Kerrostaloasujat, miten vietätte vapaa-aikanne?

Haaveillen omakotitalosta.

Nautin kesästä grillaten ylimmän kerroksen isolla parvekkeellani ja matkustelen, elän 6kk kesähuvilalla Espanjassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yhtään seinänaapuria ei ole eikä ketään asu alapuolella joten ei tarvitse olla hiljaa. Meillä on puisto ja merenranta talon vieressä, ei tarvitse lähtemällä lähteä, sen kun kävelee ulos ovesta. Sijainti on kerrostaloasunnon tärkein ominaisuus, kaikki muu tulee sen jälkeen. 

Harva kuitenkaan asuu sellaisessa kerrostalossa, jossa ei ole seinänaapureita eikä alapuolellakaan ketään. Eikä kaikilla se meri ole heti vastassa, kun astuu ovesta ulos.

Kertostalo missä itse asuin, oli keskustassa ja kun astui pääovesta ulos, olit kadulla :/

Ap.

Eikö siinäkö ei ole lainkaan jalkakäytävää? Ei kuulosta uskottavalta tai edes lailliselta?

Katu on eri asia kuin ajorata. 

Kaupungeissa on myös pihakatuja, joilla ei ole erikseen jalkakäytävää ja ajorataa. Kevyt liikenne saa kulkea koko kadun leveydeltä (tai vaikka lapset leikkiä kadulla), moottoriliikenteelle on sallittua vain huoltoajo ja sekin pitää tehdä erityisen varovasti. Asun itse pihakadun varrella.

Kerrostalossa, silloin kun en ole kotoa poissa.

Olin onnellisempi kerrostalokodissamme. Puuhasin partsille oman kesäkeitaani jossa pystyi oleilemaan vuoden ympäri (no ei toki paukkupakkasilla, ainakaan kauaa). Kesäksi kukkia, syksyn tullen lyhtyjä ja vilttejä ym.

Sisällä oli aina siistiä ja järjestys. Kotoa oli helppo lähteä pitemmällekin reissulle.

Nyt okt:ssa on koko ajan jotain projektia menossa ja se sellainen rauha ja helppous on mennyttä. Kaipaan kerrostaloon ja siihen tuttuun yhteisöön.

MikaK kirjoitti:

Parvekkeella saa AINA grillata sähkö- ja kaasugrillillä. Lisäksi poltan siellä sikaria ja juon viskiä.

Mitä? Eikö mamma anna polttaa sisällä?

Haaveillaan omakotitalosta.

Olen kotoisin maalta ja vietän siellä paljon lomia. En ole siellä koskaan ulkona. Enemmän käyn kaupungissa ulkoilemassa kuin maalla hyttysten syötävänä metsiä katsellen. Inhoan kaikenlaista puuhastelua, puutarhanhoitoa, nikkarointia ja näpertelyä. Näin me ihmiset ollaan erilaisia, minä asun mieluummin kerrostalossa kuin omakotitalossa.

Asun kerrostalossa, mutta kesäisin olen ison osan aikaa kakkosasunnolla, joka on omakotitalo. Ihan samoja juttuja teen vapaa-ajalla molemmissa. Ulkoilussa tykkään enemmän lenkkeilystä ja luonnossa liikkumisesta, tai sitten istun joko omakotitalon terassilla tai kerrostalon parvekkeella vaikka lukemassa. Lasten kanssa kerrostalossa on kivaa se, että on hyvä leikkipiha kiipeilytelineineen, kun aina ei jaksaisi lähteä leikkipuistoon. Minä en oikein ole ollut puutarhanhoitotyyppiä, kun sisälläkin unohdan koko ajan kastella viherkasveja. Itse haluan asua kerrostalossa juuri siksi, että ei ole pakko tehdä niitä remontteja ja pihanhoitoa. Joillain naapureilla tosin on oma kasvimaapalsta tässä naapurustossa - itse en ole ollut sellaisesta innostunut, mutta mahdollista olisi kasvimaatakin viljellä.

"Luin ensimmäisen sivun vastaukset. Kukaan ei ollut ymmärtänyt kysymystä.

