Lue keskustelun säännöt.
Syntymättömälle lapselle ei saa mitään ostaa tai laittaa valmiiksi
04.07.2019 |
Esikoisemme on nyt syntynyt terveenä maailmaan. Olimme laittaneet hänelle kaikki valmiiksi enne syntymää; pesseet ja silittäneet vaatteet, ostaneet vaunut yms tarpeellista. Anoppi sanoi vielä ennen vauvan syntymää vihaisena että mitä ne mitään mennään ostamaan jos vauva ei synnykkään elävänä. Minusta ihan kamala ajatus että lapsi syntyisi perheeseen missä ei yhden yhtä vaatetta olisi odottamassa, saati turvaistuinta jolla hakea vauva kotiin. Onko joku yleinenkin +50vuotiaiden ajatus?
Kommentit (50)
Anoppisi nuoruudessa tuskin olikaan turvaistuimia vauvoille ainakaan Suomessa. Turvaistuin kun keksittiin vasta 1964.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole koskaan moisesta kuullutkaan. Ennemminkin niin päin, että tulevat mummot kantavat kassikaupalla tavaraa uudelle tulokkaalle ja neulovat pikkuvaatteita puikot kilisten suunnilleen siitä hetkestä lähtien kun raskaudesta kuulevat. (Hieman kärjistetty kuvaus)
Täh? Ajatteleeko vielä nykyaikanakin joku noin? Luulin, että tuollaiset uskomukset ovat menneet hautaan 1800-luvulla syntyneiden mukana.
Anopillasi takan kokemuksia keskenmenoista ja kohtukuolemista? Anoppisi pelkää. Jotain varmaan käsittelemätöntä siellä on, entisaikaan ei kuolleita lapsia surtu. Sehän oli vaan helotus, että oli vähemmän suita ruokittavana.
Olen 50 plus, ei saa yleistää. Olen ostellut omille lapsille odotusaikana kaikki ja kun omat lapseni on odottaneet lapsia, heillekin. Taitaa sinun tapauksessa olla enemmänkin poikkeus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tämä on totta, on anoppisi joko pahasti traumatisoitunut omien huonojen kokemustensa vuoksi tai vaihtoehtoisesti poikkeuksellisen kylmä ja sydämetön ihminen.
Miten niin olisi yli 50-vuotiaiden näkemys? Olen 52-vuotias, ja omille lapsilleni on ostettu kaikki tarpeellinen valmiiksi ennen syntymää, tuolloin elettiin 90-lukua. Tätä ei kummeksunut kukaan, ei tulevat iso- tai isoisovanhemmatkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työkaveri (28v) oli hankkinut vauvalle kaiken valmiiksi. Lapsi koki kohtukuoleman ja työkeverin miehellä oli melkoinen työ päästä parissa päivässä eroon koko lastenhuoneen sisällöstä. Vaunut, rattaat, turvakaukalo, vaatteet, vaipat jne. piti"hävittää" eli myydä tai lahjoittaa sillä aikaa, kun vaimo oli sairaalassa.
Tappiota tuli melkein 1500 e kuulemma.
Eli jos tuohon on varaa, niin ilman muuta hankkii kaiken valmiiksi.
Yleensä riittää, että turvakaukalo on varattu ja tarvikkeet valmiiksi katsottuna, ei niitä ole pakko kotiin hankkia heti raskaustestin jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Anopillasi takan kokemuksia keskenmenoista ja kohtukuolemista? Anoppisi pelkää. Jotain varmaan käsittelemätöntä siellä on, entisaikaan ei kuolleita lapsia surtu. Sehän oli vaan helotus, että oli vähemmän suita ruokittavana.
No kuule, jos joku on nyt viisikymppinen, niin kyllä ihan varmasti on surrut kuolleita lapsia. Nykyiset 50+ ikäiset eivät sentään ole eläneet 1800-luvulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työkaveri (28v) oli hankkinut vauvalle kaiken valmiiksi. Lapsi koki kohtukuoleman ja työkeverin miehellä oli melkoinen työ päästä parissa päivässä eroon koko lastenhuoneen sisällöstä. Vaunut, rattaat, turvakaukalo, vaatteet, vaipat jne. piti"hävittää" eli myydä tai lahjoittaa sillä aikaa, kun vaimo oli sairaalassa.
Tappiota tuli melkein 1500 e kuulemma.
Eli jos tuohon on varaa, niin ilman muuta hankkii kaiken valmiiksi.
Yleensä riittää, että turvakaukalo on varattu ja tarvikkeet valmiiksi katsottuna, ei niitä ole pakko kotiin hankkia heti raskaustestin jälkeen.
Järkyttävä kylmä ajatusmalli. Ihan kuin rahalla olisi siinä kohtaa mitään merkitystä, jos menettää oman lapsensa.
Eipä tässä monta kymmentä vuotta takaperin tarvitse mennä kun äidit itse ompelivat vauvoillensa vaatteet, ja todellakin ennen lapsen syntymää valmistelivat tulevaa vauvaa varten. Eikä kaupasta voinut noin vain ostaa kaikki tarpeellinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Työkaveri (28v) oli hankkinut vauvalle kaiken valmiiksi. Lapsi koki kohtukuoleman ja työkeverin miehellä oli melkoinen työ päästä parissa päivässä eroon koko lastenhuoneen sisällöstä. Vaunut, rattaat, turvakaukalo, vaatteet, vaipat jne. piti"hävittää" eli myydä tai lahjoittaa sillä aikaa, kun vaimo oli sairaalassa.
