En uskalla paljastaa, että aion olla vielä pitkään kotiäitinä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä siirryin sujuvasti kotiäidistä kotirouvaksi ja nautin edelleen elämästäni. Nautin elämästäni vapaana, kukaan ei määrää, milloin pidän lomani tai milloin voin matkustaa, milloin syödä lounaan tai milloin herään.

Väitän, että puolisosi voisi kyllä halutessaan määrätä paljonkin.

Väitä vaan. Voisin jatkaa ihan samanlaista elämää, vaikka eroaisimme. Olen osannut hoitaa asiani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni oli kotiäitinä niin kauan, että nuorimmainenkin lähti tokalle luokalle. Sen jälkeen hän alkoi hakeman töitä ja sai niitä heti omalta alaltaan. Nyt hän on ehtinyt olla töissä sia jo vuosia ja perheellä menee vieläkin todella kivasti. Perheen teineiksi kasvaneet lapset ovat aivan ihania ja koko perhe on onnellinen nauravainen perhe.

Tuo on aika harvinaista, koska 8 vuoden kotonaolo pudottaa aika lailla tehokkaasti sivuun alan kehityksestä. Minulla oli esimies, joka oli 8 vuotta kotona 3 peräkkäin syntyneen lapsen kanssa ja töihinpaluunsa oli hankalaa, koska ihan kaikki intran käytöstä alkaen piti opettaa alusta alkaen. Me muut käytimme pilvipalvelua, hän tallensi kaiken ulkoiselle kovalevylle. Me muut osaisimme asentaa tulostimia tai vaihtaa verkkoa eli tehdä tavallisia nykyaikaisia "toimistotöitä" ja hän vetosi aina siihen, että ei meillä kotonakaan. Vaikka kotiäitivuosina ehti opiskelemaan kaikenlaista, niin siitä ei vältämättä ollut iloa, jos ei osannut perustyötään ja hallinnut edes senhetkistä lainsäädäntöä

Ja oppimiseen meni kaksi viikkoa.

Ohis

Turhaan mietit muiden mielipiteitä! Teette juuri niin kuin teille on parasta!

Itse olen avoimesti kertonut kaikille että olisin niin mielelläni kotiäitinä vielä muutaman vuoden.

Valitettavasti mieheni palkka yksin ei riitä elättämään perhettämme.

Olen ollut siis molempien lasten kanssa vuorollaan kolme vuotta hoitovapaalla ja nyt loppuvuodesta palaan töihin.

Ihanaa että teillä onnistuu tuo, olen kateellinen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä siirryin sujuvasti kotiäidistä kotirouvaksi ja nautin edelleen elämästäni. Nautin elämästäni vapaana, kukaan ei määrää, milloin pidän lomani tai milloin voin matkustaa, milloin syödä lounaan tai milloin herään.

Väitän, että puolisosi voisi kyllä halutessaan määrätä paljonkin.

Väitä vaan. Voisin jatkaa ihan samanlaista elämää, vaikka eroaisimme. Olen osannut hoitaa asiani.

Eli et ole kotirouva vaan sijoittaja, minkä "unohdit" näppärästi mainita.

Mä en todellakaan jaksaisi vuosia kotona, jos joku tästä nauttii, niin miksi ei uskalla myöntää, ei mua ainakaan haittaa yhtään miten kauan kukakin on valmis kotona lapsiaan hoitamaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä siirryin sujuvasti kotiäidistä kotirouvaksi ja nautin edelleen elämästäni. Nautin elämästäni vapaana, kukaan ei määrää, milloin pidän lomani tai milloin voin matkustaa, milloin syödä lounaan tai milloin herään.

Väitän, että puolisosi voisi kyllä halutessaan määrätä paljonkin.

Väitä vaan. Voisin jatkaa ihan samanlaista elämää, vaikka eroaisimme. Olen osannut hoitaa asiani.

Kuulostaa ennemminkin voimafantasialta kuin realismilta.

"Ei ole pakko uskoa, mutta mulla rahastoissa miltsi ja lisää kertyy päivittäin. T. joka av-mamma"

Tuossa on tosiaan riskinä se, ettei sinne työelämään olekaan enää sitten asiaa. Toki jos mikä tahansa työ ja pätkäsopparit kelpaa, niin kaipa sitä jotain aina löytää.

Ja oliko lapsettomille enemmän veroa juuri tuollaisten aloitteesta jotta hyvinvointivaltio pysyy eikä kenelläkään ole kiire töihin. 

