Mikä on tekosyysi ettet käytä pyöräilykypärää?
Otsikossa lyhyesti ja ytimekkäästi. Miksi et suojaa päätäsi?
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajan niin hiljaa ja kaupunkifillarilla yleensä, että mahdollisuus kaatua on minimaalinen.
Olen jo 56-vuotias joten tämä turvallisuushakuisuus kaikkien suojavälineiden kanssa tökkii.
Lastenlasta en voinut viedä viiden kilsan matkaa autolla, koska ei ollut turvaistuinta. Lapsi kuitenkin jo viisi.
Naurettavaa, sanon minä. Bussilla sitten mentiin kyllä, mikä tietysti oli ekologisempaa, mutta kiire tuli.
Tieto lisää tuskaa. Sinulla on pyöräillessä monia riskejä, joista kaatuminen on vähäisimpiä. Kaatuessa voi satuttaa, mutta todella harvoin vakavasti. Sen sijaan kaupungeissa isoin riski on muu liikenne ja vaikka itse ajaisit kuinka varovasti, voit silti joutua hengenvaaralliseen onnettomuuteen. Pahimmat vahingot syntyvät kahden liikkuvan kappaleen osuessa toisiinsa. Sinuun törmääjä voi olla toinen pyörä, henkilöauto, sähköinen potkulauta, bussi... Ison ja nopean massan osuessa kypärä voi olla ratkaiseva tekijä sille näetkö lapsenlapsesi aikuistuvan.
Kaikki eivät asu Hesassa, vaikka siltä välillä tuntuu. Jos joskus aniharvoin saan päähäni lähteä pyörällä töihin, matka on todella yksinäistä ajelua pyörätietä pitkin, jonka varrella pitää kertaalleen ylittää yhtä hiljainen ajotie, missä nopeusrajoitus on 40 km/h. Toki aina on mahdollista, että mutkan takaa syöksyy hallitsemattomaton bimmeri talla laudassa, mutta siihen ei taida pyöräilykypärät pahemmin auttaa.
Koska en halua kuulua spandexpellejen kanssa samaan kastiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajan niin hiljaa ja kaupunkifillarilla yleensä, että mahdollisuus kaatua on minimaalinen.
Olen jo 56-vuotias joten tämä turvallisuushakuisuus kaikkien suojavälineiden kanssa tökkii.
Lastenlasta en voinut viedä viiden kilsan matkaa autolla, koska ei ollut turvaistuinta. Lapsi kuitenkin jo viisi.
Naurettavaa, sanon minä. Bussilla sitten mentiin kyllä, mikä tietysti oli ekologisempaa, mutta kiire tuli.
Tieto lisää tuskaa. Sinulla on pyöräillessä monia riskejä, joista kaatuminen on vähäisimpiä. Kaatuessa voi satuttaa, mutta todella harvoin vakavasti. Sen sijaan kaupungeissa isoin riski on muu liikenne ja vaikka itse ajaisit kuinka varovasti, voit silti joutua hengenvaaralliseen onnettomuuteen. Pahimmat vahingot syntyvät kahden liikkuvan kappaleen osuessa toisiinsa. Sinuun törmääjä voi olla toinen pyörä, henkilöauto, sähköinen potkulauta, bussi... Ison ja nopean massan osuessa kypärä voi olla ratkaiseva tekijä sille näetkö lapsenlapsesi aikuistuvan.
Kaikki eivät asu Hesassa, vaikka siltä välillä tuntuu. Jos joskus aniharvoin saan päähäni lähteä pyörällä töihin, matka on todella yksinäistä ajelua pyörätietä pitkin, jonka varrella pitää kertaalleen ylittää yhtä hiljainen ajotie, missä nopeusrajoitus on 40 km/h. Toki aina on mahdollista, että mutkan takaa syöksyy hallitsemattomaton bimmeri talla laudassa, mutta siihen ei taida pyöräilykypärät pahemmin auttaa.
Jännä, ettei monilla tunnu käyvän mielessä se mahis, että pyörä pettää alta ja sen takia lentää pää edellä asfalttiin. Itseä ainakin alkanut hirvittämään kun vauhdilla lasken mäkeä, että mitä jos etuvanne tai kumi hajoaa, se olisi menoa sitten. Ja voihan pyörän rungossakin olla jotain rasitusmurtumia jotka sopivassa kohdassa antaa periksi. Häijyn näköisiä pyöräkisoissakin tilanteet kun sarvet yhtäkkiä halkeaa keskeltä ja pyöräilijä lentää pää edellä eteenpäin.
Mies nauraa mulle jos laitan pyöräilykypärän päähän.
Vierailija kirjoitti:
Ajan niin hiljaa ja kaupunkifillarilla yleensä, että mahdollisuus kaatua on minimaalinen.
Olen jo 56-vuotias joten tämä turvallisuushakuisuus kaikkien suojavälineiden kanssa tökkii.
Lastenlasta en voinut viedä viiden kilsan matkaa autolla, koska ei ollut turvaistuinta. Lapsi kuitenkin jo viisi.
Naurettavaa, sanon minä. Bussilla sitten mentiin kyllä, mikä tietysti oli ekologisempaa, mutta kiire tuli.
Idiootti. 2 m satulasta asfalttiin riittää nollanopeudestakin tappavaan päävammaan. Jalankulkija ei heilahda samalla tavalla pää edellä asfalttiin.
