Miksi miehet eivät osaa lukea ei-verbaalista viestintää?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska se on täysin turhaa. Jos jollakulla on jotain asiaa, hän sanoo sen suoraan. Jos ei sano, ei ollut mitään asiaa.

Tämän kun miehetkin tajuaisivat. Ei tarvi tulla vänkäämään, että mikä on. Hiljaisuus tarkoittaa sitä ettei sillä hetkellä ole mitään sanottavaa tai ruodittavaa. Jos jokin mietityttää, niin siinä kohtaa sitä mietitään vielä ihan itsekseen.

Hiljaisuus on oikein hyvä, ei tulisi mieleenkään mennä häiritsemään hyvää hiljaisuutta kysymällä että miksi on hiljaista. Pääasia että on hiljaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki eivät ymmärrä edes verbaalista viestintää. Näitä on tietysti molemmissa sukupuolissa.

Mutta ehkä miehet lukevat hieman heikommin nyansseja. Vaikea sanoa.

Miehet ovat suoria ja rehellisiä, naiset draamailevia , ympäripyöreitä vatvojauhriutujia. 

Jos nainen sanoo, että onpa täällä taas likaista, pitäisi siivota, niin mies ei ymmärrä, että ahaa, pitää siivota. Vasta kun nainen sanoo, että ole hyvä ja hae imuri ja imuroi tämä kämppä, niin sitten vasta mies oivaltaa, että ai pitää siivota. Naista alkaa jurppia, kun mies ei ymmärrä hyvästä vaan vasta käskyttämisestä. Kukaan nainen ei halua käskyttää miestään kuten lastaan. Tässä on tie, miten naisesta tehdään tyytymätön parisuhteeseen ja hänestä tulee nalkuttava ak*a, jota ajan myötä alkaa mies pänniä niin paljon, että pelkkä ajatuskin seksistä oksettaa.

Miten mies sitten ymmärtäisi sitä non-verbaalista viestintää?

Se siivoaa jota häiritsee ja joka määrää standardit siivoukselle. Miehen siivoamista kutsutaan luokattomaksi hutiloinniksi, yleensä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi naiset eivät ymmärrä dickpiccejä?

Mitä niistä pitäisi ymmärtää? Jos useampi vaihtoehto, niin kerro mielellään kaikki.

Että se on miesten non-verbaalista viestintää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki eivät ymmärrä edes verbaalista viestintää. Näitä on tietysti molemmissa sukupuolissa.

Mutta ehkä miehet lukevat hieman heikommin nyansseja. Vaikea sanoa.

Miehet ovat suoria ja rehellisiä, naiset draamailevia , ympäripyöreitä vatvojauhriutujia. 

Jos nainen sanoo, että onpa täällä taas likaista, pitäisi siivota, niin mies ei ymmärrä, että ahaa, pitää siivota. Vasta kun nainen sanoo, että ole hyvä ja hae imuri ja imuroi tämä kämppä, niin sitten vasta mies oivaltaa, että ai pitää siivota. Naista alkaa jurppia, kun mies ei ymmärrä hyvästä vaan vasta käskyttämisestä. Kukaan nainen ei halua käskyttää miestään kuten lastaan. Tässä on tie, miten naisesta tehdään tyytymätön parisuhteeseen ja hänestä tulee nalkuttava ak*a, jota ajan myötä alkaa mies pänniä niin paljon, että pelkkä ajatuskin seksistä oksettaa.

Miten mies sitten ymmärtäisi sitä non-verbaalista viestintää?

Jos joku toteaa, että onpa likaista, niin se ei todellakaan tarkoita, että minun pitää alkaa siivota. Tuollainen toisen mielipiteiden mukaan eläminen alkaa jurppia, ja lopulta siinä on tie, jossa yhteiselo ei muuta kuin v*tuta joka päivä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi naiset ei ymmärrä miesten non-verbaalista viestintää?

Pari kertaa olen käyttänyt verbaalista ja näkyvää juttua. Suomeksi seisovaa vehjettä ja sanonut että tuolle pitäisi tehdä jotain. Ei muija muuten tajua kuinka puuttessa sitä on esim. viikon hiljaisuuden jälkeen. Oikeasti päästän paineita päivittän jos ei ole kahden keskeistä toimintaa.

Naisesi tietää ettei stondis automaattisesti tarkoita kiihottumista. Olishan se silkkaa ahdistelua käydä käsiksi noin epäsuorilla viittauksilla.

Asperger...

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei-verbaalista viestintää ei ole olemassa lainkaan.

Jaa, aika jännä juttu, koska suurin osa 70-80 % ihmisten välisestä viestinnästä on non-verbaalista. Sinä et vain huomaa sitä.

Vierailija kirjoitti:

Naista pitää rakastaa ja ohjata pois pimeydestä ja tämä tehtävä kuuluu miehelle. Nainen on se heikompi lenkki ja kylkiluusta väsätty. Näin on ollut aikojen alusta ja nyt ennen "kaiken loppua" heidät päästetään riehumaan hetken aikaa vapaasti.

