Lue keskustelun säännöt.
Tyhjä elämä suviksien jälkeen
Kommentit (26)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä on hankalaa yksin nostaa itseään jalustalle, kimpassa tyhmyys tiivistyy. Ja omakehu haisee
Vierailija kirjoitti:
Olisit mennyt Prideen, olisi täydempi olo.
Minä voisin ihmisoikeuksien kannalta mennä, mutta en halua olla osa sitä porukkaa.
Taas katsoin, että olivat monet laittautuneet siihen malliin, että ruokahalu menee niitä katsoessa.
En ymmärrä, mikä tarve joillain on pukeutua sinne mahdollisimman rivosti ja oikein hieroa seksiä muiden naamaan?
Toiset vielä vie sinne lapsetkin niiden latex-asuisten hirviöiden keskelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lestadiolainen saa kirjoitella av:lle mutta ei katsoa telkkaria? Kyllähän av on paljon syntisempi sisällöltään kuin telkkari.
Suunnilleen yhtä syntinen tää av on kuin suurinosa tv-ohjelmistakin, mutta tietysti täältä puuttuu se visuaalinen ärsyke eli vaikka joku täällä kertoo saastaisesta elämästään jossa esim. ryypätään, erotaan, pannaan ketä sattuu ym. valtaväestölle normaalia, niin niitä tapahtumia ei näe samoin kuin telkkarista katsottuna (joko aitoina tai näyteltyinä).
Mutta yhtälaillahan tämä av edustaa sisällöltään pitkälti sellaisia (perhe)arvoja jotka eivät lestadiolaiselle sovi.
Minä ex-lestadiolaisena näen aika hyvin nämä erot, enkä pysty katsoon juurikaan sarjoja tai leffoja, koska se maailma on niin sairas ja saastunut, enkä halua sellaisia asioita elämääni (perhesuhteilla leikkiminen, avioerot, pettämiset ym. ihmissuhdedraamat, naisten esineellistäminen, miesten tunteettomuus esim.).En ole ikinä ymmärtänyt miksi siitä lestadiolaisten TV-kiellosta ulistaan, koska mielestäni se on hyvin perusteltua, ettei seurata edes viihdemielessä sellaista elämää ja arvoja, jotka eivät sovi omaan elämään ja arvoihin ollenkaan, vaan tuntuvat pahalta, kylmältä ja saastaiselta.
En itsekään halua saastuttaa itseäni sellaisella, enkä esim. halua lapseni katsovan telkkaria.
Kirjat, sanomalehtien lukeminen ja ihmisten kanssa keskustelu riittävät, ja luovat myös sellaisen yleissivistyksen mitä ei telkkarista saa.
Ovat myös aivoille hyväksi ja rauhoittavat, toisin kuin helposti levotonta energiaa huokuva liikkuva kuva.
Tämä netti ja some nyt tietysti on yksi iso syöpä myös, vaikka jossain määrin myös hyödyllinenkin toki.
Kyllä on niin käsittämätöntä soopaa. Ne teidän seurat ja ihmismielen sairastuttaminen satuhahmon palvonnalla se varsinainen syöpä lienee. Hirveää pelossa ja syyllisyydessä elämistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lestadiolainen saa kirjoitella av:lle mutta ei katsoa telkkaria? Kyllähän av on paljon syntisempi sisällöltään kuin telkkari.
Suunnilleen yhtä syntinen tää av on kuin suurinosa tv-ohjelmistakin, mutta tietysti täältä puuttuu se visuaalinen ärsyke eli vaikka joku täällä kertoo saastaisesta elämästään jossa esim. ryypätään, erotaan, pannaan ketä sattuu ym. valtaväestölle normaalia, niin niitä tapahtumia ei näe samoin kuin telkkarista katsottuna (joko aitoina tai näyteltyinä).
Mutta yhtälaillahan tämä av edustaa sisällöltään pitkälti sellaisia (perhe)arvoja jotka eivät lestadiolaiselle sovi.