Minua on raijattu hoitopaikkoihin alle vuoden ikäisestä 60-luvulla, eikä edes katsottu kenelle. Jostain iästä saakka muistan näitä hoitajia ja se saattoi olla joku kylän erakko joka halusi tienata vähän rahaa. 

Joku ehdotti vielä lapsettomille veroa että kaikenmaailman vapaa matkustajat saisivat vain maata kotona ja ilmastomuutos tuo tänne vielä suuren joukon lisää vapaamatkustajia niin me veronmaksajat kyllä kuollaan sukupuuttoon tai lopetetaan työn tekeminen kokonaan. Laiska nyky nuoriso ei tee mitään muuta kuin loisii pelikoneiden äärellä ja pappa betalar niin kauan kunnes saa slaagin ja kupsahtaa. 

Itse tekisin ihan samoin kuin sinä. Anna muiden kommenttien jäädä omaan arvoonsa.

Mielenkiintoisia nämä kommentit. Luuletteko te, että ennen oli taloudellinen turva, jos mies kuolee tai lähtee? Ei todellakaan ollut. Meillä on sosiaaliturva juuri sitä varten, että täällä pärjää, vaikkei pääsisikään töihin. On naurettavaa ajatella, että töitä pitäisi tehdä vain siltä varalta että elämänkumppani jättää tai kuolee. Tuolla ajattelutavalla ei kannattaisi lapsia tehdä ollenkaan, koska ero ja isän kuolema on lapselle ja koko perheelle todella raskaita kokemuksia. Individualistisessa yhteiskunnassa sitä niin ajatellaan, ettei saa olla riippuvainen toisesta. Toisiinsa tukeutuvat konservatiiviset ovat onnellisempia tutkitusti. Älkää lisääntykö, jos on riski, että mies vain hylkää teidät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ystäväni oli kotiäitinä niin kauan, että nuorimmainenkin lähti tokalle luokalle. Sen jälkeen hän alkoi hakeman töitä ja sai niitä heti omalta alaltaan. Nyt hän on ehtinyt olla töissä sia jo vuosia ja perheellä menee vieläkin todella kivasti. Perheen teineiksi kasvaneet lapset ovat aivan ihania ja koko perhe on onnellinen nauravainen perhe.

Tuo on aika harvinaista, koska 8 vuoden kotonaolo pudottaa aika lailla tehokkaasti sivuun alan kehityksestä. Minulla oli esimies, joka oli 8 vuotta kotona 3 peräkkäin syntyneen lapsen kanssa ja töihinpaluunsa oli hankalaa, koska ihan kaikki intran käytöstä alkaen piti opettaa alusta alkaen. Me muut käytimme pilvipalvelua, hän tallensi kaiken ulkoiselle kovalevylle. Me muut osaisimme asentaa tulostimia tai vaihtaa verkkoa eli tehdä tavallisia nykyaikaisia "toimistotöitä" ja hän vetosi aina siihen, että ei meillä kotonakaan. Vaikka kotiäitivuosina ehti opiskelemaan kaikenlaista, niin siitä ei vältämättä ollut iloa, jos ei osannut perustyötään ja hallinnut edes senhetkistä lainsäädäntöä

Haha! Siinä ei ihan kauhealla takamatkalla ole, jos kovoilta on siirrytty tallentamaan pilveen 😂😂

Tai tulostiminen konffaaminen omalle läppärille. Ei tarvita valtavaa uudelleenkoulutusta. Akat vaan taas kateudesta punaisina jupisseet uudesta pomostaan ”huippuammattilaisina” kun osaavat ihan pilveen tallentaa 😂😂

Ei kannnata jäädä kotiin. Siellä tuleee hulluksi ihan kirjaimellisestikin. Alkaaa suhtellisuudentaju petttämääään.

Saat heittää hyvästit työuralle :) Työnantaja ei palkkaa tuommosta sikolätti kotiäitiä joka lusmuilee kotona 5 - 8 vuotta hoitaen lapsia, hohhoijaa.

Vierailija kirjoitti:

Ei kannnata jäädä kotiin. Siellä tuleee hulluksi ihan kirjaimellisestikin. Alkaaa suhtellisuudentaju petttämääään.

Riitely on selllaista että kukaaan ei edes jaksa kansssasi riidelllä.

Varmasti ärsyttävää. Teidän valinnat eivät kuulu kenellekään muulle, epäkohteliasta tuollainen (tosin - olen minäkin kysynyt kotona olevilta kauanko ajattelivat olla, ihan small talkina, mutta jos samat ihmiset kysyvät sinulta jatkuvasti ja kauhistelevat, niin ei ole ok).