Ja minä kun luulin, että sekä sitä kylkiluuta että sen alkuperäistä omistajaa, ohjaisivat sieltä pimeydestä pois "hieman" korkeammat voimat.

Mistä muuten tietää olevansa siellä pimeässä, ja minkä sorttinen prosessi sieltä pois ohjaaminen on?

ai naisetkaan osaa lukea miesten viestintää, ei kukaan osaa lukea viestintää tolla tasolla. Voi korkeintaan oppia tulkitsemaan tunteita kuten ilo, raivo, pettymys ja vastaavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koska se on täysin turhaa. Jos jollakulla on jotain asiaa, hän sanoo sen suoraan. Jos ei sano, ei ollut mitään asiaa.

Tämän kun miehetkin tajuaisivat. Ei tarvi tulla vänkäämään, että mikä on. Hiljaisuus tarkoittaa sitä ettei sillä hetkellä ole mitään sanottavaa tai ruodittavaa. Jos jokin mietityttää, niin siinä kohtaa sitä mietitään vielä ihan itsekseen.

Hiljaisuus on oikein hyvä, ei tulisi mieleenkään mennä häiritsemään hyvää hiljaisuutta kysymällä että miksi on hiljaista. Pääasia että on hiljaista.

Aivan mahtavaa. Vielä kun tuo ymmärrys leviäisi laajemmalle.

Ja voisiko Ap kertoa ja valistaa missä tätä jaloa taitoa ja osaamisa vaatiaa ns.  ei verbaalista viestintää voisi opetella ja oppia?  

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen sanoo, että onpa täällä taas likaista, pitäisi siivota, niin mies ei ymmärrä, että ahaa, pitää siivota. Vasta kun nainen sanoo, että ole hyvä ja hae imuri ja imuroi tämä kämppä, niin sitten vasta mies oivaltaa, että ai pitää siivota.

Mies varmaan olettaa, että koska nainen ei ole neliraajahalvaantunut ja omaa kaksi toimivaa kättä niin hän on täysin kykenevä siivoamaan itsekin jos tuntuu siltä että nyt pitää siivota. Jos taas hän haluaa miehen avukseen siivoamaan, niin hän sanoo "ohhoh, onpa täällä likaista, tuletko auttamaan minua siivoamaan?" Tai jos hän haluaa miehen siivoavan, niin hän sanoo "ohhoh, onpa täällä likaista mutta en nyt millään jaksaisi siivota, voisitko sä kulta vaikka imuroida ja laittaa noi tiskit tällä kertaa?"

SaaTehdäPerässä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei-verbaalista viestintää ei ole olemassa lainkaan.

Jaa, aika jännä juttu, koska suurin osa 70-80 % ihmisten välisestä viestinnästä on non-verbaalista. Sinä et vain huomaa sitä.

En huomaa, sitä ei ole minulle olemassa. En edes voisi huomata. Jos kysyn joltakulta "otatko kahvia" ja hän pudistaa päätään, en havaitse sitä vaan huomaan pelkän hiljaisuuden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki eivät ymmärrä edes verbaalista viestintää. Näitä on tietysti molemmissa sukupuolissa.

Mutta ehkä miehet lukevat hieman heikommin nyansseja. Vaikea sanoa.

Miehet ovat suoria ja rehellisiä, naiset draamailevia , ympäripyöreitä vatvojauhriutujia. 

Jos nainen sanoo, että onpa täällä taas likaista, pitäisi siivota, niin mies ei ymmärrä, että ahaa, pitää siivota. Vasta kun nainen sanoo, että ole hyvä ja hae imuri ja imuroi tämä kämppä, niin sitten vasta mies oivaltaa, että ai pitää siivota. Naista alkaa jurppia, kun mies ei ymmärrä hyvästä vaan vasta käskyttämisestä. Kukaan nainen ei halua käskyttää miestään kuten lastaan. Tässä on tie, miten naisesta tehdään tyytymätön parisuhteeseen ja hänestä tulee nalkuttava ak*a, jota ajan myötä alkaa mies pänniä niin paljon, että pelkkä ajatuskin seksistä oksettaa.

Miten mies sitten ymmärtäisi sitä non-verbaalista viestintää?

Se siivoaa jota häiritsee ja joka määrää standardit siivoukselle. Miehen siivoamista kutsutaan luokattomaksi hutiloinniksi, yleensä.

No jos miehen siivoaminen on luokatonta hutilointia, niin kai sitä saa myös siksi sanoa?

Oppisitte tekemään työt kunnolla.

SaaTehdäPerässä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei-verbaalista viestintää ei ole olemassa lainkaan.

Jaa, aika jännä juttu, koska suurin osa 70-80 % ihmisten välisestä viestinnästä on non-verbaalista. Sinä et vain huomaa sitä.

Höpöhöpö!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos nainen sanoo, että onpa täällä taas likaista, pitäisi siivota, niin mies ei ymmärrä, että ahaa, pitää siivota. Vasta kun nainen sanoo, että ole hyvä ja hae imuri ja imuroi tämä kämppä, niin sitten vasta mies oivaltaa, että ai pitää siivota.

