Se hetki kun uudessa suhteessa joudut ensimmäisen kerran sanomaan jotain negatiivista

Ratkaisevaa on se miten sanot asian. Klassisia nalkutustyylejä ovat juuri nämä "miksi sinä aina..." ja "etkö sinä tajua että...". Ei siis negatiivisen kautta vaan sen kautta miten sinä tunnet tai sitten kannustavasti. Eli joko oman tunteesi kautta: "minua surettaa kun kun koti on epäsiisti enkä silloin oikein viihdy siellä". Tai sitten kannustavasti: "olisi ihana tulla kotiin kun kotona olisi tosi siistiä. Sitten voisi yhdessä rentoutua rauhassa".

Rakas, voisitko tulla siivoamaan jälkesi? 

Mä olen suoran puheen kannattaja. 'Hei, sulta jäi lautanen pöydälle ja murut siivoamatta' on ihan hyvä lause, ja jos mies ottaa sen nalkutuksena, en halua sellaista miestä. Jos ei yksinkertaisen siisteyden ylläpito suju heti alusta asti, ei tulla asumaan samassa huushollissa, eikä edes kyläillä kovin usein. En ole piika enkä äiti.

Hänen omassa kodissaan sinulla ei ole tuohon oikeutta puuttua, mutta kun olette sinun luonasi niin tottakai voit sanoa, että sinä haluat, että paikat pidetään siistinä.

YksÄ-Vaan kirjoitti:

Tai sitten kannustavasti: "olisi ihana tulla kotiin kun kotona olisi tosi siistiä. Sitten voisi yhdessä rentoutua rauhassa".

Liian epämääräistä suurelle osalle miehiä. Ne vaan sanoo että no niin ois, mutta ei tajua että sillä käskettiin niiden pitämään myös siisteyttä yllä. Pitää sanoa konkreettisemmin: jokainen siivoaa heti omat jälkensä.

Ette kai te asu yhdessä, jos kerran olette uudessa suhteessa? Jos hän jättää sinun luonasi tavaroita huiskin haiskin, niin sen nyt voi sanoa lukuisin erilaisin tavoin kivasti ja perille menevästi, että hän korjaa jälkensä. Vaikka niin kuin tuossa yläpuolella sanotiin jo yksi mukava vaihtoehto.

Jos taas majailet miehen kämpillä, niin tuskinpa siellä mitään tarvitsee sanoa. Kannattaa kuitenkin pitää omat kämppänsä, niin säästyy monelta harmilta.

YksÄ-Vaan kirjoitti:

Ratkaisevaa on se miten sanot asian. Klassisia nalkutustyylejä ovat juuri nämä "miksi sinä aina..." ja "etkö sinä tajua että...". Ei siis negatiivisen kautta vaan sen kautta miten sinä tunnet tai sitten kannustavasti. Eli joko oman tunteesi kautta: "minua surettaa kun kun koti on epäsiisti enkä silloin oikein viihdy siellä". Tai sitten kannustavasti: "olisi ihana tulla kotiin kun kotona olisi tosi siistiä. Sitten voisi yhdessä rentoutua rauhassa".

Ihan kamalaa. Jos minulle tulisi joku sanomaan jotain kuinka häntä surettaa, kun koti on epäsiisti ja blaablaablaa, niin katoaisi alta aikayksikön. Lässyttäminen on aina karvoja nostattava asia ja jos nainen/mies alkaa lässyttämään, niin se ei lopu koskaan.

Miksi et vaan voi sanoa, että Hei kulta, vietkös lautasesi tiskikoneeseen? Tai muru, unohditko murut pöydälle? Tai ihan mitä vain suuhun sopivaa, mutta sellaista, että se menee jakeluun kerralla ja ei mitään ympäripyöreää vihjailevaa.

Sanon aina heti, jos tosiaan ollaan siinä tilanteessa. Mutta jos vaikka mies lähti jo töihin/nukkumaan/kotiinsa ja minä joudun korjaamaan hänen jälkensä, miten sanon siitä jälkeenpäin. Tuntuu niiiin tyhmältä sanoa asiasta aikuiselle ihmiselle samasta asiadta, josta on jo useamman kerran sanonut nätisti.

