Äitini ei suostu tekemään kuolinsiivousta

Kuinka paljon tilaa hän on täyttänyt? Onko paljon papereita, joiden läpikäyminen on hidasta? Kehottaisin tarttumaan papereihin.

Miksi hänen pitäisi? Ei sinunkaan tarvitse käydä niitä läpi, senkun kutsut SPR:n hakemaan myytäväksi kelpaavan pois ja heität loput yhtenä kuormakauhallisella menemään.

Oli ihan järkyttävä siivousoperaatio siskon kanssa ja vielä KAKSI asuntoa. Tuntui että itsekin kuolee työtaakan alle. Vuokrattiin iso roskalava,se tuli täyteen. Vietiin vaatekeräyksiin. Silti tuntui ettei loppua näy. Soitin jollekin kirpputorille ja lupasin kaiken ilmaiseksi. Tulivat hakemaan isolla autolla.

Me ollan miehen kanssa jo aloitettu. Koko varasto on nyt tyhjä. Valtavasti vietiin takkeja ja astioita, koulukirjoja ja monoja ja suksia SPR:n kirppikselle. On puhdistunut olo.  Kohta käydään talon sisäosien kimppuun. Ja ikää meillä on vasta 63 ja 65 v. Ihan turhaa tavaraa sitä säilyttää.

Äitisi sotkut ei kuulu sinulle.

Meillä on lähitulevaisuudessa neljä ääirään myöten täynnä olevaa asuntoa tyhjättävänä. No, isän oman saa jättääkkin täyteen kun on oma ja paskassa kunnossa.

Äitini on intoillut siitä kuolinsiivouksesta jo muutaman vuoden, vaan heikolta näyttää. Pieni asunto täyttyy vaan entisestään kaikista kirpparilöydöistä.

Äitisi päättää itse

Oletko tyttäreni?

Mistä päättelet, ettei äitisi ole ryhtynyt tekemään kuolinsiivousta?

Sehän voi tehdä monella tapaan ja myös ulkopuolisena palveluna, sitten kun on kuollut.

Minä tein muutoksen testamenttiin, juuri tyttäreni aloitteesta, kun hän pähkäili minun tavaroiden perään, vaikka saatan elää 100v, niin kuin teki mummoni eli siihen on vielä aikaa vielä kymmeniä vuosia.

Testamenttiin lisättiin kaiken irtaimiston ja 51% asuntoyhtiön osakkeista menee SPR:lle lahjoituksena ja näin varmistan, ettei kuolinsiivouksella ja huoneiston tyhjentämisellä edes ole kiirettä, kun spr on osakeenemmistö.

On ollut pakko tehdä, kun äitini muutti lapsuudenkodistani yksiöön, siinä ei paljoa ollut mun vanhoille romuille tilaa. Ja kun vieläpä myöhemmin itse jouduin muuttamaan asunnostani äitini luokse, siihen yksiöön... Olen hamstraajaluonne enkä uskalla ajatellakaan millaista olisi, jos lapsuudenkotini olisi ollut iso talo, ei olisi ollut koskaan pakko heittää mitään pois.

Minulle lapseni tuumas että kun minä kuolen, hän tilaa roskalavan pihaan ja kantaa kaiken sinne. Hän ei kysele eikä etsi tietoja ja arvoja eikä myy mitään. Siitä sain potkua alkaa hävittämään ja siivoamaan tavaroitani. Myyn kaiken mikä vain kelpaa myytäväksi, pienetkin, ja säästän rahat pahan päivän varalle, niitähän varmasti riittää kun ikää tulee lisää. Niin paljon omaa lastani rakastan että en halua hänelle mieletöntä hermojarepivää siivousurakkaa jättää perinnöksi. Tiedän että hän ei näitä arvosta samalla tavalla kuin minä. Enkä kyllä itsekään enää jaksa tätä tavaroiden väistelyä ja siirtelyä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi hänen pitäisi? Ei sinunkaan tarvitse käydä niitä läpi, senkun kutsut SPR:n hakemaan myytäväksi kelpaavan pois ja heität loput yhtenä kuormakauhallisella menemään.

Kyllä SPR hoitaa myös tavaran heittämisen roskiin ja huolehtii niistä, se pitää vain mainita testamentissä.

No sitten tilataan vaan ostetaan kuolinpesiä-firma paikalle. Sitä ennen viedään lava-autolla jäteaaemalle kaikki vähäarvoinen. Ja se siitä.

Ystäväni mummo menehtyi nopeasti ja tämä tuli etenkin ystäväni äidille shokkina.

Heillä kesti vuosi, ennen kuin saivat asunnon tyhjennettyä ja se oli hyvin raskas operatio.

Tuttavani toimi mm kiinteistövälittäjänä ja hänellä oli 1 valtti asuntojen tyhjennys.

Itselläni oli tuttu kirppiksen pitäjä ja homma meni tosi jouhevasti.

Asunto annettiin myyntiin ja seuraavana pe menin asuntoon ja aloin pakkaamaan tavaroita.

Tein sitä 2 vkonloppua, sen jälkeen asunnossa max maalattiin pari seinää. Muuten tuotiin uudet huonekalut, stailattiin jne.

Tyhjennyksessä arvokkaimmat lasiesineet, kaikki korut ja kirjeet/kortit annettiin takaisin, muut minä pakkasin ja ne meni kirppikselle myyntiin. Sain myynnistä 33%.

