Miten kertoa lapselle, että ei ole tervetullut toisen vanhemman suvun tapaamisiin?
Erosta on jo 5 vuotta aikaa, mies lähti. Alussa ex-miehen suku halusi pitää minuun yhteyttä, itse sanoivat näin. Meni pari vuotta ja minulle sanottiin suoraan, että eivät halua olla kanssani enää tekemisissä. Tämä minulle ok.
Lapsi tietysti tapaa toista vanhempaansa ja käy siellä suvun luona kyläilemässä. Nämä kyläilyt isän puolen suvun kanssa ovat lapselle haastavia, jännittää niitä paljon etukäteen, ei haluaisi mennä. Olen yrittänyt puhua kannustavasti ja kertonut omia positiivisia muistojani näistä ihmisistä. Kyläilyiltä paluun jälkeen lapsi on usein stressaantunut, raivoaa ja itkee sen illan.
Lapsi pyytää aina näissä tilanteissa, että minä menisin mukaan. Ja ihmettelee, miksi äiti ei voi tulla myös kylään. Miten kerron lapsentasoisesti, että ei ole minusta kiinni, vaan tämä toinen puoli hänen suvustaan ei vain halua olla kanssani missään tekemisissä?
Kommentit (18)
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro, että suku ei halua olla kanssasi tekemisissä. Kerro, että joskus, kun aviopari eroaa, siitä jää kaikille vähän paha mieli ja siksi ei ole kivaa mennä juhliin. Jos kerrot, että entisen miehesi suku ei halua olla kanssasi tekemisissä, lapsesi saa sukulaisista entistä ikävämmän käsityksen ja tilanteisiin meneminen vaikeutuu. Kerrot sitten, kun lapsi on lähempänä aikuisuutta.
Ei minulla enää ole erosta paha mieli. Pikemminkin parempi näin, yhteiselämämme oli hirveää, mies petti jatkuvasti ja huusi minulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro, että suku ei halua olla kanssasi tekemisissä. Kerro, että joskus, kun aviopari eroaa, siitä jää kaikille vähän paha mieli ja siksi ei ole kivaa mennä juhliin. Jos kerrot, että entisen miehesi suku ei halua olla kanssasi tekemisissä, lapsesi saa sukulaisista entistä ikävämmän käsityksen ja tilanteisiin meneminen vaikeutuu. Kerrot sitten, kun lapsi on lähempänä aikuisuutta.
Ei minulla enää ole erosta paha mieli. Pikemminkin parempi näin, yhteiselämämme oli hirveää, mies petti jatkuvasti ja huusi minulle.
No mutta voit kertoa asian näin!
Se on ihan sama miten asia on oikeasti, mutta lapselle voit sanoa asian hieman kauniimmin. Tietenkin jos olet tähänkin saakka raivonnut lapsesi edessä miestä ja hänen sukuaan, niin sitten on turha asiaa miksikään muuttaa, mutta sitten sinä tiedät paremmin mitä teet tästä eteenpäinkin.
Miksi lapsi jännittää? Kuka hänet siihen opetti?
Jos erosta jo 5 vuotta ja jos lapsi isänsä kanssa tekemisissä koko ajan, niin aika outoa, että isänpuolen serkkujen jne. tapaaminen on noin kamalaa. Ei se lapsi ole maailman ensimmäinen erolapsi, joten entä jos sille kertoisi, että on ihan normisettiä mennä juhliin ilman kahta vanhempaa.
Oma epäily on se, että juhlissa mies unohtaa koko lapsen ja olettaa, että kyllä se yksin pärjää. Miehen veljen perhe toimii noin eli aikuiset juhlii omiaan ja jo 2v joutuu itse keksimään, miten saa mehua ja kakkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro, että suku ei halua olla kanssasi tekemisissä. Kerro, että joskus, kun aviopari eroaa, siitä jää kaikille vähän paha mieli ja siksi ei ole kivaa mennä juhliin. Jos kerrot, että entisen miehesi suku ei halua olla kanssasi tekemisissä, lapsesi saa sukulaisista entistä ikävämmän käsityksen ja tilanteisiin meneminen vaikeutuu. Kerrot sitten, kun lapsi on lähempänä aikuisuutta.
Ei minulla enää ole erosta paha mieli. Pikemminkin parempi näin, yhteiselämämme oli hirveää, mies petti jatkuvasti ja huusi minulle.
No mutta voit kertoa asian näin!
Se on ihan sama miten asia on oikeasti, mutta lapselle voit sanoa asian hieman kauniimmin. Tietenkin jos olet tähänkin saakka raivonnut lapsesi edessä miestä ja hänen sukuaan, niin sitten on turha asiaa miksikään muuttaa, mutta sitten sinä tiedät paremmin mitä teet tästä eteenpäinkin.
