Vanheneminen ahdistaa

Pääasia että tuntee itsensä nuoreksi.

Vanhenemisen ahdistavuus on suoraan verrannollinen siihen, miten itse arvostaa itseään ja elämänkokemukstaan. Jaksaako huolehtia itsestään ja luottaa siihen, miten osaa ja pystyy tekemään monenlaista uuttakin. On jo nähnyt elämää ja ihmisiä, niin harva asia hätkäyttää enää ja sen takia uskaltaa tehdä. Ja miten omassa lapsuudessa oppi suhtautumaan vanhempiin ihmisiin: oppiko kunnioittamaan ja arvostamaan vai vähäteltiinkö vanhemman ihmisen ajatuksia?

Olen 58 ja naisena kyllä parhaassa iässä ikinä.  Varmasti osasyynä se, että suvussamme on ollut vahvoja naisia ja joita ei vanheneminen ole estänyt tekemästä mitään. Äitini oli aikanaan aivan innoissaan täyttäessään 50 ja hihkui, miten saa nyt elää just tasan omaa elämäänsä niin kuin lystää. Siitä tajusin, mitä aikuisuus on silloinkin.

Minulla on ollut suuria menetyksiä, paljon ikäviä kokemuksia, mutta uskon huumoriin ja henkiseen kasvuun. Kaiken sen kokemani kerään voimakseni ja viisaudeksi. Muutenhan ne vastoinkäymiset, kuolemat, olisivat aivan turhia.

Tottakai peilin ääressä mietin, miten olen muuttunut nuoruudestani. Pidän kuitenkin itsestäni hyvän huolen: rakastan pukeutua kauniisti ,hoidattaa itseäni, huolehtia hyvinvoinnista, tarkkailla kiloja ja päätin viimeinkin opetella kävelemään korkkareilla. 

🙌ylös

Itse tykkään, että elämä on parantunut koko ajan mitä vanhemmaksi on tullut. Olen nyt 43-vuotias nainen ja ikinä en palaisin takaisin epävarmaksi parikymppiseksi.

Koen elämänkokemuksen tuoneen mukanaan paljon hyvää. Vaikka nuorena oli kaunis ja kroppa timmissä niin en ollut tyytyväinen, olin epävarma ja jotenkin ahdistunut milloin mistäkin. Nyt kaikki on paremmin, vientiä tuntuu olevan enemmän kuin koskaan- vaikka enää mikään ei ole niin timmissä. Kai kokemus, hyvä itsetuntemus ja hyvä olo näkyy sitten ulospäinkin. Seksi on moninverroin parempaa kuin nuorena ja siitä osaa sekä kehtaa nauttia kaikilla mausteilla. Nuorempana ja epävarmempana sitä myös antoi kohdella itseään monesti turhan huonosti, enää ei tulisi kuuloonkaan ja pääsin saan hyvää kohtelua myös osakseni. Samoin toimin muita kohtaan, kohtelen hyvin. Ehkä ympärillä on nyt ne oikeat ihmiset.

Lapset alkaa olla kohta täysi-ikäisiä ja pystyy taas nauttimaan omista jutuistakin ja keskittymään omiinkin harrastuksiin ja intresseihin. Olen tyytyväinen lähes kaikkeen tässä elämäntilanteessa.

Te ikääntyvät yksinäiset naiset, miettikääpä niitä kaikki miehiä joille olette elämänne aikana jaelleet ylimielisinä ja halveksuen pakkeja. Joku heistä voisi nyt olla vierellänne tukena.