Asuin lapsena maalla omakotitalossa. Nyt kun ap mainitsi, niin siellä tosiaan oli paljon helpompi lähteä ulos. Ei tarvinnut asiakseen siistiytyä, pukeutua ja lähteä toimittamaan jotain tiettyä asiaa, avaimet, kännykkä ja ties mitä visusti mukana.

Ulos pääsemisen lisäksi olennaista on oma rauha ja näkösuoja. Kerrostaloasukas ei saa koskaan olla seinien ulkopuolella siten, että kukaan ei näe. Se vaikuttaa jo siihen, minkä näköisenä ulos voi mennä."

No sehän riippuu ihan siitä, missä se omakotitalo sijaitsee. Jos se on haja-asutusalueella maaseudulla, tuo pitää paikkansa, mutta kyllä tavallisilla omakotitaloalueilla naapurit näkevät pihaan ja usein ikkunoista sisäänkin, jos ei verhoja ole. Ja miten niin omakotitalossa ei tarvitse ottaa avainta mukaan? Kyllä minun lapsuudessani ainakin omakotitalonkin ovet lukittiin, kun jonnekin lähdettiin. Sinä ilmeisesti oletat, että kaikki kerrostalot ovat jossain Helsingin keskustassa, jossa tulee tunne, että pitää "laittautua". Mutta kyllähän niitä kerrostalojakin ihan kaikenlaisissa ympäristöissä on. Minulla on kokemusta molemmista asumismuodoista, ja ihan yhtä lailla otan avaimet ja kännykän mukaan, vilkaisen peiliin, jne kun olen lähdössä omakotitalosta kaupungille. Sitten taas, jos menen käymään vaan lähikaupassa, niin enpä kerrostalostakaan ota mukaan kuin ne avaimet - kännykkä voi jäädä kotiin ja ei tarvitse laittautua.

Lukemalla, ulkoilemalla, leffassa köymisellä, siivoamalla, lepäämällä... mitä sitten tuleekin mieleen. Shoppailuun ja ravintoloissa käymiseen ei sentäön ole varaa.

Just tultiin kolmen tunnin maastopyöräilyreissulta mieheni kanssa. Pyörähommissa (maantie- ja maastopyöräily) menee pitkälti vapaa-aikamme. Useampi fillari säilössä lasitetulla parvekkeella, missä myös kesäisin huolletaan pyörät. Talvisin huolto hoituu eteisessä. Asutaan siis kerrostalossa Helsingissä. Joskus kun maastopyörä on oikein rapainen ja pesen sitä ämpärin ja harjan kanssa pihassa, niin ajattelen että oma piha olisi kiva. Pääsääntöisesti olen kuitenkin tyytyväinen kerrostalossa, kun talon- ja pihahuoltotöiden sijaan voi keskittyä rakkaaseen harrastukseen.

Lenkkeilen paljon, koska asun kerrostalossa. En koskaan näe omakotitalojen pihoilla muuta kun ruohonleikkaajia, lumenluojia tai muuta raatamista. Omakotiasujana en ehtinyt tai jaksanut harrastaa mitään kun aina oli joku hemmetin työmaa odottamassa.

Olen kotoisin maalta ja tottunut puuhailemaan pihalla. Muutin opiskelun perässä kaupunkiin ja kerrostaloon ja tänne jäin, kun sain töitä. Täytyy myöntää, että kerrostaloelämä on kyllä passivoivaa! On tosi helppo vain jäädä töiden jälkeen päiväunille, tietokoneelle tai päämäärättömästi haahuilemaan. No, lenkillä ja ulkopunttisalilla sentään tulee käytyä.

Kunhan saan opinnot kasaan, alan toteuttaa kaikkia pikku projekteja joista olen haaveillut. Järjestän kaapit, vien kaiken ylimääräisen kirpparille, lainaan äidin ompelukonetta ja kokeilen ompelemista, pistän yrttejä ja herneenversoja kasvamaan, luen kirjoja... Pieniä juttuja.

Lol satusetä

Kotona nörtti juttuja.