Mahdollisuus että loukkaisin pääni pyöräillessä on erittäin pieni. Se että näyttäisin idarilta potta päässä on varmaa. En myöskään pukeudu spandexsiin tai käytä hormooneita.
En ole ajanut polkupyörällä kuin joskus 20-21 vuotta sitten viimeksi niin ei minun kypärää tarvitse käyttää koska en aja pyörällä. En edes tiedä, että osaisinko ajaa enää pyörällä, ainakaan jos siinä on vain 2 pyörää. Tosin en lapsena ja nuorenakaan käyttänyt koskaan pyöräilykypärää tai käyttikö sitä edes kukaan silloin 1980-luvun loppupuolella ja 1990-luvulla kun olin lapsi ja nuori.
Kampaus menee pilalle.
Enkä edes vitsaile.
Koska naisten pitää nähdä minun suomalaisittain harvinaisen paksu tukkani. Siitä heille tulee mieleen, että tuolla miehellä on laatuspermaa. Pyöräilykypärän käyttäminen viestittää myös sen, että käyttäjä ei uskalla ottaa riskejä ja riskinottokyky on miehessä tärkein ominaisuus seksuaalisen haluttavuuden kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Kampaus menee pilalle.
Enkä edes vitsaile.
Siinä vaiheessa kun ei enää välitä meneekö pilalle, on aika ottaa kypärä käyttöön.
Vierailija kirjoitti:
Ajan niin hiljaa ja kaupunkifillarilla yleensä, että mahdollisuus kaatua on minimaalinen.
Olen jo 56-vuotias joten tämä turvallisuushakuisuus kaikkien suojavälineiden kanssa tökkii.
Lastenlasta en voinut viedä viiden kilsan matkaa autolla, koska ei ollut turvaistuinta. Lapsi kuitenkin jo viisi.
Naurettavaa, sanon minä. Bussilla sitten mentiin kyllä, mikä tietysti oli ekologisempaa, mutta kiire tuli.
Aja vaan vaikka ilman turvavöitä rallia mutta älä sekoita viatonta lasta tuohon perseilyysi.
Kypärä jäi Syvärille.
Kelpasi ainakin armeijassa vastaukseksi..
Koska se näyttää dorkalta, enkä tiedä yhtään tapausta jossa ihminen olisi kaatunut pyörällä niin, että olisi jäänyt pysyviä vammoja.
Pyöräilen usein sekä Hollannissa että Suomessa. Hollannissa ainoastaan kilpapyörillä ajavat (kovavauhtiset) käyttävät kypärää eivätkä heistäkään kaikki. Tavallisilla pyörillä ajetaan hiljempaa ja ilman kypärää, riski on niin mitätön hiljaisilla vauhdeilla. Toimin samalla tavoin myös Suomessa.
Olen sovittanut useampaa pyöräilykypärää ja kaikissa se kiinnitysmekanismi raapi ja kuristi leuan alta. Jos löytäisin kypärän, joka ei tuntuisi epämiellyttävältä ja ahdistavalta, voisin käyttääkin sitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikös pyöräkypärä ole pakollinen, mutta käytännössä asiaa ei millään tavalla valvota. Sama kuin valot pyörässä. Huonompi homma, koska meininki on mennyt täysin säätämiseksi ilman valvontaa.
Näihin pitäisi tulla sellainen käytäntö että ollaan vaan sitten sakottamatta ja valvomatta, mutta onnettomuustilanteissa vakuutuksista ja julkisesta terveydenhuollosta on turha kuvitella saavansa ilmaista hoitoa tai korvauksia jos olet pyöräillyt ilman lainmukaisia turvavarusteita (kypärä, heijastimet, valot jne).
Pyöräilykypärä ei ole pakollinen. Siitä on suositus laissa, mutta ei ole sanktioitu mitenkään.
Koko kaupunkipyöräily Alepa-fillareineen olisi kuollut bisnes, ,jos näin olisi. Kyseessähän on spontaani ajopelin alle ottaminen tilanteissa. Pitää nyt sitten jossain saakelin repussa koko ajan siltä varalta kypärää.?
Kypärän tulisi kuulua Alepa-pyörien varusteisiin.
Onnea niiden palautukselle. Ja hienoa kun joku kusee+runkkaa siihen ja sinä laitat sen päähäsi
Unohdan. Pidemmälle yleensä muistan, mutta 5min puiston poikki kauppamatkalla monesti jää.
Joko Ruotsissa vaaditaan kypärä myös jalankulkijoilta?
Koska haluan olla vihannes uudenlaisessa elämässä...
Tieto lisää tuskaa. Sinulla on pyöräillessä monia riskejä, joista kaatuminen on vähäisimpiä. Kaatuessa voi satuttaa, mutta todella harvoin vakavasti. Sen sijaan kaupungeissa isoin riski on muu liikenne ja vaikka itse ajaisit kuinka varovasti, voit silti joutua hengenvaaralliseen onnettomuuteen. Pahimmat vahingot syntyvät kahden liikkuvan kappaleen osuessa toisiinsa. Sinuun törmääjä voi olla toinen pyörä, henkilöauto, sähköinen potkulauta, bussi... Ison ja nopean massan osuessa kypärä voi olla ratkaiseva tekijä sille näetkö lapsenlapsesi aikuistuvan.