Onko Maarit Feldt-Ranta "in denial" lähestyvän kuolemansa suhteen, vai ihan älyttömän kypsä tai
jotain..siis henkisesi kypsä. Eikö hän tunne hirveetä raivoa tai epätoivoa tai hirveetä luopumisen tuskaa?
Mä olen paljon miettinyt kuolemaa ja sitä epätoivon tunnetta, jos olisi kuolemansairas. Mä melkein tavoitan sen tunteen sekunniksi ja se on hirveä.
Toivon Maaritille helppoa ja kivutonta loppua.
Kommentit (23)
Itseäni hirvitti paljon enemmän sellainen tapaus, jossa syöpään sairastunut ei lainkaan suostunut uskomaan, että kuolee pian. Hänet vietiin sairaalasta hoitohenkilökunnan toimesta saattohoitopaikkaan ja hän vain oli jankuttanut kuntoutuksesta. Mikään puhe kuolemasta ei ollut mennyt perille, vaan oli vain omasta mielestä menossa kuntoutettavaksi ja tulevansa pian paremmassa kunnossa kotiin. Muuten oli ollut aina tervejärkinen ihminen, mutta kuoleman tulo sai järjen kaikkoamaan.
Kuolema on pelottava kaikille, mutta se on vääjäämättä jokaisen koettava kerran. Pakoon ei pääse mitenkään.
Kaikki ovat kuolemaan tuomittuja eikä kukaan tiedä koska kuolee. Harva kuitenkaan ajattelee joka päivä herätessään, että apua, aikaa on jäljellä korkeintaan niin ja niin paljon enkä tiedä olenko vielä illalla elossa.
Ehkä pahin tilanne olisi, jos tietäisi että aikaa on vain muutama minuutti eikä enää ehdi tehdä mitään.