Mieheni iloitsi että hän on onnekseen saanut maailman halvimman naisen
Meillä on kesäkuun lopussa tulossa kymmenes hääpäivä. Mies kysyi haluanko jotain lahjaa. Vastasin, niinkuin aina, että voitaisiin käydä yhdessä jossain lenkillä hääpäivän kunniaksi. Siitä mies tyytyväisenä hyräillen sanoi että hän on niin onnekas kun olen maailman halvin nainen. Tuli itselle aika "rikkaruoho" fiilis. Olen todella vaatimaton, koska onnekseni olen hyvin säilynyt ja luonnonkaunis. Käyn kerran vuodessa kampaajalla ja se siitä. Vaatteilla en koreile enkä koskaan itselle mitään osta. Olen tottunut elämään nuukasti lapsesta asti. Mieheni ei ole ostanut minulle koko suhteemme aikana kuin kaksi lahjaa, nekin oli kukkia. Toki aina sanon etten halua mitään turhaa. Ääh, vaikea selittää. Pelkään että olen itsestään selvyys. Minä ostan aina miehelleni lahjat, koska hän ei itse ostaisi mitään ja kulkisi rääsyissä. Itse kuljen koska en itselleni raaski ostaaa...
Kommentit (62)
Eihän huomioimisen odottaminen tarkoita sitä, että pitäisi ostaa lahja.
Vierailija kirjoitti:
Jos ei jo löydy, niin täytyy kirjoittaa miehille tarkoitettu sanakirja naisten kommenteista. Tämä aloitus on ensimmäin kohta.
Nainen: "en halua lahjaa" = miehen pitää yllättää ravintolailllallisella ja/tai hemmotteluhoidolla.
Todellakin, voi sitä poloista miestä joka tuohon ansaan lankeaa :D Tarkoittaa just sitä että annetaan vain jotain "pientä" = tarkoin harkittu ja romanttinen yllätys, jonka miettimiseen on nähty suuri vaiva ja joka vastaa juuri oikealla tavalla kumppanin mieltymyksiin ja toiveisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttää kaikki kysyminen. Jos et ole jaksanut persoonaani tutustua, et koe tarpeelliseksi osoittaa spontaanisti kiintymystä minua kohtaan ja asia tule sydämestäsi niin anna olla. Yleensä miehet kysyy mitä haluat, sanot mitä haluat ja annat rahaa ostaa sen ja mies hakee sen ja sitten pitäisi olla että wau ihana!
Annat rahaa lahjan ostamiseen sinua varten ? Saatko lahjat sokerideiteiltäsi?
Aviomieheksi kai tuollaisia yleensä kutsutaan tai avopuolisoiksi. Eikös miehet yleensä elätettäväksi heittäydy. Ja kyllä. Itse maksoin kihla ja vihkisormuksenikin. Ei ole minulle ikinä miehet mitään kustantaneet.
Katkera valehtelija ainakin tunnut olevan.
Joku elätti taas marisemassa. Hanki omat rahat ja elä niillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua ärsyttää kaikki kysyminen. Jos et ole jaksanut persoonaani tutustua, et koe tarpeelliseksi osoittaa spontaanisti kiintymystä minua kohtaan ja asia tule sydämestäsi niin anna olla. Yleensä miehet kysyy mitä haluat, sanot mitä haluat ja annat rahaa ostaa sen ja mies hakee sen ja sitten pitäisi olla että wau ihana!
Mutta jos nainen vuodesta toiseen sanoo, ettei halua mitään lahjaa, niin silloin on ihan turha vinkua, kun ei saa lahjaa.
En minäkään halua lahjaa josta toinen kysyy haluanko lahjan. Ei kiinnosta keneenkään marttyyri ja pakko lahjomiset. Tuo on juuri sitä kun oikeasti ei haluta hankkia mitään ja toivotaan että toinen sanoo että ei tarvitse mitään. Jos oikeasti lahjan haluaa antaa niin ei siihen kukaan mielipiteitä tai lupia pyydä.
Ja sitten valitat... huonoja lahjoja sait, saatana sentään. Miksei kukaan antanut salassa toivomaasi kirjaa, konserttilippua jne. Ei olisi ollut vaikeaa, jos olisi lukenut ajatuksesi.
Mikä on tehnyt ap:sta tuollaisen? Millainen on perhetaustasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies kysyy haluatko lahjaa, sanot ei ja sitten valitat kun et saa mitään?
Niin yleistä. Miesten pitäisi tulkita naisten vastaukset aina päinvastoin. Esimerkiksi jos kysyy "onko jokin vialla" (siis jos näkee naisen olevan kiukkuinen) ja nainen vastaa "ei", niin se tarkoittaa että jotain isoa on vialla.
Tai tämä lahjaesimerkki. Naisen sanomana "en halua lahjaa" tarkoittaa, että miehen pitäisi osata naisen tuntien ostaa tajunnan räjäyttävä yllätyslahja.
Ei ole helppoa olla mies.
No kai nyt normaalijärjellä varustettu ihminen aika nopeasti oppii että se on tavallista kursailua. Eihän nyt mulle mitään tarvi, syötävää tai lahjaa. Eikä tarvitse tuoda mitään kun tuutte mökille...
https://www.kielikello.fi/-/kerta-kiellon-paalle-kieltaytymisen-monet-m…
Typerä tapa. Kyllä tästä vielä joskus päästään eroon.
