Hyi helv! Valokuvat juhlista, en enää ikinä astu jalallanikaan ulos
Aivan karseaa, tuonko näköisenä olin juhlissa. Hiukset näyttää räjähtäneiltä, aivan kuin olisin tullut kuntoilemasta, naama todella väsynyt ja kulahtanut, väritön. Näytän Ozzy Osbournelta naisena näin kolmikymppisenä. Ja tietysti kuvat kaikkien nähtävillä Facebookissa.
Peilistä kun itseäni katsoin siellä näytin siistiltä ja hyvältä. Onneksi olen lomalla niin ei tarvitse ulos astua.
Miksi!! Ei voi olla siunattu kauniilla valokuvauksellisilla kasvoilla!! 😫
Piristäkää jotenkin. Vaikka omilla kokemuksilla tai tsemppaavilla sanoilla että kuvat valehtelee.
Kommentit (26)
Seuraaviin juhliin kampaajan kautta.
Älä keskity valokuviin.
Sinulla voi olla sitä sisäistä kauneutta, mikä ei näy valokuvissa.
Samma här :( Mut luulen, ettei muut kato meitä silleen, niinku me ite. Hope so..
Mulle kävi vähän vastaava tapaus. Ihmettelin, kuka uhkea nainen on sukujuhlien kuvissa mieheni kainalossa. Minähän se, enkä ollut peilikuvasta tajunnut, miten lihavalta oikeesti näytin. Niiden kuvien ansiosta laihdutin 20kg.
Olisit panostanut enemmän juhliin.
Käynyt kosmetologilla ja ainakin kampaajalla
Ehkä seuraavissa juhlakuvissa näytät paremmalta.
Itseensä ja ulkonäköön panostaminen kannattaa aina.
Sun olis pitänyt osata poseerata.
Melkein kaikille on käynyt noin. Itse näin kulahtaneet kuvat itsestä (näytin 70-vuotiaalta ylipainoiselta mummolta). Siitä alkoi hiusmallin muutos ja laihdutus.
Sama. Asiaa ei auta että nämä 21-vuotiaat uudet kollegat ovat poseeranneet lähes ammattimaisesti jo 10 vuotta. Minä seisoa tönötän tasapaksuna tukkina yrittäen nauraa näyttämättä sarjamurhaajalta, ja vieressä nämä neitoset tuovat sekunnissa esiin jokaisen kurvinsa, iän vielä runtelemattoman vyötärönsä ja kasvojensa parhaan puoleen. Ne valokuvat on AIVAN KAUHEITA. Ja tietenkin ne laitetaan sadalle sivulle nettiin vaikka en halua. Ei s*tana tätä nykyaikaa.
Vierailija kirjoitti:
Älä keskity valokuviin.
Sinulla voi olla sitä sisäistä kauneutta, mikä ei näy valokuvissa.
Juuri näin! Monet juhlissa olleet varmaan miettivät jälkeenpäin että olit tosi kiva ja kanssasi oli hauska jutella.
Mulla sama, mutta myös juhla-asu näytti kauhealta tanttamekolta ja minä siinä superlihavalta. Onneksi ei ole muita juhlia nyt tiedossakaan.
Tiedän tunteen! Ei se kivalta tunnu, vaikka tietääkin että varsinkaan poseerauskuvissa ei ikinä ole edukseen. Luultavasti olet itse kriittisempi itseäsi kohtaan kuin muut.
Juhlissa ulkonäkö muutenkin "huononee" mitä pidemmälle ilta on mennyt, ellei sitten käy ehostelemassa itseään vähän väliä.
Tämän takia en koskaan katsele juhlakuvia :D tieto lisää tuskaa. Ei kyllä juuri muutenkaan huvita katsella kuvia juhlista, joissa olen itsekin ollut. Ne on nähty jo ne meiningit.
Mutta oikeasti myös kuvakulma, kuvaaja, valaistus ja kameran laatu vaikuttavat. Olen hoikempi kuin juhissa myös ollut ystäväni, mutta kolmannen osapuolen ottamassa kuvassa olin etualalla, jotenkin kuvakulma vielä paisutti kalansilmänä, joten kuvassa olin kolme kertaa tämän ystäväni levyinen. Käsivarret yhtä paksut kuin hänen vartalonsa. Ihan hirveä kuva. Ja tämä kolmas osapuoli julkaisi sen vielä facebookissa. Huh
Tiedän tunteen ap. Itse olen nykyään juhlakuvissa se takarivin yksinäinen vasen käsivarsi, piiloudun aina. Tai laistan koko kuvaukset parhaani mukaan.
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.
Vierailija kirjoitti:
Mutta oikeasti myös kuvakulma, kuvaaja, valaistus ja kameran laatu vaikuttavat. Olen hoikempi kuin juhissa myös ollut ystäväni, mutta kolmannen osapuolen ottamassa kuvassa olin etualalla, jotenkin kuvakulma vielä paisutti kalansilmänä, joten kuvassa olin kolme kertaa tämän ystäväni levyinen. Käsivarret yhtä paksut kuin hänen vartalonsa. Ihan hirveä kuva. Ja tämä kolmas osapuoli julkaisi sen vielä facebookissa. Huh
Tämä on jännä, ja tuttu, ilmiö. En ole kaveripiirin paksuin, mutta ilmeisesti vaalean ihonvärin ansiosta näytä aina huomattavasti lihavammalta kuin muut. Olen kuvissa sellainen hohtava pullukka. Ongelmaa korostaa se että koska olen lyhyt, minut survotaan usein eturiviin. Ja en osaa poseerata eli tönötän rintamasuunta kameraan päin vaikka pitäisi osata kääntyä vähän vinoon.
Yhdessäkin tuoreessa kuvassa olen kauttaaltaan leveämpi kuin kaverin 185cm/95-100kg miesystävä, vaikka olen 162cm ja 55kg. Siis naama, hartiat, vyötärö/maha, reidet, käsivarret..en ymmärrä!
Vaalea (kalpea) iho aiheuttaa myös sen, että naamani näyttää kuvissa pallolta, josta erottuu 2 pientä tihrusilmää ja suu mustina pisteinä ja viivana. Kummitytön ristiäisiin muutama vuosi sitten olin hölvännyt pirusti tumminta mahdollista itseruskettavaa. Silloin näytin normaalilta ja kuvissa erottui huulet, kulmakarvat, leukalinja jne vaikka kontrastia tummemman ihon vuoksi vähemmän. Tarttis vissiin taas kaivaa rusketusvaahto esiin!
Se auttaa kun hyväksyy asian nöyrästi.
Onko joku ulkonäkö ja paino elämässä tärkeintä. Kaunis hymy kohti kameraa kertoo sinusta enemmän kuin mikään muu.
Anteeksi mutta mua naurattaa nää teidän kommentit, ootte niin hyvin osanneet kirjoittaa. Ja kyllä, mulla on ihan samat kokemukset. Sitä luulee olevansa ihan ok-näköinen menneesään niihin juhliin, mutta kun näkeekin sitten itsensä jossain kuvassa, niin sitähän onkin näyttänyt ihan järkyttävältä otukselta!
Hyvä. Pysy sisällä. Kaikki tuijottaa sua. Kuvat kertovat totuuden.
Auttoiko?