Kerkesin reilu 10 asuntoa tyhjentää, kunnes tuli riitaa parin kuolinpesän kanssa. Olin mm varastanut rahaa jne vaikka yhtään käteistä ei tullut vastaan.

Tuttava vaihtoi alaa ja tämä jäi.

Sen sanon ihmisillä on paljon soopaa kotona.

Vierailija kirjoitti:

Oletko tyttäreni?

Mistä päättelet, ettei äitisi ole ryhtynyt tekemään kuolinsiivousta?

Sehän voi tehdä monella tapaan ja myös ulkopuolisena palveluna, sitten kun on kuollut.

Minä tein muutoksen testamenttiin, juuri tyttäreni aloitteesta, kun hän pähkäili minun tavaroiden perään, vaikka saatan elää 100v, niin kuin teki mummoni eli siihen on vielä aikaa vielä kymmeniä vuosia.

Testamenttiin lisättiin kaiken irtaimiston ja 51% asuntoyhtiön osakkeista menee SPR:lle lahjoituksena ja näin varmistan, ettei kuolinsiivouksella ja huoneiston tyhjentämisellä edes ole kiirettä, kun spr on osakeenemmistö.

Tekisipä minun isäni noin. Siis ihan vilpittömästi toivon sitä (jos se tarkoittaa että spr tai vastaava on vastuussa huoneiston tyhjentämisestä).

Aika tunnekylmää, ihan kuin odottaisit hänen kuolevan, eikä mitkään tavarat saisi muistuttaa hänen kuoleman jälkeen. Mahtaa tuntua äidistä pahalta, kun vielä vanhanakin pitää rehkiä ennen kuolemaansa, ettei jälkeläisillä mikään muistuttaisi äidistä.

Minulla äiti kuoli muutama vuosi sitten ja asutaan veljen kanssa ulkomailla, hautajaispäivånä käytiin hakemassa valokuvat ja muut tärkeät muistot ja kun perunkirjoitus ja pesänjako oli selvä, soitettiin kiinteistöhuoltoon jotka siivosi asunnon ja vei osan tavaroista kierrätykseen ja loput roskiin.

Eikä ollut mitäån harmia äitini tavaroista, vaikka niitä oli paljon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko tyttäreni?

Mistä päättelet, ettei äitisi ole ryhtynyt tekemään kuolinsiivousta?

Sehän voi tehdä monella tapaan ja myös ulkopuolisena palveluna, sitten kun on kuollut.

Minä tein muutoksen testamenttiin, juuri tyttäreni aloitteesta, kun hän pähkäili minun tavaroiden perään, vaikka saatan elää 100v, niin kuin teki mummoni eli siihen on vielä aikaa vielä kymmeniä vuosia.

Testamenttiin lisättiin kaiken irtaimiston ja 51% asuntoyhtiön osakkeista menee SPR:lle lahjoituksena ja näin varmistan, ettei kuolinsiivouksella ja huoneiston tyhjentämisellä edes ole kiirettä, kun spr on osakeenemmistö.

Tekisipä minun isäni noin. Siis ihan vilpittömästi toivon sitä (jos se tarkoittaa että spr tai vastaava on vastuussa huoneiston tyhjentämisestä).

Melko paljon SPR tyhjentää asuntoja. Ja sitten on huutokauppa- ja kirppismyyjät.

Mutta ikävä kyllä, näissäkin vainajan lähiomaiset ovat usein ongelma, kun joku kuppipari voi nousta arvoon arvaamattomaan.

Ei äitisi tarvitse edes tuollaiseen suostua, vaikka olisit hänen holhoojansa tai edunvalvoja. Nyt kuvittelet itsestäsi liikoja.

Myös vanhus nauttii lain tuomaa turvaa ja suojelua ja hänellä on itsemääräämisoikeus, niin kauan kuin henki pihisee.

Ja mitä ihmettä se edes sinulle kuuluu?

Olen jo yli 60 v ja aloitin " kuolinsiivouksen" muutama vuosi sitten, kun muutin senioritaloon ja pienempään asuntoon. Piti luopua isosta kirjastosta ja monista muista tavaroista, jotka eivät enää mahdu kotiini. Olen käynyt läpi papereita vieläkin ja onneksi en ole tarvinnut esim. tiliotteita aikoihin, joten niitä ei ole kertynyt eikä ollut hävitettävänä.

Silti joitain papereita kertyy, vaikka on e- laskut tms.

Valokuvia on kyllä tuhansia, joten niiden lajittelu on edessä ja tarkoitus on laittaa ne albumeihin siten, että ne on ryhmitelty; lapsuus, koti, opiskelu, työelämä, juhlat... kyllästyneitä kuvat olen hävittänyt ja kuinka paljon kuvia on tallennettuna koneelle... sinne ne jäävät

Vastaus: Oli helvetillistä ja johti siihen, että jälkikäteen olisin ehkä muutakin voinut ottaa kuin 6 kahvikuppia, mutta siinä tilanteessa halusin vain eroon koko hommasta. Maksoin ulkopuoliselle tyhjentämisestä , en tiedä enkä välitä kumpi meistä jäi plussalle, keikka ei mennyt päivässä ei edes viikossa. Kyseessä parinsadan neliön omakotitalo.

Ihan totta jos yhtään lapsistanne välitätte älkää jättäkö heille surun lisäksi h*lvetillistä tavarapaljoutta.

Tosi hauskaa, kuolen nauruun