Minä ex-lestadiolaisena näen aika hyvin nämä erot, enkä pysty katsoon juurikaan sarjoja tai leffoja, koska se maailma on niin sairas ja saastunut, enkä halua sellaisia asioita elämääni (perhesuhteilla leikkiminen, avioerot, pettämiset ym. ihmissuhdedraamat, naisten esineellistäminen, miesten tunteettomuus esim.).En ole ikinä ymmärtänyt miksi siitä lestadiolaisten TV-kiellosta ulistaan, koska mielestäni se on hyvin perusteltua, ettei seurata edes viihdemielessä sellaista elämää ja arvoja, jotka eivät sovi omaan elämään ja arvoihin ollenkaan, vaan tuntuvat pahalta, kylmältä ja saastaiselta.
En itsekään halua saastuttaa itseäni sellaisella, enkä esim. halua lapseni katsovan telkkaria.
Kirjat, sanomalehtien lukeminen ja ihmisten kanssa keskustelu riittävät, ja luovat myös sellaisen yleissivistyksen mitä ei telkkarista saa.
Ovat myös aivoille hyväksi ja rauhoittavat, toisin kuin helposti levotonta energiaa huokuva liikkuva kuva.
Tämä netti ja some nyt tietysti on yksi iso syöpä myös, vaikka jossain määrin myös hyödyllinenkin toki.Kyllä on niin käsittämätöntä soopaa. Ne teidän seurat ja ihmismielen sairastuttaminen satuhahmon palvonnalla se varsinainen syöpä lienee. Hirveää pelossa ja syyllisyydessä elämistä.
En minä käy seuroissa, tai elä pelossa ja syyllisyydessä.
Jotkut tykkäävät käydä seuroissa ja saavat sieltä hyvän olon, joten se on heille sopivaa ajavietettä.
Ihmisillä on kyllä niin kummallisia käsityksiä, mutta tietysti se on tottumiskysymys ja jos omassa elämässä ei ole koskaan minkäänlaista uskonnollisuutta ja arvokonservatismia ollut, sellaiset asiat ja elämäntyyli voi tuntua varmasti aivan älyvapailta.
Todella harvalla ihmisellä on mitään todellista ymmärrystä muiden tapoihin ja uskomuksiin, tai objektiivisuutta omaa (aina jossain määrin aivopesun tuotoksena tullutta) elämäntapaansa ja arvojansa kohtaan.
Suunnilleen yhtä syntinen tää av on kuin suurinosa tv-ohjelmistakin, mutta tietysti täältä puuttuu se visuaalinen ärsyke eli vaikka joku täällä kertoo saastaisesta elämästään jossa esim. ryypätään, erotaan, pannaan ketä sattuu ym. valtaväestölle normaalia, niin niitä tapahtumia ei näe samoin kuin telkkarista katsottuna (joko aitoina tai näyteltyinä).
Mutta yhtälaillahan tämä av edustaa sisällöltään pitkälti sellaisia (perhe)arvoja jotka eivät lestadiolaiselle sovi.
Minä ex-lestadiolaisena näen aika hyvin nämä erot, enkä pysty katsoon juurikaan sarjoja tai leffoja, koska se maailma on niin sairas ja saastunut, enkä halua sellaisia asioita elämääni (perhesuhteilla leikkiminen, avioerot, pettämiset ym. ihmissuhdedraamat, naisten esineellistäminen, miesten tunteettomuus esim.).
En ole ikinä ymmärtänyt miksi siitä lestadiolaisten TV-kiellosta ulistaan, koska mielestäni se on hyvin perusteltua, ettei seurata edes viihdemielessä sellaista elämää ja arvoja, jotka eivät sovi omaan elämään ja arvoihin ollenkaan, vaan tuntuvat pahalta, kylmältä ja saastaiselta.
En itsekään halua saastuttaa itseäni sellaisella, enkä esim. halua lapseni katsovan telkkaria.
Kirjat, sanomalehtien lukeminen ja ihmisten kanssa keskustelu riittävät, ja luovat myös sellaisen yleissivistyksen mitä ei telkkarista saa.
Ovat myös aivoille hyväksi ja rauhoittavat, toisin kuin helposti levotonta energiaa huokuva liikkuva kuva.
Tämä netti ja some nyt tietysti on yksi iso syöpä myös, vaikka jossain määrin myös hyödyllinenkin toki.