Ei ole mitään järkeä valehdella, että itse ei halua mennä ex puolison sukulaiselle kylään. Sen jälkeen lapsi tivaa miksi et halua ja kiukkuaa siitä. Parempi vaan sanoa miten asiat on ja lisätä vaikka, että itselle se on ok ja tärkeintä, että lapsi tapaa isän puolen sukulaisia myös.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapsi jännittää? Kuka hänet siihen opetti?
Jos erosta jo 5 vuotta ja jos lapsi isänsä kanssa tekemisissä koko ajan, niin aika outoa, että isänpuolen serkkujen jne. tapaaminen on noin kamalaa. Ei se lapsi ole maailman ensimmäinen erolapsi, joten entä jos sille kertoisi, että on ihan normisettiä mennä juhliin ilman kahta vanhempaa.
Oma epäily on se, että juhlissa mies unohtaa koko lapsen ja olettaa, että kyllä se yksin pärjää. Miehen veljen perhe toimii noin eli aikuiset juhlii omiaan ja jo 2v joutuu itse keksimään, miten saa mehua ja kakkua.
Tai sitten ap kertoilee tarinoitaan lapselle tai lapsi kuulee kuinka ap höpöttää niitä puhelimessa kavereilleen. Luultavasti tämä. Tottakai ap kovasti sanoo, että ei tee näin, mutta yllä olevasta vastauksesta päätellen juuri näin on asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro, että suku ei halua olla kanssasi tekemisissä. Kerro, että joskus, kun aviopari eroaa, siitä jää kaikille vähän paha mieli ja siksi ei ole kivaa mennä juhliin. Jos kerrot, että entisen miehesi suku ei halua olla kanssasi tekemisissä, lapsesi saa sukulaisista entistä ikävämmän käsityksen ja tilanteisiin meneminen vaikeutuu. Kerrot sitten, kun lapsi on lähempänä aikuisuutta.
Ei minulla enää ole erosta paha mieli. Pikemminkin parempi näin, yhteiselämämme oli hirveää, mies petti jatkuvasti ja huusi minulle.
No mutta voit kertoa asian näin!
Se on ihan sama miten asia on oikeasti, mutta lapselle voit sanoa asian hieman kauniimmin. Tietenkin jos olet tähänkin saakka raivonnut lapsesi edessä miestä ja hänen sukuaan, niin sitten on turha asiaa miksikään muuttaa, mutta sitten sinä tiedät paremmin mitä teet tästä eteenpäinkin.
Ei ole mitään järkeä valehdella, että itse ei halua mennä ex puolison sukulaiselle kylään. Sen jälkeen lapsi tivaa miksi et halua ja kiukkuaa siitä. Parempi vaan sanoa miten asiat on ja lisätä vaikka, että itselle se on ok ja tärkeintä, että lapsi tapaa isän puolen sukulaisia myös.
Ei se ole valehtelua, vaan tilanne on muuttunut ja saattaa muuttua yhä vieläkin yllätys yllätys. Ap on pahoittanut mielensä siitä, että oli alussa ok ja sitten ei enää ollutkaan. En minä ainakaan lapselle mitään raatotarinaa kertoisi, vaan oikoisin toistaiseksi aika leveästi ja sillä siisti.
No jos tapaamiset ovat lapselle niin stressaavia, kerro ilouutisena ettei enää tarvitse mennä. Syytä ei tarvitse sanoa. Vai mitä hait tuolla kysymykselläsi?
"Kyläilyiltä paluun jälkeen lapsi on usein stressaantunut, raivoaa ja itkee sen illan."
Järkyttävää, onko sulla suurin huoli se että miten kertoa lapselle eikä se että mitä siellä tapahtuu jos lapsi noin reagoi!!!! Miksi sinne on pakko mennä lapsen(kaan)????
Säälittää lapsi.
Lapselle ei pidä kertoa kaikkea. Ei varsinkaan sitä, ettei exän suku halua äitiä paikalle, se vain hankaloittaa lapsen oloa.
Kertomisen aika on sitten, kun lapsi ei enää ole lapsi.
Nämä "kerron kaiken, lapsella on oikeus tietää" - tyypit ovat juuri niitä, jotka totuuden varjolla haluavat etäännyttää lasta toisesta vanhemmasta ja tämän suvusta, näin yritetään pedata sitä, että lapsi olisi "omalla puolella".
Olen itse eronnut ja ollut lähivanhempana siinä tilanteessa, että ex on täysi k**isää ja yrittää kostaa lapsen kautta. Lapsella on kuitenkin oikeus isään, oikeus rakastaa isäänsä. En kertonut kaikkea, ei silti tarvinnut valehdella. Aikuinen osaa kyllä selitellä ja jättää osan kertomatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä kerro, että suku ei halua olla kanssasi tekemisissä. Kerro, että joskus, kun aviopari eroaa, siitä jää kaikille vähän paha mieli ja siksi ei ole kivaa mennä juhliin. Jos kerrot, että entisen miehesi suku ei halua olla kanssasi tekemisissä, lapsesi saa sukulaisista entistä ikävämmän käsityksen ja tilanteisiin meneminen vaikeutuu. Kerrot sitten, kun lapsi on lähempänä aikuisuutta.