Ap.

Vierailija kirjoitti:

YksÄ-Vaan kirjoitti:

Ratkaisevaa on se miten sanot asian. Klassisia nalkutustyylejä ovat juuri nämä "miksi sinä aina..." ja "etkö sinä tajua että...". Ei siis negatiivisen kautta vaan sen kautta miten sinä tunnet tai sitten kannustavasti. Eli joko oman tunteesi kautta: "minua surettaa kun kun koti on epäsiisti enkä silloin oikein viihdy siellä". Tai sitten kannustavasti: "olisi ihana tulla kotiin kun kotona olisi tosi siistiä. Sitten voisi yhdessä rentoutua rauhassa".

Ihan kamalaa. Jos minulle tulisi joku sanomaan jotain kuinka häntä surettaa, kun koti on epäsiisti ja blaablaablaa, niin katoaisi alta aikayksikön. Lässyttäminen on aina karvoja nostattava asia ja jos nainen/mies alkaa lässyttämään, niin se ei lopu koskaan.

Miksi et vaan voi sanoa, että Hei kulta, vietkös lautasesi tiskikoneeseen? Tai muru, unohditko murut pöydälle? Tai ihan mitä vain suuhun sopivaa, mutta sellaista, että se menee jakeluun kerralla ja ei mitään ympäripyöreää vihjailevaa.

Mutta nuohan ovat miehen mielestä nalkuttamista. Nalkuttamista on nimenomaan miehen mielestå se että nainen joutuu sanomaan miehelle asioista joista ei pitäisi joutua sanomaan kenellekään eli asioista jotka jokainen normaali tekee automaattisesti kenenkään niihin kehottamasta.

Vierailija kirjoitti:

YksÄ-Vaan kirjoitti:

Tai sitten kannustavasti: "olisi ihana tulla kotiin kun kotona olisi tosi siistiä. Sitten voisi yhdessä rentoutua rauhassa".

Liian epämääräistä suurelle osalle miehiä. Ne vaan sanoo että no niin ois, mutta ei tajua että sillä käskettiin niiden pitämään myös siisteyttä yllä. Pitää sanoa konkreettisemmin: jokainen siivoaa heti omat jälkensä.

Epäilen että Suomessa ei ole kauhean montaa ihmistä jolle tuota ei olisi jossain elämän vaiheessa sanottu. Teho tuntuu vain toistokertoihin nähden harvinaisen huonolta. Eli uudet lähestymistavat ovat kyllä tarpeen.

Miksi heti pitää ruveta miettimään mahdollisimman nättejä tapoja sanoa asiasta, että mies ei vaan ota asiaa nalkuttamisena?

Vierailija kirjoitti:

Sanon aina heti, jos tosiaan ollaan siinä tilanteessa. Mutta jos vaikka mies lähti jo töihin/nukkumaan/kotiinsa ja minä joudun korjaamaan hänen jälkensä, miten sanon siitä jälkeenpäin. Tuntuu niiiin tyhmältä sanoa asiasta aikuiselle ihmiselle samasta asiadta, josta on jo useamman kerran sanonut nätisti.

Ap.

Ottaisin asian puheeksi silloinkin suoraan. 'Huomasin viimeksi kun lähdit, että olit jättänyt kamat levälleen keittiöön. Mehän ollaan puhuttu tästä, ja mä toivon että sä tästä lähtien siivoat jälkesi. Mulle siisteys on tärkeää, ja se, että jokainen pitää yllä perussiisteyttä. Onnistuuko?' Jos mies suuttuu tai loukkaantuu tai selittelee vielä kovinkin monta kertaa, mieti tarkkaan haluatko sä sellaista loppuelämäsi katsella.

