Pienten lasten vanhemmat, kerkeättekö harrastaa mitään omaa?

Mä olen harrastanut joukkuelajia jo ennen esikoisen syntymää (yli 10v) ja olen palannut harrastukseen aina n. 6-8kk synnytyksestä (3 lasta). Käyn treeneissä 1-2 kertaa viikossa, treenit on onneksi myöhään joten lapset ovat jo melkein nukkumassa kun lähden. Pelikaudella tulee lisäksi pelit jolloin käyn max kerran viikossa treeneissä. Ihan hyvin onnistuu mutta kun on ollut pieni vauva niin olen ollut poissa ihan omasta tahdosta.

Jos sen homman aikoo kunnolla voitaa, kyllä harrastukset täytyy pistää narikkaan pariksi vuodeksi kummallakin. Muttasiitä se helpottaa.

Hyötyliikunta ja kävely auttaa, kum muuhun ei ole aikaa

Kumpikin ehtii harrastamaan omia juttujaan 2-3 kertaa viikossa. Esim. käyn salilla ennen miehen töihin lähtöä. Paljon tulee tehtyä asioita myös vauva selkärepussa. Viimeksi taisin maalata meidän piha-aidan :D 

Kyllä olen ehtinyt, nyt lapset toki jo isompia (5 ja 8). Aloitin molempien ollessa vauvoja jumpassa käymisen, myöhemmin sitten olen aloittanut ratsastuksen ja tallilla käymisen. Myös muissa menoissa on tullut käytyä.

Siten ettei tehty kahta lasta parin vuoden sisään.

Mikä siis konkreettisesti estää sinua käymästä esimerkiksi jumpassa yhtenä iltana viikossa tai viikonloppuna? Ymmärrän ettet voi olla tuntikausia poissa mutta jumppaan menisi kai max 2h?

Kotona tehtävät harrastukset onkin vähän hankalampia, jos ei voi johonkin erilliseen huoneeseen sulkeutua. Ja vauvat yleensä tietää, jos äiti on kotona, ja itkevät sitten perään, kun tietävät voivansa vaikuttaa äidin seurassa olemiseen. Mutta kyllä mä olen pitkiä parin tunnin lenkkejä pystynyt aina tekemään.

Tai okei, en täysimetysaikaan ihan noin pitkiä ilman lapsia, kun he eivät pullosta suostuneet juomaan, mutta heti kun kiinteät tuli kuvioihin. Ja vauva-aikana aika usein teki mieli ennemmin mennä nukkumaan kuin lenkille, joten päiväuniin tuli omaa aikaa käytettyä aika usein.

Käyn juoksemassa kerran viikossa, isä hoitaa vauvaa silloin,  myös kerran viikossa vien isomman harkkoihin ja silloin juoksen itse, käyn rauhassa kaupassa tai luen kirjaa autossa, jos olen kipeä. Kotiin olen hankkinut kuntoilivälineitä, painonostotankoja ja mattoja yms. Joskus iltaisin treenaan siellä, kun salille en ehdi. Lapset käyvät juttelemassa siinä minulle, mutta tietävät, että äiti treenaa eikä keskeytä silloin pikkuasian takia sitä.  Muutama vuosi tätä ja sitten helpottaa. Itse koen työssäkäynnin lepona lapsista ja nautin siitä. Mies hoitaa ainakin yhtä paljon ellei enemmän lapsia, hänellä on lyhyemmät työpäivät.

Mikä tuossa nyt on ongelma, paitsi se että lapset on tehty liian pienellä ikäerolla ja siksi olet väsynyt.

Jos mies tulee kotiin vaikka kuudelta, on sinulla hyvin siinä kolme tuntia aikaa tehdä mitä haluat ennenkuin lapset menee nukkumaan, vaikka antaisit miehen levätä vaikka puoli tuntia kun on tullut töissä että vähän palautuu pitkästä päivästä. Ei teistä kukaan kuitenkaan ennen yhdeksää nukkumaan mene. Ja viikonloppuisin on varmasti kaksi kokonaista päivää aikaa, ja ehditte molemmat tehdä mitä haluatte kun teette niitä asioita vuorotellen. 

