Onko teitä koskaan luultu...

Koska minua ei nähdä useinkaan naisseurassa enkä baareissa juokse naisten perässä niin minua ovat homoksi luulleet ja haukkuneet mieskaverini, naiskaverini, tuntemattomat miehet ja tuntemattomat naiset. Ovat jopa yrittäneet parittaa mua miehen kanssa. 

Ilmeisesti miehen rooli on edelleen melko kapea meille heteroille.

Ei ole koskaan luultu mieheksi, eikä sellaista voisi tapahtuakaan, koska olen erittäin naisellisen näköinen (tosin hyvin keski-ikäisen tantan tai suorastaan mummon tapaan naisellisen).

Sen sijaan erinäisetkin naiset ovat yrittäneet iskeä ravintoloissa, kesätapahtumiss, kirjastoissa ja ties missä, eli ovat olettaneet, että olisin vähintään bi, ellen homoseksuaali. En tiedä, ovatko olleet väärässä: olen ennen kaikkea yksiavioinen ja kumppanini on aina ollut sama (mies)henkilö. Sen pidemmälle asiaa ei ole ollut tarpeen selvittää.

On luultu mieheksi ja lesboksi. Mietin vain, että miten naisellinen pitäisi sitten olla, ettei kukaan erehtyisi sukupuolesta? Toisaalta, ihan sama.

Olen lesbo ja heteroksi on kyllä luultu. Varmaan siksi, etten täytä joidenkin stereotyyppistä mielikuvaa lesbosta. Jopa toinen lesbo on pitänyt pelkkänä kokeilunhaluisena biseksuaalina ja yksi luuli homofoobikoksi. :D 

Mulle ei ole ainakaan kukaan koskaan kertonut olettanensa mitään seksuaalisesta suuntautumisestani, mutta töissä on muutaman kerran joku potilas ensivilkaisulla luullut mieheksi. Hoitajan työasu on toki sukupuolineutraali ja olen yli 170cm pitkä, mutta olen myös rintava ja pitkähiuksinen. Ehkä olemukseni sitten vain on jotenkin maskuliininen.

Mieheksi ei ole luultu, mutta lesboksi kyllä. Kasvoni ovat kyllä naiselliset, mutta muu olemus ja kiinnostuksen kohteet eivät ehkä ole naisille tyypillisimpiä. Lapsena olinkin aikamoinen poikatyttö. Lienee myös seurausta siitä, että kasvoin ainoana tyttönä veljien ympäröimänä.

Olin joku 6-vuotias, kun muutimme toiselle paikkakunnalle. Ohuttukkaisena minulla oli lähes poikatukka, mistä sitten seurasi, että minua luultiin pojaksi. Niin ja pihavaatteena oli pitkät housut. Äiti kyllä yritti pukea minut nätteihin mekkoihin, mutta minä ei noista hörhelöistä ole koskaan perustanut. Vaatteen piti jo lapsena olla sellainen, ettei sitä tarvitse koko ajan varoa, vaan saa rauhassa roiskutella kuraa ja kiipeillä puihin, tai mitä nyt mieleen juolahtikaan.

Nyt vanhemmitenkaan en pukeudu kovin naisellisesti ja tukkakin on edelleen ohut ja siksi lyhyt, joten on luultavasti arveltu muutaman kerran, että rekkalesbohan sen täytyy olla, kun on farkut, ruutupaita ja tukevat korottomat kengät. Mutta sehän on noiden arvailijoiden ongelma, ei minun. Tiedän, että olen ihan tavallinen normaali heteronainen. Niin ja harrastuksetkin ovat kautta vuosien olleet perin naisellisia.

Vierailija kirjoitti:

Naisia varmaan luullaan useimmin miehiksi kuin miehiä naisiksi.

Johtuuko tämä siitä, että Suomessa miehet ovat feminiinisiä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisia varmaan luullaan useimmin miehiksi kuin miehiä naisiksi.

Johtuuko tämä siitä, että Suomessa miehet ovat feminiinisiä?

Ei. Naiset ovat maskuliinisia.

Vähän kulman kautta kuulin, kun kerran tehdessäni jotain polvillani eteenpäin kallistuneena eräs miespuolinen tuttu oli kuulemma katsonut etäämpää takaapäin että onpas hyvännäköinen perse, kunnes nousin ylös ja tajusi että se olen minä. Siitä jäi vähän outo fiilis, että minulla on siis heteromiehen näkökulmasta hyvä perse. En kyllä ainakaan vankilaan haluaisi joutua. M33

Vierailija kirjoitti:

Koska minua ei nähdä useinkaan naisseurassa enkä baareissa juokse naisten perässä niin minua ovat homoksi luulleet ja haukkuneet mieskaverini, naiskaverini, tuntemattomat miehet ja tuntemattomat naiset. Ovat jopa yrittäneet parittaa mua miehen kanssa. 

Ilmeisesti miehen rooli on edelleen melko kapea meille heteroille.

Pitäisi kaiketi alkaa teettämään mgtow-käyntikortteja ja niitä aina antaa näille ihmettelijöille.