Lue keskustelun säännöt.
Miten mies suhtautuu siihen, jos saa tietää, ettei ole naiselleen se paras
15.06.2019 |
vaihtoehto petipuuhissa?
Että on ollut joku taitavampi tai muuten ominaisuuksiltaan ns. parempi.
Kommentit (56)
Rakentava suhtautuminen olisi varmasti se, että puhuttaisiin avoimesti siitä, miten yhteistä seksielämää voisi parantaa. Menneiden haikailu ei ole rakentavaa, ellei toisella ole aikeina lopettaa suhdetta ja palata eksän luokse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei liikuta mihinkään suuntaan. Itse miehenä olen kiinnostunut ensisijaisesti siitä, että seksi on minulle riittävän hyvää, säännöllistä ja monipuolista. Koetan toki olla hyvä rakastaja, mutta se on täysin kumppanin oma päätös, ovatko minun tarjoamani asiat riittävästi hänelle.
Lisäys: kun lakkaa ripustamasta omanarvontuntoaan toisen ihmisen varaan, parisuhteista tulee valtavasti helpompia.
Entäs jos hyvyys, säännöllisyys ja/tai monipuolisuus alkaa kärsiä kun et ole kumppanille yhtä hyvä kuin joku muu? Ei tunnepuolen ongelmaa hankkia uutta tai toista lisäksi?
Kuten edellä sanoin, olen kiinnostunut ensisijaisesti siitä, että seksi on minun mielestäni riittävän hyvää, enkä ota niin paineita muusta. Jos seksi ei ole minulle riittävän hyvää, ja asian korjaaminen ei tunnu onnistuvan kohtuullisesti yhdessä ponnistelemalla, sitten on edessä todennäköisesti parisuhteen päättäminen. Myös suhteen avaaminen voisi tulla kyseeseen minun puolestani, mutta missään tapauksessa en tule jäämään (suljettuun) suhteeseen, joka ei vastaa tarpeisiini. Toivon, ettei kumppaninikaan jää, mutta se on tosiaan hänen päätöksensä.
Ja tämä ei tarkoita sitä, etteikö suhteen päättämistä tästä syystä olisi hyvin surullista. Olen varma, että se olisi. Mutta ei elämässä ja parisuhteissa pärjää, jos keskittyy vain välttelemään ikäviä tunteita. Jokaisen täytyy toimia niin kuin parhaaksi näkee, omien arvojensa mukaan, vaikka se tuottaisikin välillä surua ja pettymyksiä.
Mielenkiintoista. AV:lta voi näemmä oppia sen, että pitää kovettaa itseään seuraavaan suhteeseen niin ettei ap:n mainitsemat tölväisyt tai vastaavat vaikuta jos itse on tyytyväinen tilanteeseen. Voitanee puhua itsetunnosta tai omanarvontunteesta. Riittämättömyyden tunteet siis käytännössä kielivät siitä että avut parisuhteeseen ovat riittämättömät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä taas luulen, että seksi on sellaisen ihmisen kanssa parasta, jota aidosti rakastaa ja joka rakastaa ja haluaa sinun parastasi. Silloin voi myös kertoa omista toiveistaan.
Tuo on minusta aika minimitaso antoisalle seksielämälle. Mutta senkin jälkeen voi käydä niin, että kun molemmat ovat kertoneet avoimesti omista toiveistaan, nämä toiveet eivät sovikaan yhteen. Kaikki ihmiset eivät ole keskenään seksuaalisesti yhteensopivia, vaikka kuinka olisi hyvää tahtoa ja joustamista puolin ja toisin. Siinä kohtaa voi tulla tällaisia pohdintoja kuin aloittajalla.
En tarkoita, että se seksi olisi huonoa kumppanin kanssa. Jonkun toisen kanssa vaan oli parempaa. Mun mielestä tämä on ihan yleistä. Kumppanin valinnassa painottuu muutkin asiat kuin pelkät sänkytaidot.