No sano miehellesi, että, mennäänkö myös syömään/matkalle hääpäivän kunniaksi? Vai onko sen pakko olla yllätys? Eiköhän miehesi sinua arvosta ja varmasti lähtisi syömään/matkalle, jos vain antaisit tilaisuuden. Ajatuksenlukua ei kannata vaatia, sitä ei moni osaa.
Miksi yleensä kysyä, haluaako toinen lahjaa. Minä en kysy mieheltä, lapsilta ja äidiltä, haluaako he lahjaa. Ostan lahjan, kun itse haluan ilahduttaa lahjalla.
Mieheni ei ole kysynyt, mutta ei ostanutkaan. Vasta heräsi, kun yksi joulu lapsi kysyi, että onko äiti ollut tuhmana, kun ei saanut yhtään lahjaa.
Mikä valaistuminen. Ai, pitääkä hänen ostaa lahja minullekkin, kun joka vuosi oli ostanut äidilleen ja sisaruksilleen ja isäpuolelleen.
Vastasin, että ei pidä. Mutta saat ostaa, jos haluat. Mutta pakko ei ole.
Nykyään ostaa lahjoja, kuin vanha tekijä. Ihmeellistä tuo miesten ajatuksenjuoksu joskus
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies kysyy haluatko lahjaa, sanot ei ja sitten valitat kun et saa mitään?
Nope. Hän vaan alkoi miettimään, että onko hän miehelleen itsestään selvyys. Ei niinkään valita lahjan perään.
Ostamalla hänelle Balin-matkan tämä saa tuntemaan itsensä kalliiksi harvinaisuudeksi.
Olikos maksullisilla naisilla jokin ilkeämpi nimitys?
Vierailija kirjoitti:
Miksi yleensä kysyä, haluaako toinen lahjaa. Minä en kysy mieheltä, lapsilta ja äidiltä, haluaako he lahjaa. Ostan lahjan, kun itse haluan ilahduttaa lahjalla.
Mieheni ei ole kysynyt, mutta ei ostanutkaan. Vasta heräsi, kun yksi joulu lapsi kysyi, että onko äiti ollut tuhmana, kun ei saanut yhtään lahjaa.
Mikä valaistuminen. Ai, pitääkä hänen ostaa lahja minullekkin, kun joka vuosi oli ostanut äidilleen ja sisaruksilleen ja isäpuolelleen.
Vastasin, että ei pidä. Mutta saat ostaa, jos haluat. Mutta pakko ei ole.
Nykyään ostaa lahjoja, kuin vanha tekijä. Ihmeellistä tuo miesten ajatuksenjuoksu joskus
Laitoit lapsen hoitamaan asian puolestasi? Et saanut itse suutasi auki, vaan keräsit vuosia ärtymystä salassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies kysyy haluatko lahjaa, sanot ei ja sitten valitat kun et saa mitään?
Nope. Hän vaan alkoi miettimään, että onko hän miehelleen itsestään selvyys. Ei niinkään valita lahjan perään.
Ostamalla hänelle Balin-matkan tämä saa tuntemaan itsensä kalliiksi harvinaisuudeksi.
Olikos maksullisilla naisilla jokin ilkeämpi nimitys?
Onko mieskin maksullinen, jos toivoo pieniä lahjoja, tuliaisia ja yllätyksiä? Ja ennen kuin väität etteivät miehet toivo, voin kertoa että kyllä toivovat. Minulla on kokemusta miesten kanssa seurustelemisesta toisin kuin luultavasti sinulla.
Minun muijani ei ole halpa vaan halpamainen. Olenkin ajatellut luovuttaa sen takaisin appiukolle samaan tapaan kuin appiukko aikanaan sen minulle kirkossa luovutti.
Niin no, ei varmaan tarkoittanut, että olisit sillä tavalla "halpa". Ajatteli nyt tyytyväisenä, että on mukava, kun sinäkin osaat iloita aineettomista asioista, eikä tarvitse hankkia jotain arvometallia pölyttymään. Toisaalta, voisin kyllä joskus vihjata, että sinusta olisi mukava jos miehesi hankkisi sinulle jotain itse valitsemaansa, vaatteen tai korun tai mitä tahansa. Jos se siis sinusta olisi mukavaa.
Mä vasta outo olenkin, sanon ettei mulle saa ostaa mitään.
Miten teille joillekin voi olla vaikea ymmärtää että HALUAA että se toinen HALUAISI antaa jotain tai keksiä jotain kivaa yllätystä. Jos minä pyydän sitä, niin toinen tekee sen vain velvollisuudesta, ei siksi että oikeasti haluaisi tehdä minut onnelliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Mä vasta outo olenkin, sanon ettei mulle saa ostaa mitään.
Joo te olette kaikkein rasittavampia. Ostan jos haluan ostaa, heitä pois sitten jos et tykkää.
Mä en ole halpa! Mieheni rahoilla käyn kerran kuussa kampaajalla ja parikertaa kuussa teetän geelikynnet. Ripsipudennykset n. kerran kuukaudessa. Tähän päälle vahaukset yms. hoidot. Ostelen vaatteita ja laukkuja joka kuukausi. Kaikki siis miehen lompakosta. Ja hän on tyytyväinen, että pidän huolen itsestäni. Ja kyllä saan myös lahjoja, tosin sellaisia, mitkä olen itse etukäteen valinnut.
Pitää muistaa kulttuurien monenkirjo! Kyseisen laihialaismiehen suusta se oli varmaan mitä suurin kohteliaisuus ja kunnianosoitus vaimoaan kohtaan.