Jättiselvitys sairauslomien yleisimmistä syistä, mielenterveyssyyt yleistyvät nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi haetaan apua! Se tuntuu monilla olevan sitä, että arki on pelkkää suorittamista ja kiirettä ja koko ajan pitäisi olla tekemässä jotain. Jos työ vie päivästä työmatkoineen joka päivä vaikka 10 tuntia ja sen jälkeen pitäisi vielä tehdä sitä ja tätä ja tuota, niin kyllä siitä väsyy. Tähän päälle vielä kaikki parisuhde- ja perheongelmat mitä nyt ihmisillä hirveästi tuntuu olevan (eroja, pettämisiä, väkivaltaa, epätasa-arvoinen kodinhoito jne.), niin huhheijaa.

Juuri tämä. Ihmissuhteet ovat nykyisin ihan kertakäyttökulttuuria. Jos ihmissuhderintamalla menee huonosti, niin miten jaksat töissä? Samaten toisinkin päin, jos töissä menee huonosti, niin miten jaksat pitää ihmissuhteita yllä?

Yksi syy nuorten naisten pahoinvointiin löytyy työelämän epävarmuudesta. Harvalla alle kolmekymppisellä naisella on nykyään vakituista työtä. Perinteisillä naisvaltaisilla aloilla määräaikaisten työsuhteiden ketjuttaminen on tyypillistä vuodesta toiseen. Kyllä se lisää pahoinvointia, kun koko elämä on epävarmaa ja työn jatkosta tietää parin kuukauden pätkissä. Määräaikaisena on aina huonoimmassa asemassa työpaikoilla. Tunnollisimmat uupuvat siihen, että pitää jatkuvasti todistaa olevansa tarpeeksi hyvä seuraavaa pätkää varten. Itselleen ei sallita pienintäkään virhettä, koska sen pelätään vievän mahdollisuudet jatkoon. Pitäisi olla joku täydellinen yli-ihminen.

Ennen kuin moititaan nuoria naisia mielenterveysongelmista, olisi syytä suunnata katse työpaikoille ja miettiä, mikä siellä mättää, kun työntekijät voivat pahoin.

Tilastoissa on osittain varmasti myös kyse siitä, että esim. työuupuneille, sisäilmaongelmista ja erilaisista kipuoireyhtymistä kärsiville ei ole omia virallisia sairauskoodeja ja lääkärit jopa suosittelevat potilasta ottamaan vastaan masennusdiagnoosin, että voivat jäädä sairaslomalle/eläkkeelle kun ei ole työkykyinen. 

Luulen, että edelleenkin nuoret naiset kouluttautuvat suurimmaksi osaksi sosiaali- ja terveysalalle, niin eiköhän sieltäkin jo löydy yllinkyllin näitä syitä miksei jakseta...

Vierailija kirjoitti:

naiset heikkoja

Ei kai tämä uutinen nyt koske pelkkiä naisia.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä, miksi meille halukkaille (ei siis kaikille) ongelmaisille ei voitaisi tarjota helppoa tapaa tehdä itsemurhaa.

Minua hävettää olla olemassa enkä enää koskaan toivu yhteiskunnan jäseneksi. Olisi paljon parempi, kun minua ei olisi, niin rahaakin säästyisi.

Ihmetyttää, että meidät pakotetaan tekoihin, joista muut kärsivät, koska julkista palvelua ei ole.

Minäkin haluaisin tuollaisen palvelun.

Ihmiset ajattelevat ongelmaisista todella alentuvasti, että heille riittää avuksi ja on suuri laupeuden osoitus, kun järjestetään vähän "mielekästä" tekemistä. Vähän "mielekästä" tekemistä, niin saadaan sisältöä elämään, ja olo, että ollaan ihan tärkeitä yhteiskunnan ihmisiä.

Vähän mielekäs tekeminen on sitten euron tuntipalkalla jotain lumppujen järjestelyä tai risujen siivoamista.

