Runoillaas

Ei kai ole pakko runoilla

Jos väsyttää

Rivit nämä jaksan lähettää.

Sitten menee unten maille tämä työtön

Annoit runoilulle kivan syötön.

Luulevat että tykkäisin mökillä, laiturin nokalla kurkia kuullen, järveä katsellen.

Vaan kaupunki on kotini kumpu. Liikenteen äänet, likkojen kiljahdukset ja satunnaisen sireenipuun tuoksu kebabbiin sekoittuen.

Luulevat, että rentoutua voisin vettä kantamalla, osa kintuilla, iho tarjolla itikoille.

Vaan minä rentoudun salakapakan peränurkassa ja sen jälkeen päälimmäisen kuutionnurkassa pehmeällä vaakana.

Luulet olevasi kovinkin kaunis. Kerros keltamaalia naamassa, kerros kakkaa poskissa ja pissaa huulissa. Kiharat olet repinyt suoriksi ja naamalle lässäyttänyt tympivän ilmeen. Kauhea akka. Kaunis olet niinä harvoina päivinä kun naurat, korostan, niitä päiviä on harvoin.

-erotulossa, siellä on kesäkissa uudelle omistajalle kohta