Kun kolmoismurhaaja sai anteeksi (Jumalalta)

Herra armahtaa, minä en.

Hienoja käänteitä. Ei tuossa tilanteessa enää voi muu auttaa kuin Jumala.

Niinhän ne aina tekee linnassa. Jumalia armahtaa ja kitara soi.

Vapaalla sitten taas ryypätään ja tapetaan.

Kun ei kestä tekojaan mutta ei uskalla tappaa itseään, voi kuvitella että joku "jumala" antaa ne anteeksi ja vieläpä kohottaa itsensä sen myötä muka-tärkeäksi ihmiseksi

Mitään jumalia ei ole olemassa. Uskovaisten kuvittelua omassa päässään.

Itsekkyyden äärimmäinen ilmentymä

Onhan uskovilla muutenkin harha että Jumala on heidät valinnut. Sitten tuskaisena huudellaan että muittenkin pitäisi liittyä samaan tuskaiseen ahdistavaan armoon missä he elää. Sitten suututaan kun muilla ei olekaan paha olla eikä kiinnosta koko asia.

Ton takia en usko jumalaan. Pitäisi melkein tehdä jotain kammottavaa että jumala tulisi elämääsi. Sama tarina alkoholisteilla ja narkkareilla että jumala pelasti. Pitäisi olla ihan pohjalla ja tuhota oma ja muitten elämä.