Joo, toki. Meinasin vain, että vaikka rakkaus ja hyvä kommunikaatio ovat tärkeitä, ne eivät vielä yksistään riitä. Näkökulmani on toki kinky-seksistä kiinnostuneen ihmisen. Suuri osa ihmisistä ei vain saa mitään irti minun suosimastani seksistä, mikä vaikuttaa kumppanin valintaan aika paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköistähän tuo on. Keskivertonaisella on ollut kymmenkunta kumppania, joista iso osa on valittu pelkillä seksikriteereillä (yhden yön jutut). Hyvin epäuskottavaa, että vakimies sattuisi olemaan parempi kuin nuo kaikki muut.
😂 Kuinka se yhden yön juttu valitaan niin että olisi poikkeuksellisen hyvä sängyssä? Mistä sen tietää etukäteen?
Jos se mies kiihottaa jo baarin puolella, niin on aika hyvät lähtökohdat tuottaa ikimuistoinen yö.
Tässä taas mies kuvittelee, että naiselle toimii samat asiat kuin miehelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei liikuta mihinkään suuntaan. Itse miehenä olen kiinnostunut ensisijaisesti siitä, että seksi on minulle riittävän hyvää, säännöllistä ja monipuolista. Koetan toki olla hyvä rakastaja, mutta se on täysin kumppanin oma päätös, ovatko minun tarjoamani asiat riittävästi hänelle.
Lisäys: kun lakkaa ripustamasta omanarvontuntoaan toisen ihmisen varaan, parisuhteista tulee valtavasti helpompia.
Entäs jos hyvyys, säännöllisyys ja/tai monipuolisuus alkaa kärsiä kun et ole kumppanille yhtä hyvä kuin joku muu? Ei tunnepuolen ongelmaa hankkia uutta tai toista lisäksi?
Kuten edellä sanoin, olen kiinnostunut ensisijaisesti siitä, että seksi on minun mielestäni riittävän hyvää, enkä ota niin paineita muusta. Jos seksi ei ole minulle riittävän hyvää, ja asian korjaaminen ei tunnu onnistuvan kohtuullisesti yhdessä ponnistelemalla, sitten on edessä todennäköisesti parisuhteen päättäminen. Myös suhteen avaaminen voisi tulla kyseeseen minun puolestani, mutta missään tapauksessa en tule jäämään (suljettuun) suhteeseen, joka ei vastaa tarpeisiini. Toivon, ettei kumppaninikaan jää, mutta se on tosiaan hänen päätöksensä.
Ja tämä ei tarkoita sitä, etteikö suhteen päättämistä tästä syystä olisi hyvin surullista. Olen varma, että se olisi. Mutta ei elämässä ja parisuhteissa pärjää, jos keskittyy vain välttelemään ikäviä tunteita. Jokaisen täytyy toimia niin kuin parhaaksi näkee, omien arvojensa mukaan, vaikka se tuottaisikin välillä surua ja pettymyksiä.
Mielenkiintoista. AV:lta voi näemmä oppia sen, että pitää kovettaa itseään seuraavaan suhteeseen niin ettei ap:n mainitsemat tölväisyt tai vastaavat vaikuta jos itse on tyytyväinen tilanteeseen. Voitanee puhua itsetunnosta tai omanarvontunteesta. Riittämättömyyden tunteet siis käytännössä kielivät siitä että avut parisuhteeseen ovat riittämättömät.
About näin. Tosin itse puhuisin enemmän joustavuudesta kuin kovettamisesta. Joustava psykologia taipuu epämiellyttävien kokemusten kohdalla eikä mene rikki. Tulee sellainen olo, että eihän tuo nyt kivalta tuntunut kuulla, mutta onko se loppujen lopuksi mikään kriisin paikka vai olenko oikeastaan tyytyväinen siihen, mitä minulla on, ja miten itse toimin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei liikuta mihinkään suuntaan. Itse miehenä olen kiinnostunut ensisijaisesti siitä, että seksi on minulle riittävän hyvää, säännöllistä ja monipuolista. Koetan toki olla hyvä rakastaja, mutta se on täysin kumppanin oma päätös, ovatko minun tarjoamani asiat riittävästi hänelle.
Lisäys: kun lakkaa ripustamasta omanarvontuntoaan toisen ihmisen varaan, parisuhteista tulee valtavasti helpompia.