Kyllähän sitä nyt kun pääsee tekemään ilmaiseksi paskatyötä, niin paranee häpeästään.

Vierailija kirjoitti:

Yksi syy nuorten naisten pahoinvointiin löytyy työelämän epävarmuudesta. Harvalla alle kolmekymppisellä naisella on nykyään vakituista työtä. Perinteisillä naisvaltaisilla aloilla määräaikaisten työsuhteiden ketjuttaminen on tyypillistä vuodesta toiseen. Kyllä se lisää pahoinvointia, kun koko elämä on epävarmaa ja työn jatkosta tietää parin kuukauden pätkissä. Määräaikaisena on aina huonoimmassa asemassa työpaikoilla. Tunnollisimmat uupuvat siihen, että pitää jatkuvasti todistaa olevansa tarpeeksi hyvä seuraavaa pätkää varten. Itselleen ei sallita pienintäkään virhettä, koska sen pelätään vievän mahdollisuudet jatkoon. Pitäisi olla joku täydellinen yli-ihminen.

Ennen kuin moititaan nuoria naisia mielenterveysongelmista, olisi syytä suunnata katse työpaikoille ja miettiä, mikä siellä mättää, kun työntekijät voivat pahoin.

Tervepäiset työttömät koulupudokkaat eivät edes älyä, että ovat mt-ongelmaisia.

Epistä!

Töistä saa olla poissa niin paljon kuin sielu sietää, kunhan se on sairaspoissaoloa, eikä tule katkoa työhistoriaan. Työttömät ovat kaikkien inhokkeja…

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia näin? Jos perinteet olisivat voimassa ei näin olisi

Mitkä ihmeen perinteet?

Meidänkin työpaikalla ainakin 3:lla on joku eroprosessi menossa ja se kyllä näkyi alkuun työn laadussa ja onneksi sitten ymmärsivät jäädä saikulle, kun oli jatkuvaa univajetta, itkukohtauksia, muistiaukkoja jne. Ihmissuhteet tuntuvat todella monilla olevan ihan paskassa jamassa! Petetään, erotaan, on/off -suhteita jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan festareille, työantaja ei anna vapaata - menen Terveystaloon ja valitan masennusta, ahdistusta ja uniongelmia. Saan viikon verran sairauslomaa ja pääsen festereille.

Mistä muusta syystä on yhtä helppo saikuttaa kuin mielenterveyden ongelmista?

Tämä juuri. Oli jo 10v sitten kasvava trendi, itsekin sen tiedostin. Saikun masennuksesta sai täyttämällä kyselylomakkeen, jossa eri vaihtoehdoista tuli eri pistemäärä. Olen matemaattisesti lahjakas, ja vastasin kysymyksiin niin, että olin sairas, mutta en pakkohoidon tarpeessa. Lopulta usean saikun jälkeen sain tk-eläkkeen. Nyt nuoret hallisevat tämän tempun vähintään yhtä hyvin.

Jotkut ehkä pelleilee, mutta jotkut kärsii ihan oikeasti.

Ehdottomasti. Sehän näissä on, että kun mielenterveysongelmien kohdalla ei ole olemassa mitään verikoetta eikä röntgenkuvaa, jolla voisi katsoa, että onko ihmisellä oikeasti masennus tms. Homma nojaa ihmisen puheisiin ja käyttäytymiseen, jolloin väistämättä oireita on mahdollista myös näytellä tai suurennella. Niin kauan kuin eletään sen kanssa, että testiä ei ole, niin tämä mahdollisuus pitää vain kestää. Olisi kuitenkin paljon suurempi vääryys, jos kaikki testittömät sairaudet poistettaisiin sairasloman syistä kokonaan. Luulisin, että feikkimasentujia on kuitenkin kohtalaisen vähän verrattuna niihin, joilla on ihan aitoja ongelmia, etenkään pitempien saikkujen joukossa. Harva haluaisi huijata itseään eläkkeelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan festareille, työantaja ei anna vapaata - menen Terveystaloon ja valitan masennusta, ahdistusta ja uniongelmia. Saan viikon verran sairauslomaa ja pääsen festereille.

