Jos ei osaa lakata rakastamasta jotakuta ihmistä, niin miten voi koskaan alkaa seurustella jonkun muun kanssa?

Ei voikaan, jos päättää perustaa parisuhteensa tunteelle. Mutta jos haluaa jakaa elämänsä jonkun kivan kanssa, niin sitten.

Tunteet laantuu ajan ja etäisyyden kanssa, vaikka varsinainen rakastaminen ei sieltä noin vain loppuisi. Jos kuitenkin käsittelet asian, annat itsellesi luvan ja aikaa surra, jossain vaiheessa tulee halu ja kyky siirtyä eteenpäin (olettaen, ettet enää roiku siinä rakkauden kohteessa ja pidä esim. aktiivisesti yhteyttä vaikka tiedät ettei siitä tule mitään). Uusi ihastus tai ylipäätään uudet tuulet ja kuviot antavat muuta ajateltavaa ja voivat lopulta viedä mennessään... Ei tarvitse lopettaa rakastamasta (etkä sellaista voi edes pelkästään päättämällä tehdä! se loppuu joskus jos on loppuakseen ja tämä sinun on vain opeteltava hyväksymään) mutta tekoihin ja tapoihin voi onneksi vaikuttaa. Ei myöskään kannata edes yrittää hypätä heti uuteen suhteeseen, jos uusi rakkaus ei ala luonnostaan. Voit ihan hyvin olla yksin niin kauan kuin tuntuu että tarvitset sitä.

Olen ottanut etäisyyttä ja jättänyt yhteydenpidon. Ei auta, en ole viiteen vuoteen törmännyt yhteenkään niin kivaan, että lasillisen jälkeen tekisi mieli kuluttaa yhtään enää vapaa-aikaansa henkilöön.

Vierailija kirjoitti:

Olen ottanut etäisyyttä ja jättänyt yhteydenpidon. Ei auta, en ole viiteen vuoteen törmännyt yhteenkään niin kivaan, että lasillisen jälkeen tekisi mieli kuluttaa yhtään enää vapaa-aikaansa henkilöön.

Jospa yrität tutustua pitempään, kuin sen lasillisen ajan.

Joskus kestää viikkoja ennen kuin tunteet herää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen ottanut etäisyyttä ja jättänyt yhteydenpidon. Ei auta, en ole viiteen vuoteen törmännyt yhteenkään niin kivaan, että lasillisen jälkeen tekisi mieli kuluttaa yhtään enää vapaa-aikaansa henkilöön.

Jospa yrität tutustua pitempään, kuin sen lasillisen ajan.

Joskus kestää viikkoja ennen kuin tunteet herää.

Ei mun tapauksessa. Jos ihminen on ikävystyttävää seuraa, ei auta pidempikään itsensä pakottaminen.

Rakkaus hälveneee aina.

Unholaan katoaa unohtuuu.

Mutta tunteita ei tule piilottaa eikä häävetä niiitä.

Vierailija kirjoitti:

Olen ottanut etäisyyttä ja jättänyt yhteydenpidon. Ei auta, en ole viiteen vuoteen törmännyt yhteenkään niin kivaan, että lasillisen jälkeen tekisi mieli kuluttaa yhtään enää vapaa-aikaansa henkilöön.

Tämä on eri kuin ap. Ap