Entäs jos hyvyys, säännöllisyys ja/tai monipuolisuus alkaa kärsiä kun et ole kumppanille yhtä hyvä kuin joku muu? Ei tunnepuolen ongelmaa hankkia uutta tai toista lisäksi?
Kuten edellä sanoin, olen kiinnostunut ensisijaisesti siitä, että seksi on minun mielestäni riittävän hyvää, enkä ota niin paineita muusta. Jos seksi ei ole minulle riittävän hyvää, ja asian korjaaminen ei tunnu onnistuvan kohtuullisesti yhdessä ponnistelemalla, sitten on edessä todennäköisesti parisuhteen päättäminen. Myös suhteen avaaminen voisi tulla kyseeseen minun puolestani, mutta missään tapauksessa en tule jäämään (suljettuun) suhteeseen, joka ei vastaa tarpeisiini. Toivon, ettei kumppaninikaan jää, mutta se on tosiaan hänen päätöksensä.
Ja tämä ei tarkoita sitä, etteikö suhteen päättämistä tästä syystä olisi hyvin surullista. Olen varma, että se olisi. Mutta ei elämässä ja parisuhteissa pärjää, jos keskittyy vain välttelemään ikäviä tunteita. Jokaisen täytyy toimia niin kuin parhaaksi näkee, omien arvojensa mukaan, vaikka se tuottaisikin välillä surua ja pettymyksiä.
Mielenkiintoista. AV:lta voi näemmä oppia sen, että pitää kovettaa itseään seuraavaan suhteeseen niin ettei ap:n mainitsemat tölväisyt tai vastaavat vaikuta jos itse on tyytyväinen tilanteeseen. Voitanee puhua itsetunnosta tai omanarvontunteesta. Riittämättömyyden tunteet siis käytännössä kielivät siitä että avut parisuhteeseen ovat riittämättömät.
About näin. Tosin itse puhuisin enemmän joustavuudesta kuin kovettamisesta. Joustava psykologia taipuu epämiellyttävien kokemusten kohdalla eikä mene rikki. Tulee sellainen olo, että eihän tuo nyt kivalta tuntunut kuulla, mutta onko se loppujen lopuksi mikään kriisin paikka vai olenko oikeastaan tyytyväinen siihen, mitä minulla on, ja miten itse toimin.
Ottaen huomioon, että ihmisten herkkyydessä on eroja, niin siltä pohjalta valikoitui tuo itsensä kovettaminen. Mutta joustava psykologia -ajatusmalli toiminee myös liikaan herkkyyteen taipuvaiseen ihmiseen. Tavalla tai toisella sitä herkkyyttä siinä kuitenkin "poistetaan" asioista joissa sitä ei kaivata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todennäköistähän tuo on. Keskivertonaisella on ollut kymmenkunta kumppania, joista iso osa on valittu pelkillä seksikriteereillä (yhden yön jutut). Hyvin epäuskottavaa, että vakimies sattuisi olemaan parempi kuin nuo kaikki muut.
😂 Kuinka se yhden yön juttu valitaan niin että olisi poikkeuksellisen hyvä sängyssä? Mistä sen tietää etukäteen?
Jos se mies kiihottaa jo baarin puolella, niin on aika hyvät lähtökohdat tuottaa ikimuistoinen yö.
Oletko koskaan ollut naisen kanssa?
Naisen seksuaalisuus harvemmin on sellaista, että valitaan mahdollisimman kuuma kumppani ja sitten seuraa kuumaa seksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhdellä sanalla: huonosti.
Oletko mies vai nainen?
No toivon, että mies voisi kysyä mistä nainen nauttii ja mitä haluaa. Opetella asioita, mitä nainen tarvitsee. Ehkä olla se paras.
Olipa typerä neuvo "olla paras" olemalla naisen kanssa, jolla ei ole ollut muita miehiä. Menin neitsyenä naimisiin ja tiesin koko ajan, että haluaisin aivan erilaista seksiä ja enemmän. Eli mies oli myös huonoin. 🙄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No toivon, että mies voisi kysyä mistä nainen nauttii ja mitä haluaa. Opetella asioita, mitä nainen tarvitsee. Ehkä olla se paras.