Sittenhän ne ongelmat alkaa kun lapset on isoja ja niitä pitää kuskata niiden harrastuksiin. Luojan kiitos meidän lapset ei paljoa harrasta, ei tarvi juurikaan kuskata. Aina olen saanut kotona kirjoja lukea suht rauhassa vaikka on ollut kaksosetkin. Lapsethan leikkii omiaan suurimman osan päivää, ei niitä tarvi koko ajan olla hyysäämässä.

Vierailija kirjoitti:

Mikä tuossa nyt on ongelma, paitsi se että lapset on tehty liian pienellä ikäerolla ja siksi olet väsynyt.

Jos mies tulee kotiin vaikka kuudelta, on sinulla hyvin siinä kolme tuntia aikaa tehdä mitä haluat ennenkuin lapset menee nukkumaan, vaikka antaisit miehen levätä vaikka puoli tuntia kun on tullut töissä että vähän palautuu pitkästä päivästä. Ei teistä kukaan kuitenkaan ennen yhdeksää nukkumaan mene. Ja viikonloppuisin on varmasti kaksi kokonaista päivää aikaa, ja ehditte molemmat tehdä mitä haluatte kun teette niitä asioita vuorotellen. 

Sittenhän ne ongelmat alkaa kun lapset on isoja ja niitä pitää kuskata niiden harrastuksiin. Luojan kiitos meidän lapset ei paljoa harrasta, ei tarvi juurikaan kuskata. Aina olen saanut kotona kirjoja lukea suht rauhassa vaikka on ollut kaksosetkin. Lapsethan leikkii omiaan suurimman osan päivää, ei niitä tarvi koko ajan olla hyysäämässä.

Ennen kuin lapset menee nukkumaan? Kai isäkin ne lapset osaa laittaa nukkumaan? :D

Lasten harrastukset vapauttaa sitä aikaa vanhemmille, kun harrastuksen aikana voi harrastaa. Lisäksi voi sopia kimppakyydeistä.

Ja älkää unohtako niitä aamuja. Monet salit on auki esim. 24/7.

Sen jumpassa käynnin estää aikataulut. Mies on kotona vasta klo 19 jälkeen, enkä löydä mistään järkevän matkan päästä jumppaa, jonne vielä ehtisin. Miehen työaikatauluihin ei ole mahdollista vaikuttaa tällä hetkellä, uskokaa vain että uusi työ on ollut haussa jo pidemmän aikaa... Lähtee siis jo 8 aikaan aamulla.

Viikonlopulle en mielellään ota mitään säännöllistä ja maksullista, koska joutuisin todennäköisesti perumaan usein, ja rahat menevät siinä sitten hukkaan. Meillä on vain yksi auto, jolla on viikonloppuisin hoidettava asioita (ja välillä autetaan yhtä läheistä myös).

Taapero nukkuu klo 20-7, vauva klo 22-6 ja herää vielä vähintään kerran.

Milloin teillä lapset ovat alkaneet leikkiä keskenään pidempään kuin 5 minuuttia kerrallaan? Meillä tuo 2v kun keksii kaiken näköistä vaarallista, jos en ole joka sekunti katsomassa perään.

Ap

Rauhassa nauti nyt lasten kanssa olosta, kirjoa voit lukea imettäessäsi tai muulloin pieniä pätkiä. Muulle on nyt vähän aikaa, mutta se helpottaa koko ajan.  Minä tuskailin samaa kerran pihalla, niin vanhempi ja viisaampi naapurin äiti sanoi: -Se on nyt tuota aikaa!

Kaikessa on tämä. Se on nyt sitä aikaa.