Mistä muusta syystä on yhtä helppo saikuttaa kuin mielenterveyden ongelmista?

Tämä juuri. Oli jo 10v sitten kasvava trendi, itsekin sen tiedostin. Saikun masennuksesta sai täyttämällä kyselylomakkeen, jossa eri vaihtoehdoista tuli eri pistemäärä. Olen matemaattisesti lahjakas, ja vastasin kysymyksiin niin, että olin sairas, mutta en pakkohoidon tarpeessa. Lopulta usean saikun jälkeen sain tk-eläkkeen. Nyt nuoret hallisevat tämän tempun vähintään yhtä hyvin.

Jotkut ehkä pelleilee, mutta jotkut kärsii ihan oikeasti.

Ehdottomasti. Sehän näissä on, että kun mielenterveysongelmien kohdalla ei ole olemassa mitään verikoetta eikä röntgenkuvaa, jolla voisi katsoa, että onko ihmisellä oikeasti masennus tms. Homma nojaa ihmisen puheisiin ja käyttäytymiseen, jolloin väistämättä oireita on mahdollista myös näytellä tai suurennella. Niin kauan kuin eletään sen kanssa, että testiä ei ole, niin tämä mahdollisuus pitää vain kestää. Olisi kuitenkin paljon suurempi vääryys, jos kaikki testittömät sairaudet poistettaisiin sairasloman syistä kokonaan. Luulisin, että feikkimasentujia on kuitenkin kohtalaisen vähän verrattuna niihin, joilla on ihan aitoja ongelmia, etenkään pitempien saikkujen joukossa. Harva haluaisi huijata itseään eläkkeelle.

Kyllä lääkärit ja psykologit näkee onko ihminen masentunut vai ei, saa aika hyvin näytellä että pystyy feikkaamaan oireensa ja henkilö joka feikkaa itselleen masennusdiagnoosin on kyllä sairas itsekin, ei kukaan terve ihminen ala keksimään masennusta itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan festareille, työantaja ei anna vapaata - menen Terveystaloon ja valitan masennusta, ahdistusta ja uniongelmia. Saan viikon verran sairauslomaa ja pääsen festereille.

Mistä muusta syystä on yhtä helppo saikuttaa kuin mielenterveyden ongelmista?

Tämä juuri. Oli jo 10v sitten kasvava trendi, itsekin sen tiedostin. Saikun masennuksesta sai täyttämällä kyselylomakkeen, jossa eri vaihtoehdoista tuli eri pistemäärä. Olen matemaattisesti lahjakas, ja vastasin kysymyksiin niin, että olin sairas, mutta en pakkohoidon tarpeessa. Lopulta usean saikun jälkeen sain tk-eläkkeen. Nyt nuoret hallisevat tämän tempun vähintään yhtä hyvin.

Höpö höpö. Pelkkiin kaavakkeisiin ja pisteytyksiin ei eläke perustu. Pitkä mylly siinä läpikäydään kuntoutustukineen, osatyökyvyttömyyksineen, työpsykologin käynteineen, työpaikan kolmikantaneuvotteluineen. Prosessi jauhaa päri kolme vuotta ja sinä aikana käyt säännöllisesti työterveyslääkärillä ja hänen määräämällään psykiatrilla. Pariin kieltävään vastaukseen joudut ensin varautumaan. Koko ajan vointiasi kirjataan ja seurataan sairauslomineen kaikkineen.

Lopullisen lausunnon antavat työterv.lääkäri ja psykiatri, joista painavampi on työterv.lääkärin lausunto. Kyllä seurataan, ettei ole ohimenevä sairaus. Ja vie rutkasti ne viimeisetkin voimat.

