Teinin mielenterveyden häiriöt
Ikää 19v ja saa toistuvia raivokohtauksia. Käy kimppuun ja menettää täysin itsehillinnän. Syyt hyvin mitättömät. Välillä itkee itsesääliä ja puhuu itsemurhasta. Välillä on ihan hyväntuulinen. On käynyt lukion, käy töissä. Pärjää siinä mielessä hyvin. Jos mainitsen että pitäisi mennä puhumaan lääkärille niin kääntää syyn minuun. Olen huono äiti jne. Isänsä suuttuu jos vihjaankin, että voisi olla jotain mielenterveyen ongelmia (olemme siis eronneet). Ikään kuin ne olisivat jokin tabu. Haluaisin vain auttaa, jotta pääsisi aikuisuuteen vähän paremmin eväin. En tiedä miten toimia koska on täysi-ikäinen jo.
Kommentit (17)
Soita poliisi kun käy kimppuun. Aikuinen ihminen se on ja pahoinpitely on rikos.
En ymmärrä miksi kutsut teiniksi, ei 19-vuotiaalla murrosiän kuohuntaa enää ole. Kyllä tuo on aikuisen käytöksenä mielenterveysongelma.
Kuulostaa masennukselta, miehillä siihen liittyy vihaisuutta.
Jotenkinhan tuosta tuskaisuudesta pitää päästä eroon. Jos poikasi ei halua muuttaa itseään vähemmän väkivaltaiseksi ja pelottavaksi, niin mieti itseksesi vastauksia esim näihin kysymyksiin: mikä olisi arvojesi mukaista toimintaa, jos hän esittelee sinulle tyttöystävän? Varoitatko vai katseletko sivusta? Mitä teet, jos hän joskus hakkaa jonkun? Kuka korvaa sen, mitä hän tuhoaa?
Jos poikasi ei ole valmis muuttamaan käytöstään, niin tarvitset terveitä rajanvetoja. Kerrot hänelle ystävällisesti mutta jämäkästi, että väkivalta ei ole normaalia ja miten hän joutuu jatkossa vastuuseen teoistaan.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä miksi kutsut teiniksi, ei 19-vuotiaalla murrosiän kuohuntaa enää ole. Kyllä tuo on aikuisen käytöksenä mielenterveysongelma.
Nineteen, eli teini.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa masennukselta, miehillä siihen liittyy vihaisuutta.
Jotenkinhan tuosta tuskaisuudesta pitää päästä eroon. Jos poikasi ei halua muuttaa itseään vähemmän väkivaltaiseksi ja pelottavaksi, niin mieti itseksesi vastauksia esim näihin kysymyksiin: mikä olisi arvojesi mukaista toimintaa, jos hän esittelee sinulle tyttöystävän? Varoitatko vai katseletko sivusta? Mitä teet, jos hän joskus hakkaa jonkun? Kuka korvaa sen, mitä hän tuhoaa?
Jos poikasi ei ole valmis muuttamaan käytöstään, niin tarvitset terveitä rajanvetoja. Kerrot hänelle ystävällisesti mutta jämäkästi, että väkivalta ei ole normaalia ja miten hän joutuu jatkossa vastuuseen teoistaan.
Missä mainittiin sukupuoli?
Vierailija kirjoitti:
Miksi työssäkäyvä täysikäinen ei asu itsenäisesti?
On muuttamassa omilleen. Asuuk teidän juuri ylioppilaaksi pääseet jo omillaan?
No, terveiset 35-vuotiaalta raivaroijalta että jos tohon ei nuorena puutu niin se on myöhemmin tulee sitten viranomaisia kotiin käymään yllin kyllin.
Että kannattaisi todella käydä niistä omista asioista jutskailemassa ja selvittelemässä nyt kun on vielä nuoren ihmisen plastiset aivot joita muokata.
Aggressio on ok, se kuuluu kaikkien terveiden aikuisten elämään. Raivoaminen ja päällekarkaaminen ei ole normaali tapa reagoida tuonnekuohuihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi työssäkäyvä täysikäinen ei asu itsenäisesti?
On muuttamassa omilleen. Asuuk teidän juuri ylioppilaaksi pääseet jo omillaan?
Jos ovat olleet töissä, niin kyllä. Moni asuu omillaan jo sen lukioajankin.
Jos ihminen on sillä tavalla väkivaltainen, että siitä aiheutuu oikeasti vaaraa kanssaihmisille, niin kyllä siihen pystytään puuttumaan vaikka olisi täysi-ikäinenkin. Mutta tietysti olisi kaikin tavoin parempi, jos ihminen itse tajuaisi ongelmansa ja itse etsisi siihen apua.
Vierailija kirjoitti:
Miksi työssäkäyvä täysikäinen ei asu itsenäisesti?
Tilanteeseen nähden ei ehkä ole hyvä idea muuttaa nyt yksin.
Eikä meilläkään kukaan kyllä heti lukion jälkeen kukaan (4 kpl) muuttanut omilleen, jos nyt ensin hakisi opintopaikan yms.
Muutenkin kommentti on epärelevantti avaukseen nähden.
Kurko kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi työssäkäyvä täysikäinen ei asu itsenäisesti?
Tilanteeseen nähden ei ehkä ole hyvä idea muuttaa nyt yksin.
Eikä meilläkään kukaan kyllä heti lukion jälkeen kukaan (4 kpl) muuttanut omilleen, jos nyt ensin hakisi opintopaikan yms.
Muutenkin kommentti on epärelevantti avaukseen nähden.
Ei ole. Nimenomaan kannattaisi nyt muuttaa omilleen.
Itselläni on ollut masennusta nuoresta aikuisesta lähtien, siksi ehkä tajuan, ettei kaikki ole kunnossa. Helppoahan on lykätä ihminen omaan asuntoonsa jne mutta toisaalta sitä toivoo lapselleen parasta ja että saisi tarpeeksi ajoissa apua jos on ongelmia. Paha vain yksin asiasta toitottaa kun kaikki ympärillä olevat kieltävät moisen mahdollisuuden; epävakauden, masennuksen jne. Itse en pidä niitä minään hävettävinä asioina. JOtkut ovat herkempiä kuin toiset. ap
Vierailija kirjoitti:
Itselläni on ollut masennusta nuoresta aikuisesta lähtien, siksi ehkä tajuan, ettei kaikki ole kunnossa. Helppoahan on lykätä ihminen omaan asuntoonsa jne mutta toisaalta sitä toivoo lapselleen parasta ja että saisi tarpeeksi ajoissa apua jos on ongelmia. Paha vain yksin asiasta toitottaa kun kaikki ympärillä olevat kieltävät moisen mahdollisuuden; epävakauden, masennuksen jne. Itse en pidä niitä minään hävettävinä asioina. JOtkut ovat herkempiä kuin toiset. ap
Tai sitten sinä vaan oikeasti olet rasittava kyökkidiagnoosiesi kanssa. Minulla on epävakaa mt-taustainen työkaveri joka harrastaa tuota samaa, kyökkidiagnosoi kaikki ympärillään.
Ihan helvetin rasittavaa.
Luota siihen lapsesi, vala häneen itseluottamusta, uskoa että elämä kantaa.
Sen sojaan että takerrut ja ylireagoit.
Miksi työssäkäyvä täysikäinen ei asu itsenäisesti?