Vierailija kirjoitti:

Saat heittää hyvästit työuralle :) Työnantaja ei palkkaa tuommosta sikolätti kotiäitiä joka lusmuilee kotona 5 - 8 vuotta hoitaen lapsia, hohhoijaa.

Jos on esim. sairaanhoitaja, lähihoitaja tai LTO niin aivan varmasti palkkaa. Ja monta muutakin työllistävää ammattia löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä siirryin sujuvasti kotiäidistä kotirouvaksi ja nautin edelleen elämästäni. Nautin elämästäni vapaana, kukaan ei määrää, milloin pidän lomani tai milloin voin matkustaa, milloin syödä lounaan tai milloin herään.

Väitän, että puolisosi voisi kyllä halutessaan määrätä paljonkin.

Väitä vaan. Voisin jatkaa ihan samanlaista elämää, vaikka eroaisimme. Olen osannut hoitaa asiani.

Kuulostaa ennemminkin voimafantasialta kuin realismilta.

"Ei ole pakko uskoa, mutta mulla rahastoissa miltsi ja lisää kertyy päivittäin. T. joka av-mamma"

Kaikki naiset eivät ole koulutustaustaltaan lähäreitä tms., eivätkä elä kädestä suuhun. Osa meistä on myös korkeasti koulutettua, hyvin palkattua, säästöjä ja sijoituksia on kerätty ennen lapsia. Meitä on paljon, jotka tekevät lapsensa päälle kolmekymppisinä, jolloin puskuria on kertynyt ihan mukavasti.

Voimme hyvällä omatunnolla jättäytyä työelämästä hoitamaan lapsia ja palata aikanaan työelämään. Verkostot on pidetty kunnossa myös vapaiden aikana ja työpaikka löytyy varmasti kun joskus töihin haluaa palata.

Ei se osaaminen mihinkään katoa. Järjestelmät vaihtuu jne., mutta ihan samalla tavalla työstä toiseen vaihtavakin joutuu opettelemaan uudet järjestelmät ja toimintatavat.

Vierailija kirjoitti:

Täällä kans kotiäiti, en ole ollut kuin silloin joskus nuorena töissä, nyt vanhin lapsista lähentelee jo täysi-ikäisyyttä, nuorimmatkin alakoulussa.

Pärjäämme näin aivan hyvin, lapset ovat kasvaneet tasapainoisiksi ihmisiksi ja pärjäävät hyvin.

Se on palkka mitä en mistään muualta olis ikinä voinu saada.

Ja miehelle se on kunnia kun saa ja pystyy perheensä elättämään.

No niin. Saman palkan eli hyvin pärjäävät ha tasapainoiset lapset saa kyllä myös samalla uraa tehden ainakin minun ja kaveripiirini perusteella.

Siinähän palaatte työhön ihan vapaasti ja minua ei kiinnosta työ enään täs 50-60v välimaastossa ollenkaan. Ei haittaa ollenkaan jos ei kelpaa työnantajille. En tarvitse öky elintasoa jotta pitäisi raataa loppuun asti ja hautaansa ei saa mitään mukaan. Perintöjäkään ei tarvitse jättää kun ei ole perillisiä enkä jättäisi vaikka olisi. Kaikki on nähty sen mitä tarpeen on ja loput saa jäädä näkemättä. Kun on vähän maata ja saa harrastaa  puutarha harrastuksia niin siitä saa kaiken ilon irti. 

Tässä yhteiskunnassa on jo ihan liikaa korkeasti koulutettuja joilla ei ole mitään virkaa muuta kuin saa itse rehvastella sillä ja itselleen iloa siitä. Kaikkihan ne ovat kuin kultalusikka perseessä niin että työnantajat kiljuen ottavat he töihin kun vaan mennä tohtii. Ne ovat niin ainutlaatuisia. Tuolla työttömien rekryssä ne korostavat sitten koulutustaan kun ovat pudonneet yhteiskunnasta jo ajat sitten. Jollain kymmenen vuoden tai jo vähemmän vanhalla koulutuksella ei tee enään mitään riippuen alasta. 

Mitäpä se niille muille kuuluu. Meillä e suunniteltu asiaa puoleen eikä toiseen. Emäntä on ollut kotona jo neljä vuotta mutta sai nyt hyvän työpaikan ja aloittaa syksyllä. Niinpä lapset menevät nyt päiväkotiin.