T. Tämän myllyn läpikäynyt

Vierailija kirjoitti:

Yksi syy nuorten naisten pahoinvointiin löytyy työelämän epävarmuudesta. Harvalla alle kolmekymppisellä naisella on nykyään vakituista työtä. Perinteisillä naisvaltaisilla aloilla määräaikaisten työsuhteiden ketjuttaminen on tyypillistä vuodesta toiseen. Kyllä se lisää pahoinvointia, kun koko elämä on epävarmaa ja työn jatkosta tietää parin kuukauden pätkissä. Määräaikaisena on aina huonoimmassa asemassa työpaikoilla. Tunnollisimmat uupuvat siihen, että pitää jatkuvasti todistaa olevansa tarpeeksi hyvä seuraavaa pätkää varten. Itselleen ei sallita pienintäkään virhettä, koska sen pelätään vievän mahdollisuudet jatkoon. Pitäisi olla joku täydellinen yli-ihminen.

Ennen kuin moititaan nuoria naisia mielenterveysongelmista, olisi syytä suunnata katse työpaikoille ja miettiä, mikä siellä mättää, kun työntekijät voivat pahoin.

Mun mies joutui samaan kierteeseen, kesti sitä 3 vuotta. Lopulta masentui niin pahasti että päätti viime kuussa lähteä ja hypätä tuntemattomaan, etsii nyt uutta työtä. Meidän taloudessa minulla on se vakkarityö.

Miehen työkaveri, mies, on myös ollut ketjusoppareilla pari vuotta eikä häntä vakinaisteta. Syynä taitaa olla että on naimisissa ja lapsi tulossa. Työnantajat ei uskalla palkata parisuhteessa, varsinkaan avo- tai avioliitossa olevia, koska perhevapaille jäämisen riski on niin suuri. 

Ateismi eli merkityksen puute ja someaddiktio aiheuttaa tätä.

Vierailija kirjoitti:

Kai mullakin on joku mt-ongelma, mutta meidän työmaalla se on etu ja auttaa kestämään. 😁

Kokki?

Vierailija kirjoitti:

Onneksi haetaan apua! Se tuntuu monilla olevan sitä, että arki on pelkkää suorittamista ja kiirettä ja koko ajan pitäisi olla tekemässä jotain. Jos työ vie päivästä työmatkoineen joka päivä vaikka 10 tuntia ja sen jälkeen pitäisi vielä tehdä sitä ja tätä ja tuota, niin kyllä siitä väsyy. Tähän päälle vielä kaikki parisuhde- ja perheongelmat mitä nyt ihmisillä hirveästi tuntuu olevan (eroja, pettämisiä, väkivaltaa, epätasa-arvoinen kodinhoito jne.), niin huhheijaa.

Mulla on työpäivä työmatkoineen tuo 10 tuntia ja todellakin haluan tehdä sitä ja tätä sen jälkeen. Työni on pskaa toimistohommaa, josta en välitä pätkääkään. Parempaakaan en ole löytänyt, että turha syyllistää. Palkka on surkea, joten siitäkään en saa mitään inspiraatiota. Kun pääsen kotiin töiden jälkeen, pitää tehdä ruokaa ja syödä se. Jotta saisin tarpeeksi unta, joutuisin menemään nukkumaan kymmeneltä, joten käytännössä minulle jää kaiken "pakollisen" jälkeen ehkä pari tuntia omaa aikaa. Ja se on ihan surkean pieni määrä, joka yleensä menee jossain vauva-palstalla tai youtubea tuijottaessa, koska energiaa ei ole mihinkään järkevämpäänkään. Ei ihme, että minua masentaa elämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi haetaan apua! Se tuntuu monilla olevan sitä, että arki on pelkkää suorittamista ja kiirettä ja koko ajan pitäisi olla tekemässä jotain. Jos työ vie päivästä työmatkoineen joka päivä vaikka 10 tuntia ja sen jälkeen pitäisi vielä tehdä sitä ja tätä ja tuota, niin kyllä siitä väsyy. Tähän päälle vielä kaikki parisuhde- ja perheongelmat mitä nyt ihmisillä hirveästi tuntuu olevan (eroja, pettämisiä, väkivaltaa, epätasa-arvoinen kodinhoito jne.), niin huhheijaa.

