Lue keskustelun säännöt.
Miten suhtautua ikävään menneisyyteen?
24.06.2019 |
Elämäni oli monen vuoden ajan todella vaikeaa. Nyt menee jo paremmin, mutta en oikein tiedä miten suhtautuisin menneisyyteeni. Kun ihminen ei voi kuitenkaan pyyhkiä pois kymmentä vuotta elämästään, niin pitäisikö yrittää olla ajattelematta mennyttä, vai pitäisikö sitä päinvastoin pyrkiä ajattelemaan ja "käsittelemään", vai mitä sille pitäisi tehdä?
Kommentit (5)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millaisesta asiasta on kyse? Se riippuu ihan susta miten reagoit asioihin. Käyppä kerran juttelemassa jollekin, puhut ne asiat ja se jo saattaa auttaa. Ammattilainen voi myös suositella jatkoa jos huomaa sinulla sellaiseen tarvetta. Eipä tuohon voi muuta sanoa. Jotkin asiat kannattaa unohtaa, jotkut käsitellä.
On vähän niin että ne jotka on tehneet toiselle pahaa ei yleensä mieti sitä jälkeenpäinkään ja ne keitä asia vaivaa ei välttämättä edes ole syyllisiä tapahtuneeseen.
Ajattelet, että selvisit siitä? Niin ainakin itse yritän tehdä.
Kaltoinkohdeltu lapsuudesta asti, alisteisena oleminen jäi parisuhteisiin pitkälle aikuisikään.
Nyt aikuisena suututtaa hirveästi, miksi en osannut pitää puoliani.
On kuitenkin epäreilua syyttää itseään siitä mitä ei silloin joskus tiennyt tai osannut.
Pitää kohdata oma avuttomuus, antaa itselle anteeksi ettei osannut puolustautua. Helppoa se ei ole. Kannattaa kuitenkin käsitellä asia.
Oman avuttomuuden myöntämisen kautta voi sitten vahvistua.
Kannattaa yrittää jotenkin pyrkiä eteenpäin, opetella korvaamaan kielteiset ajatukset ajattelemalla nykyhetkeä ja tulevaa.