Ei minulla enää ole erosta paha mieli. Pikemminkin parempi näin, yhteiselämämme oli hirveää, mies petti jatkuvasti ja huusi minulle.
No mutta voit kertoa asian näin!
Se on ihan sama miten asia on oikeasti, mutta lapselle voit sanoa asian hieman kauniimmin. Tietenkin jos olet tähänkin saakka raivonnut lapsesi edessä miestä ja hänen sukuaan, niin sitten on turha asiaa miksikään muuttaa, mutta sitten sinä tiedät paremmin mitä teet tästä eteenpäinkin.
Ei ole mitään järkeä valehdella, että itse ei halua mennä ex puolison sukulaiselle kylään. Sen jälkeen lapsi tivaa miksi et halua ja kiukkuaa siitä. Parempi vaan sanoa miten asiat on ja lisätä vaikka, että itselle se on ok ja tärkeintä, että lapsi tapaa isän puolen sukulaisia myös.
Ei se ole valehtelua, vaan tilanne on muuttunut ja saattaa muuttua yhä vieläkin yllätys yllätys. Ap on pahoittanut mielensä siitä, että oli alussa ok ja sitten ei enää ollutkaan. En minä ainakaan lapselle mitään raatotarinaa kertoisi, vaan oikoisin toistaiseksi aika leveästi ja sillä siisti.
Onhan se valehtelua. Ap:lla ei olisi ongelmaa lähteä mukaan. Jos väittää asian olevan näin hän valehtelee. Mitä järkeä on itsestään tehdä lapsen silmissä hankala ja itsekäs ihminen, miten se on lapselle eduksi? Näyttää tuollaista esimerkkiä, että ei osaa aikuisenakaan tulla ihmisten kanssa toimeen.
Etkö voi sanoa, että ne ovat lapsen sukulaisia, mutta eivät sinun sukulaisia. Että on tosi tavallista, ettei eron jälkeen näe enää niitä ei-sukulaisia.
Minä olisin ensisijaisesti huolissani siitä, mikä saa lapsen reagoimaan noin sukulaisvierailuihin. Oletko puhunut exäsi kanssa asiasta? Onko lapsi erilainen myös oltuaan vain isällään vai nimenomaan exän sukulaisilla?
Niin minäkin mietin, että miksi lapselle on niin stressaavaa tavata isän puolen sukulaisiaan? Onmvatko he jotenkin häirii tyneitä? Vai onko lapsi imaissut itseensä sun asenteen? Outoa on, että lapsi reagoi omiin läheisiinsä noin
Vierailija kirjoitti:
Etkö voi sanoa, että ne ovat lapsen sukulaisia, mutta eivät sinun sukulaisia. Että on tosi tavallista, ettei eron jälkeen näe enää niitä ei-sukulaisia.
Itse en ainakaan haluaisi lapselle opettaa tuollaista, että eron takia pitää puolet jakaa. Pitääkö ystävienkin valita puolensa?
Itse olen ainakin osan ex puolison sukulaisten kanssa tekemisissä sekä myös ex on tervetullut kahville meille. Ex miehen sisko lopetti kutsumasta lastensa juhliin, kun ex mies alkoi seurustella. Samoin vähän sen jälkeen ei ole hänen vanhempansa pyytäneet äitienpäivänä, isänpäivänä, jouluna ym kylään. Ex mies huono käymään noissa juhlissa tai menee yksin piipahtamaan koska matka lyhyempi jos ei hae lapsia mukaan, lapset eivät ole nyt kahteen vuoteen nähneet tätiään ja osaa serkuista. Mummon ja papan näkivät nyt vuoden tauon jälkeen. Ex miehen veljeä, hänen vaimoa ja lasta tavataan ja kutsuvat minutkin lapsensa synttäreille, hän myös käy muuten vaan kahvilla meillä.
"Rakas, äiti ei voi tulla noihin sukujuhliin kun ne ei ole äitin sukulaisia vaan sinun ja isin ihan ikiomia sukulaisia.
Isikään ei tule äitin sukulaisten (sano tähän parin sinun sukulaisesi nimi joita lapsi tapaa) luo, mutta sinä tulet koska sekin on sinun sukua"
No sitten sanot lapselle, että ne isän sukulaiset eivät halua olla sinun kanssasi tekemisissä. Tilanne todennäköisesti vaikeutuu entisestään, mutta sinua helpottaa, kun sinun ei tarvitse valehdella.
Älä kerro, että suku ei halua olla kanssasi tekemisissä. Kerro, että joskus, kun aviopari eroaa, siitä jää kaikille vähän paha mieli ja siksi ei ole kivaa mennä juhliin. Jos kerrot, että entisen miehesi suku ei halua olla kanssasi tekemisissä, lapsesi saa sukulaisista entistä ikävämmän käsityksen ja tilanteisiin meneminen vaikeutuu. Kerrot sitten, kun lapsi on lähempänä aikuisuutta.