Olipa typerä neuvo "olla paras" olemalla naisen kanssa, jolla ei ole ollut muita miehiä. Menin neitsyenä naimisiin ja tiesin koko ajan, että haluaisin aivan erilaista seksiä ja enemmän. Eli mies oli myös huonoin. 🙄
Jep. Ihan naurettava ajatus, ettei ihminen tietäisi, minkälaista ja kuinka paljon seksiä haluaa, vaikka hänellä olisi ollut vain yksi partneri. Ei ole vaikea tuntea, ettei seksi toimi.
Onko kellään oikeaa kokemusta tilanteesta?
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
31 ei tule kertomansa perusteella koskaan olemaan nro 1.
Ai että irtohärpäkkeet saa miehet kuumaks??*ja rusketus ja pissis vaatteet??!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itsekkyys sängyssä ja huono seksi ovat usein juuri ne syyt miksi seksielämä hiipuu naisen puolelta. Tälläkin palstalla on lukemattomia aloituksia aiheesta. Ei kukaan nainen halua olla miehen kanssa jota ei yhtään kiinnosta tämän nautinto eikä kukaan jaksa loputtomasti toimia toisen p_anoalustana. Koko seksin pointti on että molemmat nauttii ja molemmilla on kivaa. Ei toisen nautinto sulje pois omaa nautintoa.
Itse aiheeseen: miten sen voi määrittää kuka on "paras"? Seksi eri ihmisten kanssa ja eri tilanteissa on todella erilaista eikä erilainen välttämättä tarkoita huonompaa. Saman ihmisen kanssa voi olla hyvää ja huonoa seksiä. Seksi on taito jota voi harjoitella ja siinä kehittyy kun avoimin mielin tehdään toisen kanssa kokeiluja ja opetellaan kommunikoimaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei liikuta mihinkään suuntaan. Itse miehenä olen kiinnostunut ensisijaisesti siitä, että seksi on minulle riittävän hyvää, säännöllistä ja monipuolista. Koetan toki olla hyvä rakastaja, mutta se on täysin kumppanin oma päätös, ovatko minun tarjoamani asiat riittävästi hänelle.
Miinustajien meilestä sinun pitäisi olla epävarma ja kriiseillä asiasta.
Vastaus ei ole rehellinen, jos kyseessä on parisuhde, eikä vain vaihtuva kumppani.
Oletko siis sitä mieltä, että ihmiset eivät lopeta parisuhteita huonon seksin vuoksi, vai mikä tuossa oli sinusta epäuskottavaa?
Minuakin kiinnostaisi.
Ei merkitystä - kunhan reikää irtoaa ja pussit saa tyhjennettyä.
Vastauksista päätellen ottaa itsetunnon päälle ja paljon.
Yksikään ei ole pustynyt edes myöntämään, että harmittaa.
Olen yrittänyt, mutten keksi yhtään syytä miten sellainen voi tulla ilmi.
Oletko siis möläytellyt jotain vai onko lukenut salaa jotain?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No toivon, että mies voisi kysyä mistä nainen nauttii ja mitä haluaa. Opetella asioita, mitä nainen tarvitsee. Ehkä olla se paras.
Olipa typerä neuvo "olla paras" olemalla naisen kanssa, jolla ei ole ollut muita miehiä. Menin neitsyenä naimisiin ja tiesin koko ajan, että haluaisin aivan erilaista seksiä ja enemmän. Eli mies oli myös huonoin. 🙄
Jep. Ihan naurettava ajatus, ettei ihminen tietäisi, minkälaista ja kuinka paljon seksiä haluaa, vaikka hänellä olisi ollut vain yksi partneri. Ei ole vaikea tuntea, ettei seksi toimi.
Mutta entäpä jos ei ole ollut partnereita ollenkaan...?
En tarkoita, että se seksi olisi huonoa kumppanin kanssa. Jonkun toisen kanssa vaan oli parempaa. Mun mielestä tämä on ihan yleistä. Kumppanin valinnassa painottuu muutkin asiat kuin pelkät sänkytaidot.