Lue keskustelun säännöt.
Hyttysen piston oikeaoppinen raapiminen
20.06.2019 |
Olen raapinut yli 50 vuotta hyttysenpistoja. Eihän ne mukavia ole, eikä varsinkaan hyttysten ympäröimänä oleminen.
Ärsyynnyn helposti hyttysistä, varsinkin niiden pistämisestä. Pinna palaa ja saatan räjähtää.
Mutta se kutina kun alkaa, voi mahotonta. Kutinapaikkojen raapimiseen olen käyttänyt kynsien lisäksi puukkoa, olutpullon korkkia, teräsharjaa jne. Teräsharja on näistä paras. Sillä kun pyyhkäisee hyttysen jättämää paukamaa, ei kutise enää.
Filosofiani on se, että hyttysten pitää saada tietää kuka on kuka. Ne saavat rangaistuksen, kun raavin pistokohdat verille.
Kutina häipyy.
Kommentit (7)
Raapiminen tuo kyllä nautintoa. Tietysti kaduttaa, kun iho on raavittu verille. Nytkin on nilkassa peukalon pään kokoinen paksu rupi, kun tuli raavittua nahka pois ihan huolella. Kestää yli 2 viikkoa parantua. Mutta, ei kutita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En löytänyt Googlella yhtään suomenkielistä kirjoitusta hyttysten/itikoiden pistokohdan/kutinan raapimisesta.
Otaksun, etten ole ainoa suomalainen, joka viimekädessä nauttii paukamien raapimisesta.
Joskus tulee unissaan raavittua koko kutiava paukama pois. Kynnet ovat kyllä lyhyet, mutta olen aikaansaava.
"Nipistä tai paina kynnellä. Raapiminen on pahaksi, koska se rikkoo ihon pinnan. Se on myös usein vain hetken helpotus. Rauhallinen painaminen kynnen kärjellä poistaa kutinan, mutta oikein tehtynä ei riko ihoa."
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006146830.html
Täytynee kokeilla.
Onhan tota tullut nilkkoja raavittua puutarhapöydän jalkoihin (pöytä oli jonkun itsetekemä, siinä oli oivalliset terävät kulmat jaloissa ja oksankohtia ja kaarnaa) ja ties millä. Toisaalta joskus on tuntunut että karkea kireä tennissukka helpottaa kutinaa.
Pihkavoidettakin mulla on kyllä nyt, joten sekin täytyy testata.
Joo, olen taas lukenut kaikki iltapäivälehtien- ja ihotautilääkärien vinkit kutinan vähentämiseksi. Siis eihän raapimisessa ole mitään järkeä, mutta näköjään ihmisluonto on heikko, omalla kohdallani.
Haarukallakin on hyvä raapia, jos se on vain kyllin terävä. Se raapii isolta alueelta. Samoin joku lyijytäytekynän metallikärki on hyvä. Sillä voi ympäröidä raapimalla kutiavan paukaman ja lopuksi raaputtaa paukaman kunnolla.
Kun tuntien päästä menee suihkuun, alkaa ihoa mukavasti kiristää raapimiskohdasta, ja kutina on totaalisesti hävinnyt.
Läpsiminen voi auttaa myös. Ennen tai jälkeen piston.
Ennen pistoa ehkäisee kutinaa tehokkaimmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen tosi herkkä pienellekin kosketukselle ihollani, kun oleskelen paikassa, jossa on hyttysiä runsaasti. Aivan järjettömän yliherkkää käytöstä, tuntoaisti viimeisilleen viritettynä.
Kun sitten hyttynen seisahtaa paikoilleen valmiina pistämään, on aloitettava hillitön riehuminen ja kiroilu, aivan kun se auttaisi. Päinvastoin riuhtominen ja huitominen vaan levittää hiilidioksidia ja tuo entistä enemmän hyttysiä paikalle.
Ja se kutina pistoskohdassa, se on jotain huikeaa. Vain reilu raapiminen auttaa.
Paras tapa on antaa hyttysen imeä veri loppuun ja läteä livohkaan. Silloin harvemmin jää mitään paukaumaa, kun itikka imee sen sylkensä takaisin (mikä siis on se paukamien aiheuttaja). Toinen keino on olla raapimatta tunti-pari, jolloin paukamat häviävät itsestään.