Lue keskustelun säännöt.
Osa minua maailmalla
04.07.2019 |
Te, jotka uskotte symbioottiseen rakkauteen, sielunkumppanuuteen; Kuinka kestätte sen, että häntä ei löydy? Tuntuu vaillinaiselta, tyhjältä. Intuitiivisesti tietää, että potentiaali rakkauteen on, mutta häntä ei kohtaa - ei ehkä lainkaan tässä inkarnaatiossa?
Kommentit (13)
Vaikeaa. Kaipuu valoon voimistuu vanhemmiten, enkä nyt puhu mistään libidovetoisesta liskoaivoisuudesta/seksuaalisesta vetovoimasta, vaan sielullisesta yhteydestä, pysyvyydestä, muiden tarpeiden häviämisestä ja vastavuoroisesta täyttymisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen ja ihmisyys on niin kovin tarpeetonta ilman todellisen täyttymyksensä ja merkityksenä löytymistä. Roolien esittämiseen väsyy. Naamioiden takana tyhjyys.
Vierailija kirjoitti:
Jossakin vaiheessa osaansa tyytyy. Pahinta ovat kuitenkin erehdykset: väärät sylit joissa pirstaloituu. Mukarakkaus.
Tämä on raskain osuus. Jossakin kohdassa jähmettyy hohkaamaan heikkoa kajastustaan äärettömyyteen, ja vain rukoilee, että vastavalon liikerata kulkee jossakin kohtaa aikajanaa ohi, katse pysähtyy, tunnistaa.
Jokaisessa meissä on valon siemen - se, missä olemme ”yhtä”. Toisissa voimakkaampina, joissakin vielä kehitykseltään vähäisempänä. ”Yksin äärettömyydessä hohkaaminen” on raskain osa ikinä, sen lisäksi, että ”elää” samalla illusorisen karmakehonsa ja - todellisuutensa kärsimysnäytelmää.
Toivon sinulle vastavaloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät ihmiset ihmisyydessään kohtaa, vaan pyhyyden mahdollisuudessaan.
Minäkin olin teininä tällainen hörhö
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Todellinen pyhyys - rakkaus itse - ei ilmene muodon kautta. Siksi harva sitä tunnistaa. Ohituksia, läpikävelyjä. Ehkä törmäät siihen lopulta kuin betoniseinään. Se ei väistä - sinun on mahdotonta väistää. Ja kuinka voisittekaan; tehän olette se.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olin teininä tällainen hörhö
Kunnes sinusta tuli huo-ripukkia ja ruma setämies. Harmi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olin teininä tällainen hörhö
Pahuuskin on valinta.
Valoa rakkaani, kirkasta, läpivalaisevaa!
❤️
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikeaa. Hetkittäisiä valon kohtaamisia - ja raskaita pettymyksiä.
Jossakin vaiheessa osaansa tyytyy. Pahinta ovat kuitenkin erehdykset: väärät sylit joissa pirstaloituu. Mukarakkaus.