Lue keskustelun säännöt.
Naiset puhuvat markkina-arvosta nykyään enemmän kuin miehet
Kommentit (11)
Tässä tuore sinkkunaisen viesti tuolta. Markkina-arvoa ei mainita kertaakaan.
klo 8:43 | 1.7.2019
Nyt kolme vuotta ollut ilman parisuhdetta,treffejä,sexiä..mitään kontaktia toiseen sukupuoleen. Kovasti ikävöin välillä toista aikuista,joku josta tykätä ja sitä ihastumisen tunnetta. Onko täällä muita joilla kynnys vaan kasvaa kasvamistaan ottaa mitään kontaktia vaikka mieli haluaisi? Vai ootteko luovuttanu ja päättäny elää ihan itekseen. Lapsetkin jo niin isoja että olisi oikeasti aikaa omalle itsellekkin mutta kun ei vaan uskalla ryhtyä mihinkään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eivät puhu. Jos täällä ei ole aiheesta jankkaavaa ressukkaa paikalla, kukaan ei puhu.
Naulan kantaan.
Kirjoittelen itse täällä paljonkin ihmissuhteista, muttei tulisi mieleenkään tuommoinen höpöhöpö.
Ei ne jaksa ymmärtää, että se voi olla joku pieni juttu mikä herättää kiinnostuksen. Ääni, hymy, katse, ilme.
Sitten, jotta alan suhteeseen, minun täytyy olla ihastunut, jotta se jatkuu niin ajan myötä rakastua mieheen ja alkaa rakastamaan.
Tämä on se kaikkein tärkein asia, jonka nuo tasohorisijat unohtavat kaikista ""teorioistaan"". Rakkaus.
Heidän maailmassaan ihmiset kylmästi katsovat, minkä tasoiseen on varaa, ja tyytyvät siihen. Tyytyvät! En ikinä voisi seurustella miehen kanssa, joka tyytyy minuun eikä ajattele, että olen ihanin ja rakkain!
Mietin, mihin diagnoosiin liittyy tunnekylmyys ja esineellistäminen. Tulee parikin mieleen. N
No ei naiset välttämättä jostain teoriasta itse puhu, mutta ovat hyvin tietoisia markkina-arvostaan joka tapauksessa. Tiedetäänhän se hyvin.
Mikä se semmonen arvo on? Ootki hevosmarkkinoilla?
Vierailija kirjoitti:
Mikä se semmonen arvo on? Ootki hevosmarkkinoilla?
No ei naiset välttämättä jostain teoriasta itse puhu, mutta ovat hyvin tietoisia markkina-arvostaan joka tapauksessa. Tiedetäänhän se hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eivät puhu. Jos täällä ei ole aiheesta jankkaavaa ressukkaa paikalla, kukaan ei puhu.
Naulan kantaan.
Kirjoittelen itse täällä paljonkin ihmissuhteista, muttei tulisi mieleenkään tuommoinen höpöhöpö.
Ei ne jaksa ymmärtää, että se voi olla joku pieni juttu mikä herättää kiinnostuksen. Ääni, hymy, katse, ilme.
Sitten, jotta alan suhteeseen, minun täytyy olla ihastunut, jotta se jatkuu niin ajan myötä rakastua mieheen ja alkaa rakastamaan.
Tämä on se kaikkein tärkein asia, jonka nuo tasohorisijat unohtavat kaikista ""teorioistaan"". Rakkaus.
Heidän maailmassaan ihmiset kylmästi katsovat, minkä tasoiseen on varaa, ja tyytyvät siihen. Tyytyvät! En ikinä voisi seurustella miehen kanssa, joka tyytyy minuun eikä ajattele, että olen ihanin ja rakkain!
Mietin, mihin diagnoosiin liittyy tunnekylmyys ja esineellistäminen. Tulee parikin mieleen. N
Palstahan on täynnä naisten ulinaa siitä kuinka mies/miehet sitä ja tätä ovat niin väärässä huonoja. "parempi ilman kuin huonon miehen kanssa". Naisen puheiden perusteella huonoja juoppamiehiä ja hakkaaja-vetelyksiä on aivan joka paikassa hyvä ettei kahta äijää päällekäin. Naiset sen sijaan ovat aina niin laadukkaita, ettei heissä vikaa ole. Ei naisen pidä kehittyä, alentaa vaatimuksiaan vaan koppavasti vaatia itselleen laadukasta miestä viihdyttäjäkseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En nyt jaksa kaivaa kommentteja esiin, mutta tänäänkin on useassa ketjussa usea nainen puhunut markkina-arvoterminologialla huonoista miehistä, jotka hakevat itseään tasokkaampaa seuraa. Tuosta vaan.
Miten lie sopii alkuperäiseen teoriaan, mutta itsekriittisyys, ulkopuolinen arvostelu ja oletus omasta huonosta markkina-arvosta pitävät huolen siitä, että sinkkuna ollaan ja pysytään. Tämäkö se tavoite isommassa mittakaavassa oli?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tässä tuore sinkkunaisen viesti tuolta. Markkina-arvoa ei mainita kertaakaan.
klo 8:43 | 1.7.2019
Nyt kolme vuotta ollut ilman parisuhdetta,treffejä,sexiä..mitään kontaktia toiseen sukupuoleen. Kovasti ikävöin välillä toista aikuista,joku josta tykätä ja sitä ihastumisen tunnetta. Onko täällä muita joilla kynnys vaan kasvaa kasvamistaan ottaa mitään kontaktia vaikka mieli haluaisi? Vai ootteko luovuttanu ja päättäny elää ihan itekseen. Lapsetkin jo niin isoja että olisi oikeasti aikaa omalle itsellekkin mutta kun ei vaan uskalla ryhtyä mihinkään
Huomaatko ap muutenkin kuinka suuresti tämän naisen viesti poikkeaa palstan sinkkujen mieslasten aloituksista? Paitsi että markkina-arvoa ei mainita kertaakaan, ei syytellä miehiä vaan otetaan itse vastuu omasta elämästä: MINÄ en uskalla ryhtyä mihinkään. Tuo naissinkku kuulostaa siltä mitä te väitätte olevanne mutta ette ole, tavalliselta "kiltiltä" ihmiseltä.
Eivät puhu. Jos täällä ei ole aiheesta jankkaavaa ressukkaa paikalla, kukaan ei puhu.