välttämättä ole vielä sopeutuneet kaikkiin niiden tuomiin muutoksiin elämässämme, vaikka yksittäisen ihmisen elinajassa tuo onkin isompi osuus ja ihminen on varsin sopeutuvainen eläin.
Minä samanlainen. Älykännykkä on vienyt multa lukemisen ja keskittymisen kyvyn, ihan selvästi.
Ennen luin paljon, jopa tunteja päivässä, mutta silloin minulla ei ollut älypuhelinta eikä tietokonettakaan. Nykyisin keskittymiskyky on mennyt, koska mieli on tottunut liikaa nettiin ja puhelimiin. Yleensä paljon ikkunoita koneella auki, nopeasti luen pätkän sieltä ja toisen täältä, jos jotain tulee yllättäen mieleen teen aiheesta google haun, katson videon, kuuntelen musiikkia ym. Ei tarvitse keskittyä kun aina voi vaihtaa sivua ja aihetta. Kun on tottunut tälläiseen niin kirja tuntuu paljon vaikeammalta, kun se vaatii eri tavalla keskittymistä. Kirjojen luku on paljon rentouttavampaa ja silmillekin parempi, kun ei tarvitse kirkasta näyttöä katsoa. Tekisi hyvää lopettaa vähäksi aikaa kaikki tarpeeton netin käyttö ja keskittyä lukemiseen. Uskon että siihen taas tottuisi.
Mulla oli samaa jokunen vuosi sitten, aiemmin olin lukenut pari kirjaa/viikko-tahtia kun sitten huomasin, että hetkinen, sama kirja seisoo pöydällä jo toista viikkoa. Ja kun yritin lukea, saatoin lukea "automaatilla" eli luin vaan mekaanisesti ja sitten havahduin että mitäs hittoa tässä on viimeisen kymmenen sivun aikana tapahtunut... Pistin stressin syyksi. Ihmettelin kyllä kun tilanne ei lähtenyt korjaantumaan vaan kesti yli vuoden vaikka elämäkin rauhoittui välillä mutta ajattelin että olin vaan vetänyt itseni niin piippuun että palautumisessa menisi aikaa. Mutta kyky lukea ei vaan tullut takaisin ja sitten alkoi tulla vielä pelottavampaa; en osannut enää kirjoittaa! Töissä pitäisi pystyä kirjaamaan paljon, selkeästi ja nopeasti ja ei vaan onnistunut. Alkoi mennä aivan kohtuuttoman paljon aikaa siihen että sain pyöriteltyä mielessäni edes muutaman järkevän lauseen ja sitten kun hetken päästä luin ne, en enää uskaltanut sanoa, oliko teksti järkevää vai ei. Ja kirjalliset taidot oli aina aiemmin olleet mun vahvuus... Autolla ajamisesta tuli tosi vaikeaa, saatoin istua liikennevaloissa kun muut huudattaa tööttiä takana mutta mä en vaan liikahda vihreillä kun en heti muista mitä pitää tehdä. Pää ei vaan toiminut niinkuin aiemmin, tuntui etten tajunnut mitään, muisti ei toiminut yhtään, tunsin itseni ihan tyhmäksi ja pelkäsin jo tyyliin jotain dementiaa.
Onneksi oli fiksu työterveyslääkäri ja aika just ennen tätä "ferritiiniongelmat on vaan höpöhöpö-muotisairaus": lääkäri laittoi kokeisiin ja kappas, ferrit oli 6 ja muutenkin jo anemian puolella vähän. Kaksi kertaa vielä myöhemmin olen alkanut "tyhmentyä" ja silloin taas labrassa on huomattu että mennään 10-15 lukemissa. Mitään muuta oiretta ei ole ollut kuin "tyhmyys" ja sekin tulee aina niin hiipien että tilanne ehtii mennä huonoksi ennen kuin siihen havahtuu.
Että vaikka syitä voi toki olla muitakin niin ehdottomasti oman kokemuksen (ja vastaaviin törmänneinä muutenkin) myötä suosittelen rauta-arvojen mittaamista jos aiemmin fiksu ja keskittymiskykyinen ihminen tyhmenee. Rauta on elimistölle elintärkeä aine, myös aivoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen opetellut lukemaan kirjoja uudestaan. Aluksi pystyin keskittymään lukemiseen pelkästään lomilla, nyt joskus myös töitten jälkeen iltaisin. Äänikirjakin voi olla hyvä vaihtoehto vaikka siivotessa / käsitöitä tehdessä yms.