Tappiota tuli melkein 1500 e kuulemma.
Eli jos tuohon on varaa, niin ilman muuta hankkii kaiken valmiiksi.
Yleensä riittää, että turvakaukalo on varattu ja tarvikkeet valmiiksi katsottuna, ei niitä ole pakko kotiin hankkia heti raskaustestin jälkeen.
Mikäs kiire niitä tavaroita on hävittää? Ne voi ihan hyvin odotella sitä seuraavaa vauvaa.
Vierailija kirjoitti:
Eipä tässä monta kymmentä vuotta takaperin tarvitse mennä kun äidit itse ompelivat vauvoillensa vaatteet, ja todellakin ennen lapsen syntymää valmistelivat tulevaa vauvaa varten. Eikä kaupasta voinut noin vain ostaa kaikki tarpeellinen.
Myös nykyisin osa äideistä ompelee ja neuloo vaatteet vauvoillensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Työkaveri (28v) oli hankkinut vauvalle kaiken valmiiksi. Lapsi koki kohtukuoleman ja työkeverin miehellä oli melkoinen työ päästä parissa päivässä eroon koko lastenhuoneen sisällöstä. Vaunut, rattaat, turvakaukalo, vaatteet, vaipat jne. piti"hävittää" eli myydä tai lahjoittaa sillä aikaa, kun vaimo oli sairaalassa.
Tappiota tuli melkein 1500 e kuulemma.
Eli jos tuohon on varaa, niin ilman muuta hankkii kaiken valmiiksi.
Yleensä riittää, että turvakaukalo on varattu ja tarvikkeet valmiiksi katsottuna, ei niitä ole pakko kotiin hankkia heti raskaustestin jälkeen.
Mikäs kiire niitä tavaroita on hävittää? Ne voi ihan hyvin odotella sitä seuraavaa vauvaa.
Äiti ei varmasti kestänyt tulla kotiin vauvatavaroiden keskelle, kun oli menettänyt pikkuisensa. Eikä se varmasti isällekään olisi ollut yhtään sen helpompaa katsella vauvan tavaroita ilman vauvaa. Sitä seuraavaa vauvaa ei välttämättä edes tule.
Niinhän se on ennenvanhaan ollut, että moni lapsi on syntynyt kuolleena tai kuollut ennenkuin täytti vuoden. Siitähän tuollainen tapa on lähtöisin, turha intoilla, kun lapsi voi kuolla milloin vain.
Siitä on moni tuutulaulukin saanut alkunsa, vertauskuvilla niissä toivotetaan lapselle hyvää kuolemaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä tässä monta kymmentä vuotta takaperin tarvitse mennä kun äidit itse ompelivat vauvoillensa vaatteet, ja todellakin ennen lapsen syntymää valmistelivat tulevaa vauvaa varten. Eikä kaupasta voinut noin vain ostaa kaikki tarpeellinen.
Myös nykyisin osa äideistä ompelee ja neuloo vaatteet vauvoillensa.
Toki, muttei ole pakollista kun kaupoista saa ihan kaiken. Tarkoitin että siihen ompeluun ja neulomiseen menee aika paljon aikaa eikä sitä välttämättä ehdi tekemään kun vauva on jo syntynyt.
Vierailija kirjoitti:
Niinhän se on ennenvanhaan ollut, että moni lapsi on syntynyt kuolleena tai kuollut ennenkuin täytti vuoden. Siitähän tuollainen tapa on lähtöisin, turha intoilla, kun lapsi voi kuolla milloin vain.
Siitä on moni tuutulaulukin saanut alkunsa, vertauskuvilla niissä toivotetaan lapselle hyvää kuolemaa.
Mutta korkeasta lapsikuolleisuudesta huolimatta lapselle kyllä oli valmiina perheen varallisuuden mukainen varustelu eli vähintään jonkinlainen riepu päälle pantavaksi ja jonkinlainen kehto tai vastaava nukkumista varten. Varakkaammissa perheissä enemmänkin.
Mulle sanottiin myös aikoinaan noin. Henkilö oli tuolloin 65-v. , olisi nyt jotain 80-v. Aikoinaan on ollut uskomus, että tavaroiden hankkiminen etukäteen tietää huonoa onnea ja jopa onnettomuutta lapselle. Siis taikauskoa.
Itse olen 28-vuotias ja raskaana. En aio ostaa mitään ennen vauvan syntymää, äitiyspakkauksella pärjää jo alkuun. Mies hakee turvaistuimen ennen kuin hakee minut sairaalassa. Takana ei ole keskenmenoja tai kuolemia, mutta aina voi jotakin sattua. Me ihmiset olemme erilaisia, ei se toisen tapa ole automaattisesti väärä.
Kysypä anopilta, lähtikö hän suoraan synnäriltä vauvantavaroita ostamaan vai käärikö lapsensa kenties sanomalehteen tms.?