Asuin 19v asti omakotitalossa. Nyt 10 vuotta kerrostalossa ja vaikeaa on. Tuntuu, että etenkin kesäpäivät menevät hukkaan, kun ei voi samalla lailla oleskella ulkona koko päivää. Aina pitää olla "syy" mennä ulos. Talon etupihalla on pari penkkiä mutta istuskele siinä sitten. Ihan eri asia on okt:ssa istuskella omalla pihalla, grillailla, lapset hyppii trampalla, pelaillaan pihapelejä ja niin pois päin. Harkitsenkin parhaillaan omakotitaloon muuttoa ja tärkein syy on tämä toimettomuus. En oikein osaa elää näin, ettei voi vain mennä pihalle ja olla siellä puuhastelemassa omia juttuja. Kaupungin puistoihin, rannalle jne pitää aina erikseen lähteä eikä se ole yhtään sama asia.

Vastaus ap:n kysymykseen: tuijotan puhelinta ja telkkaria, käydään lapsen kanssa leikkipuistoissa tai jossain urheilemassa. Siinäpä se oikeastaan.

Onneton piha lapsille=ei nurmikkoa, ei tilaa, hiekkalaatikko ja liukumäki sorapohjalla. Parveke pieni kokolasinen näyteikkuna. En tykkää, en viihdy, vihaan oikeastaan. En tee mitään ellen lähtemällä lähe, ja lastenki kans on pakko lähtee pihasta lähipuistoon, yms. Olen ihan liikaa kotona. Etsitään rivaria, mutta ei tunnu meille asti riittävän...

Vierailija kirjoitti:

"Luin ensimmäisen sivun vastaukset. Kukaan ei ollut ymmärtänyt kysymystä.

Asuin lapsena maalla omakotitalossa. Nyt kun ap mainitsi, niin siellä tosiaan oli paljon helpompi lähteä ulos. Ei tarvinnut asiakseen siistiytyä, pukeutua ja lähteä toimittamaan jotain tiettyä asiaa, avaimet, kännykkä ja ties mitä visusti mukana.

Ulos pääsemisen lisäksi olennaista on oma rauha ja näkösuoja. Kerrostaloasukas ei saa koskaan olla seinien ulkopuolella siten, että kukaan ei näe. Se vaikuttaa jo siihen, minkä näköisenä ulos voi mennä."

No sehän riippuu ihan siitä, missä se omakotitalo sijaitsee. Jos se on haja-asutusalueella maaseudulla, tuo pitää paikkansa, mutta kyllä tavallisilla omakotitaloalueilla naapurit näkevät pihaan ja usein ikkunoista sisäänkin, jos ei verhoja ole. Ja miten niin omakotitalossa ei tarvitse ottaa avainta mukaan? Kyllä minun lapsuudessani ainakin omakotitalonkin ovet lukittiin, kun jonnekin lähdettiin. Sinä ilmeisesti oletat, että kaikki kerrostalot ovat jossain Helsingin keskustassa, jossa tulee tunne, että pitää "laittautua". Mutta kyllähän niitä kerrostalojakin ihan kaikenlaisissa ympäristöissä on. Minulla on kokemusta molemmista asumismuodoista, ja ihan yhtä lailla otan avaimet ja kännykän mukaan, vilkaisen peiliin, jne kun olen lähdössä omakotitalosta kaupungille. Sitten taas, jos menen käymään vaan lähikaupassa, niin enpä kerrostalostakaan ota mukaan kuin ne avaimet - kännykkä voi jäädä kotiin ja ei tarvitse laittautua.

Kyllä omakotitalossa voi missä vaan mennä pihalle ilman avainta ja jättää ovet auki. Kunhan ei poistu pihalta. Siinä omalla pihalla voit olla vaikka bikineissä tai yöpuvussa. Me asutaan kerrostalossa (ei keskustassa) enkä ihan heti lähtisi noin ulos. Aina täytyy katsoa että on edes vähän soveliaat vaatteet päällä jopa roskia viedessä.

Itse kaipaan juuri sitä vaivatonta ovesta menemistä. Voi mennä ulos ilman mitään syytä.

Eipä mitään voi,mökillä voi tehdä kaikkee.Inhottavaa kun ei omaa elämää,keskittyy naapurinmeluun liikaa.24/7 rapuis väkee.Yöl herää kolinaan.Onko kukaan töissä.