Vierailija kirjoitti:
Itsekin menetin masennuksen takia luovuuden kokonaan, eikä enää tule piirtämisestä mitään mitä aiemmin tykkäsin harrastaa.
Kokeile pimeän tullen kynttilän valossa piirtämistä. Silloin joudut unohtamaan itseltäsi vaatimisen eli tason ja jäljen, etkä voi arvostella itseäsi. Kynttilän valossa silti näkee riittävästi, että kivaa saa aikaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä sama. Netti vei keskittymiskyvyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tutulta kuulostaa. Huomaan myöskin muuttuneeni idiootiksi sen myötä, etten enää saa luettua kirjoja. Vai onkohan se niin, että minusta tuli ensin idiootti, ja sitten loppui lukeminen. Mene ja tiedä.
Oletko kokeillut e-kirjoja? Niissä on se hyvä puoli, että on helppo hankkia ja hintakin on usein edullinen. Elisa kirjassa on paljon tarjolla, myös äänikirjoina. Kokeile joskus. Siellä voi myös lukea maistiaisina pätkiä kirjasta, jotta tietää minkätyylistä on ja lähteekö vetämään. En jaksa enää lainata enkä ostaa muuten kirjoja mutta ekirjoina jaksan tabletilta lukea hyvän kirjan muutamassa päivässä., Ekirja jää myös kirjahyllyysi, joten sen voi lukea monta kertaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama juttu.
Tänä kesänä päätin vaan ruveta lukemaan, kunhan lapset ovat nukahtaneet. Puhelin pois, tv pois, korkeintaan klassista musiikkia hiljaisella taustalla (siinä kun ei ole sanoja jotka veisivät keskittymiskykyä).
Alkuun oli takkuista. Aloitin vaan sitkeästi aina uudelleen siitä, missä keskittyminen oli herpaantunut. Nyt on helpottunut jo jonkin verran ja pari kertaa olen päässyt siihen autuaaseen lukemisen tilaan, että ympäristö ja aika "katoavat".
Netti, älylaitteet varmaan tähän syynä. En edes ole sieltä aktiivisimmasta päästä mutta kuitenkin. Kun lukeminen taas on lisääntynyt, huomaan selvemmin miten tyhjänpäiväistä touhua tämä netissä olo on. Kokonaan en vielä ole lopettanut, kuten huomaa, mutta esim. facebookia en ole päivittänyt koko kesänä kuin kerran.
Kannattaa sitkeästi harjoitella, lukeminen on huvä harrastus ja taito joka kyllä löytyy taas! :-)
Minullakin on masennusdiagnoosi, vaikken sitä itse niin olisi halunnut myöntääkään. Mutta lukemiseen ei jaksa keskittyä, en myöskään useinkaan jaksa kokonaista tv-ohjelmaa/leffaa katsoa, joten sitä syyttäisin. Paljonhan tuota esim. päiväsairaalassa kuuli muiltakin masentuneilta että entinen rakas lukuharrastus on mennyttä. Eikä silloin olleet nämä digihärpäkkeetkään niin yleisiä siinä ikäluokassa, yli 10 vuotta sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lopettakaa täällä keikkuminen, aivot saattavat palautua.
Voi johtua monestakin asiasta.
Stressi ainakin heikentää keskittymiskykyä. Samoin väsymys, joka ei ole pienen lapsen äidille outo vaiva. Masennus ja ahdistus.
Ja jo sekin, että koko ajan on valmiudessa hoitaa lasta/vastata tämän tarpeisiin hajottaa keskittymistä.
Ole armollinen itsellesi. Lue pätkissä ja kokeile novelleja, niin ei haittaa, vaikka lukeekin pienempiä pätkiä (kokonaisuuden voi hahmottaa silti).
Kun elämäntilanne muuttuu, varmasti pystyt taas keskittymään paremmin.
Itse en oikein osta digitaalisuuden syntipukkiroolia. Olemme kumminkin eläneet älylaitteiden kanssa jo vuosikymmenen. Mutta ei mikään tietenkään estä kokeilemasta digipaastoakaan.