Vierailija kirjoitti:

YksÄ-Vaan kirjoitti:

Ratkaisevaa on se miten sanot asian. Klassisia nalkutustyylejä ovat juuri nämä "miksi sinä aina..." ja "etkö sinä tajua että...". Ei siis negatiivisen kautta vaan sen kautta miten sinä tunnet tai sitten kannustavasti. Eli joko oman tunteesi kautta: "minua surettaa kun kun koti on epäsiisti enkä silloin oikein viihdy siellä". Tai sitten kannustavasti: "olisi ihana tulla kotiin kun kotona olisi tosi siistiä. Sitten voisi yhdessä rentoutua rauhassa".

Ihan kamalaa. Jos minulle tulisi joku sanomaan jotain kuinka häntä surettaa, kun koti on epäsiisti ja blaablaablaa, niin katoaisi alta aikayksikön. Lässyttäminen on aina karvoja nostattava asia ja jos nainen/mies alkaa lässyttämään, niin se ei lopu koskaan.

Miksi et vaan voi sanoa, että Hei kulta, vietkös lautasesi tiskikoneeseen? Tai muru, unohditko murut pöydälle? Tai ihan mitä vain suuhun sopivaa, mutta sellaista, että se menee jakeluun kerralla ja ei mitään ympäripyöreää vihjailevaa.

Tietysti jos sinua ei kiinnosta lainkaan mitä se toinen tuntee niin voit toki kadota vain. Mutta voin kertoa että yksi suurimmista syistä avioeroon on juuri se että ei ole pysähdytty kuuntelemaan miltä siitä toisesta tuntuu ja juuri tehty kuten sinä eli kadottu paikalta.

Minulle herää myös kysymys että mikä on se motovaatio viedä se lautanen tiskikoneeseen toisen käskemänä jos itseä ei niin huvita tai pidä asiaa tärkeänä? Tuskin kukaan haluaa vain olla kotonaan muiden käskettävänä ja tehdä asioita vain siksi että toinen käskee. Minä ainakin haluan tehdä asioita siksi että koen ne motivoiviksi ja se motivaatio voi olla vaikkapa se että toinen ilahtuu kun teen jotain.

Pidät huolen että olette joskus myös hänen luonaan ja silloin toimit juuri niinkuin hän. Parasta olisi että olisitte 50:50 molempien kämpissä ja kun olet hänellä saat levätä noista ikävistä siivousvelvollisuuksista eikä tarvitse sanoa mitään.

Vierailija kirjoitti:

Miksi heti pitää ruveta miettimään mahdollisimman nättejä tapoja sanoa asiasta, että mies ei vaan ota asiaa nalkuttamisena?

Koska nalkuttaminen on maailmanhistorian aikana todettu harvinaisen huonoksi keinoksi saada joku muuttamaan käytöstään. Yhden urbaanilegendan mukaan kyllä eräs Keijo muutti käytöstään joskus 70-luvun alussa vaimonsa vuosia jatkuneen sinnikkään nalkutuksen tuloksena mutta tarinan todenperäisyyttä ei valitettavasti ole pystytty varmistamaan.

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

YksÄ-Vaan kirjoitti:

Ratkaisevaa on se miten sanot asian. Klassisia nalkutustyylejä ovat juuri nämä "miksi sinä aina..." ja "etkö sinä tajua että...". Ei siis negatiivisen kautta vaan sen kautta miten sinä tunnet tai sitten kannustavasti. Eli joko oman tunteesi kautta: "minua surettaa kun kun koti on epäsiisti enkä silloin oikein viihdy siellä". Tai sitten kannustavasti: "olisi ihana tulla kotiin kun kotona olisi tosi siistiä. Sitten voisi yhdessä rentoutua rauhassa".

Ihan kamalaa. Jos minulle tulisi joku sanomaan jotain kuinka häntä surettaa, kun koti on epäsiisti ja blaablaablaa, niin katoaisi alta aikayksikön. Lässyttäminen on aina karvoja nostattava asia ja jos nainen/mies alkaa lässyttämään, niin se ei lopu koskaan.

Miksi et vaan voi sanoa, että Hei kulta, vietkös lautasesi tiskikoneeseen? Tai muru, unohditko murut pöydälle? Tai ihan mitä vain suuhun sopivaa, mutta sellaista, että se menee jakeluun kerralla ja ei mitään ympäripyöreää vihjailevaa.