Tämä, ja sitten kun tilanteen tajuaa ja yrittää olla tekemättä sitä tätä ja tuota, niin paheksutaan kun on niin itsekäs että vaan makaa vapaa-ajallaan kotona eikä rieku ympäriinsä joka puolella. Ainakin omalla kohdalla näin.

Siitä pskasta työstä pitäisi päästä eroon eikä niistä kivoista jutuista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan festareille, työantaja ei anna vapaata - menen Terveystaloon ja valitan masennusta, ahdistusta ja uniongelmia. Saan viikon verran sairauslomaa ja pääsen festereille.

Mistä muusta syystä on yhtä helppo saikuttaa kuin mielenterveyden ongelmista?

Tämä juuri. Oli jo 10v sitten kasvava trendi, itsekin sen tiedostin. Saikun masennuksesta sai täyttämällä kyselylomakkeen, jossa eri vaihtoehdoista tuli eri pistemäärä. Olen matemaattisesti lahjakas, ja vastasin kysymyksiin niin, että olin sairas, mutta en pakkohoidon tarpeessa. Lopulta usean saikun jälkeen sain tk-eläkkeen. Nyt nuoret hallisevat tämän tempun vähintään yhtä hyvin.

Ethän sä kunnossa ole, jos tuollasta teet.

Itse olen JOUTUNUT työkyvyttömyyseläkkeelle ja sinä olet häpeäksi meille muille. Pilaat kaikkien oikeista syistä tk-eläkkeellä olevien maineen.

Jos ihminen on kaikin puolin kunnossa niin työ kyllä maistuu. Sinä et ole kunnossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan festareille, työantaja ei anna vapaata - menen Terveystaloon ja valitan masennusta, ahdistusta ja uniongelmia. Saan viikon verran sairauslomaa ja pääsen festereille.

Mistä muusta syystä on yhtä helppo saikuttaa kuin mielenterveyden ongelmista?

Tämä juuri. Oli jo 10v sitten kasvava trendi, itsekin sen tiedostin. Saikun masennuksesta sai täyttämällä kyselylomakkeen, jossa eri vaihtoehdoista tuli eri pistemäärä. Olen matemaattisesti lahjakas, ja vastasin kysymyksiin niin, että olin sairas, mutta en pakkohoidon tarpeessa. Lopulta usean saikun jälkeen sain tk-eläkkeen. Nyt nuoret hallisevat tämän tempun vähintään yhtä hyvin.

Jotkut ehkä pelleilee, mutta jotkut kärsii ihan oikeasti.

Ehdottomasti. Sehän näissä on, että kun mielenterveysongelmien kohdalla ei ole olemassa mitään verikoetta eikä röntgenkuvaa, jolla voisi katsoa, että onko ihmisellä oikeasti masennus tms. Homma nojaa ihmisen puheisiin ja käyttäytymiseen, jolloin väistämättä oireita on mahdollista myös näytellä tai suurennella. Niin kauan kuin eletään sen kanssa, että testiä ei ole, niin tämä mahdollisuus pitää vain kestää. Olisi kuitenkin paljon suurempi vääryys, jos kaikki testittömät sairaudet poistettaisiin sairasloman syistä kokonaan. Luulisin, että feikkimasentujia on kuitenkin kohtalaisen vähän verrattuna niihin, joilla on ihan aitoja ongelmia, etenkään pitempien saikkujen joukossa. Harva haluaisi huijata itseään eläkkeelle.

Kyllä lääkärit ja psykologit näkee onko ihminen masentunut vai ei, saa aika hyvin näytellä että pystyy feikkaamaan oireensa ja henkilö joka feikkaa itselleen masennusdiagnoosin on kyllä sairas itsekin, ei kukaan terve ihminen ala keksimään masennusta itselleen.

Juuri näin. Eihän ihminen ole OK, jos tuollaista pitää kusettaa vaikka kuinka luulee olevansa!