Lue keskustelun säännöt.
Virhe! Virhe Ayla-kirjoissa!
28.06.2019 |
Tasangon vaeltajat-kirjassa on pitkä pätkä siitä, että Ayla ei ole ennen nähnyt onageria. Kuitenkin juuri äsken Hevosten laakso-kirjassa se tappoi semmoisen ansakuoppaan!
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Pari ensimmäistä kirjaa oli todella hyvää settiä, sen jälkeen taso on laskenut tasaisesti mutta varmasti. Viimeinen kirja on vieläkin puoliväliin asti luettu. Aloittanut sen pariin otteeseen, mutta ei vaan jaksa kiinnostaa.
Samaa mieltä: 2 ensimmäistä kirjaa hyviä, loput ovat loputonta Aylan erinomaisuudesta kertomista. Ihan oikeasti kirjailija olisi voinut jättää yhteen tai kahteen kirjaan!
Mutta tietysti taotaan kun rauta on kuumaa! Isot rahat ne määräävät täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joo, mää luen vaan neljää ekaa kirjaa aina yhä uudestaan. Kaksi viimeistä on ihan kuraa. Ja siis luen aika lailla silmäillen ja hyppien, tää kirjailija toistaa ja alleviivaa ihan liikaa.
Huomasin että etenkin neljännessä kirjassa sivumäärää kasvatettiin turhaan kertoilemalla yleistä ajan oloista.
Ne on fiktiota. Fiktiota eivät realiteetit pitele. Hengitä rauhassa.
Nyt tuli onagerin puolesta paha mieli.
Vierailija kirjoitti:
Nyt tuli onagerin puolesta paha mieli.
Onageri on aasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luin niitä joskus parikymppisenä ja jopa kirjoitin kustantajalle / kirjailijalle, että saako sitä kirjaa nro 5 mistään kun en ole löytänyt. Sain ihan kiltin vastauksen että ei ole ilmestynyt vielä. Kirjailijan allekirjoituksella.
Vähän aikaa harmitti mutta sitten kun ne kaksi viimeistä tuli niin lueskelin viidettä sieltä täältä, kuudetta en lukenut lainkaan vaan annoin sen yhdelle kurssikaverille, joka myöhemmin luki Harry Pottereita ym (siis aikuisena!).
Oli se kirjailija tehnyt paljon tutkimusta niiden ekojen kirjojen kanssa joten ihan kunnioitettavia. Loput onkin sitten lähinnä vanhan toistoa. Se oli varmaan tehnyt kustantajan kanssa sopimuksen että 6 kirjaa tehdään ja sillä siisti, toivottavasti myyvät.
Ei niistä mitään kuolematonta maailmankirjallisuutta tullut.
Sittemmin heitin kirjat mäkeen ja latasin Youtubelta äänikirjat. En varmaan jaksaisi edes niitä enää lukea paperisina.
Heh. Muistan kun Luolakarhun klaanissa julkaistiin kuva Jean M. Auelista -sillä nimellähän se maailmalla tunnetaan, Untinen-Auel keksitty vain suomalaisten iloksi- ja oli aika pyryharakka. Permanentattu tukka, yrmeä ilme ja isot silmälasit. Mammutin metsästäjiin mennessä oli kirjailijatar jo muuttunut kelpo lailla simpsakkaammaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toiseksiviimeinen kirja oli ihan ok. Viimeinen oli käsittämättömän tylsä.
Kaksi ensimmäistä viitsi lukea sen takia että niissä oli selkeä vaikea tilanne mistä Aylan oli selvittävä. Ensiksi elämä julmassa klaanissa ja sitten elämä erakkona laaksossa. Kolmososassa oli hiukan sitä ja tätä ja maailman parantamista. Ayla perehtyy eri rotujen väliseen rakkauteen, ratkaisee vihaisen miehen ongelmat lahjoittamalla tälle koiran ja taistelee kehitysvammaisten aseman puolesta.