Kaksi vankia katsoo kaltereiden läpi ulos. TOinen näkee vain mutaa ja toinen taivaan tähdet.

Tällä välin kolmas vanki oli huomannut vankilan oven olevan unohtuneen auki ja karkasi vankilasta.

Mullakin on nyt sellainen kausi, että näen vain mutaa... Koen siitä huonoa omaatuntoa. Kaikki on periaatteessa hyvin, enkä tunne siitä tarpeeksi kiitollisuutta. Tiedän, että olen oman asenteeni vanki, mutta en pääse siitä vapaaksi.

Hyvä vertaus.

No ainakin muta on saavutettavissa. Tähdet on hieman kaukana tai korkealla, miten sen nyt ottaa.

Kulkiessasi elämäsi teillä, tuijotatko mutaista ojanpohjaa vai kohotatko pääsi ja suuntaat katseesi kohti auringonnousua?

Yleensä kännissä mudassa auringonnousun aikaan

Ap tuo ohjelma siitä vetwraanista ja sotavangista ole koskettava. En ymmärrä miten selvidi täyspäisenä.

Aloitin katsomaan puutarhaohjelmaan ja päädyin dokumenttiin

Taitaa useimmilla vangeilla olla vakavia mielenterveysongelmia ihan lapsuudesta saakka. Suomessa ei ainakaan linnaan päädytä ihan pienistäkään pahoinpitelyistä, että kyllä aika isoja rikosia on tehtyä sitä ennen. En ihan hevillä usko, että siellä kukaan hymyssä suin haaveksi tähtiä tuijottaen, kyllä heillä aika vaikea elämä on, ja tulee olemaankin.

Pöh

Mudassa voi kasvattaa jotain tai myydä sitä kasvonaamioiksi törkeällä hinnalla.

Tähtiin tuijottelija jää haaveksimaan ja nuolemaan näppejään.