Mies varmaan olettaa, että koska nainen ei ole neliraajahalvaantunut ja omaa kaksi toimivaa kättä niin hän on täysin kykenevä siivoamaan itsekin jos tuntuu siltä että nyt pitää siivota. Jos taas hän haluaa miehen avukseen siivoamaan, niin hän sanoo "ohhoh, onpa täällä likaista, tuletko auttamaan minua siivoamaan?" Tai jos hän haluaa miehen siivoavan, niin hän sanoo "ohhoh, onpa täällä likaista mutta en nyt millään jaksaisi siivota, voisitko sä kulta vaikka imuroida ja laittaa noi tiskit tällä kertaa?"

Tuossa tuli se oleellinen eli PYYNTÖ. Tuota eivät keskenkasvuiset tytöt osaa edes parisuhteessa.

Puolisona tuollainen "nyt meidän pitää" -käskyttäjä on sikamaisen rasittava, kun 99% ajasta tuo X on jotain mitä vain toinen haluaa.

SaaTehdäPerässä kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulle ei-verbaalista viestintää ei ole olemassa lainkaan.

Jaa, aika jännä juttu, koska suurin osa 70-80 % ihmisten välisestä viestinnästä on non-verbaalista.

Roskaa!

Pojat on kasvatettu monta sukupolvea reippaiksi ja jotka eivät itke. He eivät ole saaneet näyttää tunteitaan vapaasti ja sitä on pidetty neitimäisenä eleenä. Tytöille on sallittu tunteiden vapaus ja lupa itkeä,kiukutella ja joskus liiankin kanssa (poikkeuksia tietysti on). Eikä tyttöjen ole oletettu olevan erityisen loogisia ja järkeviä.

Niinpä miehen ja naisen roolimallit ovat olleet todella rajatut. Ne mallit eivät lähde ihan tuosta vai yhden sukupolven aikana. Parisuhdeterapiassa istuvat miehet edelleenkin hiljaisina olipa miehen ikä mitä tahansa. Tunteisiin ja niiden tulkintaan ei vaan löydy sanoja saati kokemusta riittävästi.

Tutkitusti jopa 93% viestinnästä on sanatonta. Kaikki tätä ei tajua, just ne jotka menee tiukkaamaan tylyn näköiseltä naiselta baarissa, että "miksi et hymyile". No siksi, että tiukkaajan kaltainen ääliö pysyisi kaukana, siksi.

Jos osaisi lukea edes vähän sitä kehon kieltä, ei tulisi niitä noloja pakkeja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki eivät ymmärrä edes verbaalista viestintää. Näitä on tietysti molemmissa sukupuolissa.

Mutta ehkä miehet lukevat hieman heikommin nyansseja. Vaikea sanoa.

Miehet ovat suoria ja rehellisiä, naiset draamailevia , ympäripyöreitä vatvojauhriutujia. 

Jos nainen sanoo, että onpa täällä taas likaista, pitäisi siivota, niin mies ei ymmärrä, että ahaa, pitää siivota. Vasta kun nainen sanoo, että ole hyvä ja hae imuri ja imuroi tämä kämppä, niin sitten vasta mies oivaltaa, että ai pitää siivota. Naista alkaa jurppia, kun mies ei ymmärrä hyvästä vaan vasta käskyttämisestä. Kukaan nainen ei halua käskyttää miestään kuten lastaan. Tässä on tie, miten naisesta tehdään tyytymätön parisuhteeseen ja hänestä tulee nalkuttava ak*a, jota ajan myötä alkaa mies pänniä niin paljon, että pelkkä ajatuskin seksistä oksettaa.

Miten mies sitten ymmärtäisi sitä non-verbaalista viestintää?

Heh. Olen nainen ja kerran pomoni sanoi, että olispa kiva kun joku keittäisi kahvia. Tästä olisi pitänyt ymmärtää hypähtää kahvin keittoon ja siitä nousikin sitten isompi juorukerho kohuamaan kun en tätä ollut hoksannut, vaan iloisesti vaan totesin, että niinpä olisikin.

Sanoin ihan ääneen sitten osallisille asian ymmärrettyäni, että voitaisko sopia niin, että kanssani keskustellaan ihan suorin lausein, koska ilmeisesti multa puuttuu joku "naisten" kyky ymmärtää tällaisia vihjailuja. Päästäisiin kaikki helpommalla.

Mieheni kuvittelee sen sijaan mun aina vihjailevan kaikenlaista ja pyrkii toteuttamaan toiveeni. Juuri noin, että jos sanon, että onpa likaista, niin hakee imuria kaapista. Ihana mies toisaalta, mutta sitten kokee, että komentelen häntä jatkuvasti. Hänellekin yrittänyt sanoa, että kyllä sitten sanon jos oikeasti haluan jotain tehtävän. "Onpas likaista" on enemmän sellaista asian toteamista, vähän niinkuin että onpa kaunis ilma.