Tietysti jos sinua ei kiinnosta lainkaan mitä se toinen tuntee niin voit toki kadota vain. Mutta voin kertoa että yksi suurimmista syistä avioeroon on juuri se että ei ole pysähdytty kuuntelemaan miltä siitä toisesta tuntuu ja juuri tehty kuten sinä eli kadottu paikalta.

Minulle herää myös kysymys että mikä on se motovaatio viedä se lautanen tiskikoneeseen toisen käskemänä jos itseä ei niin huvita tai pidä asiaa tärkeänä? Tuskin kukaan haluaa vain olla kotonaan muiden käskettävänä ja tehdä asioita vain siksi että toinen käskee. Minä ainakin haluan tehdä asioita siksi että koen ne motivoiviksi ja se motivaatio voi olla vaikkapa se että toinen ilahtuu kun teen jotain.

Lautanen viedään koneeseen, oli motivaatiota tai ei.

YksÄ-Vaan kirjoitti:

Ratkaisevaa on se miten sanot asian. Klassisia nalkutustyylejä ovat juuri nämä "miksi sinä aina..." ja "etkö sinä tajua että...". Ei siis negatiivisen kautta vaan sen kautta miten sinä tunnet tai sitten kannustavasti. Eli joko oman tunteesi kautta: "minua surettaa kun kun koti on epäsiisti enkä silloin oikein viihdy siellä". Tai sitten kannustavasti: "olisi ihana tulla kotiin kun kotona olisi tosi siistiä. Sitten voisi yhdessä rentoutua rauhassa".

Näytä mulle se mies, joka ottaa tuosta onkeensa 😄 Nimim. Kokeiltu on

Vierailija kirjoitti:

TotuusSattuu kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

YksÄ-Vaan kirjoitti:

Ratkaisevaa on se miten sanot asian. Klassisia nalkutustyylejä ovat juuri nämä "miksi sinä aina..." ja "etkö sinä tajua että...". Ei siis negatiivisen kautta vaan sen kautta miten sinä tunnet tai sitten kannustavasti. Eli joko oman tunteesi kautta: "minua surettaa kun kun koti on epäsiisti enkä silloin oikein viihdy siellä". Tai sitten kannustavasti: "olisi ihana tulla kotiin kun kotona olisi tosi siistiä. Sitten voisi yhdessä rentoutua rauhassa".

Ihan kamalaa. Jos minulle tulisi joku sanomaan jotain kuinka häntä surettaa, kun koti on epäsiisti ja blaablaablaa, niin katoaisi alta aikayksikön. Lässyttäminen on aina karvoja nostattava asia ja jos nainen/mies alkaa lässyttämään, niin se ei lopu koskaan.

Miksi et vaan voi sanoa, että Hei kulta, vietkös lautasesi tiskikoneeseen? Tai muru, unohditko murut pöydälle? Tai ihan mitä vain suuhun sopivaa, mutta sellaista, että se menee jakeluun kerralla ja ei mitään ympäripyöreää vihjailevaa.

Tietysti jos sinua ei kiinnosta lainkaan mitä se toinen tuntee niin voit toki kadota vain. Mutta voin kertoa että yksi suurimmista syistä avioeroon on juuri se että ei ole pysähdytty kuuntelemaan miltä siitä toisesta tuntuu ja juuri tehty kuten sinä eli kadottu paikalta.

Minulle herää myös kysymys että mikä on se motovaatio viedä se lautanen tiskikoneeseen toisen käskemänä jos itseä ei niin huvita tai pidä asiaa tärkeänä? Tuskin kukaan haluaa vain olla kotonaan muiden käskettävänä ja tehdä asioita vain siksi että toinen käskee. Minä ainakin haluan tehdä asioita siksi että koen ne motivoiviksi ja se motivaatio voi olla vaikkapa se että toinen ilahtuu kun teen jotain.

Lautanen viedään koneeseen, oli motivaatiota tai ei.

Tuo toimii armeijassa ja diktatuurissa mutta vapaassa kahden aikuisen suhteessa itseä kiinnostamattomiin toimiin pitäisi löytyä myös joku aito motivaatio. Eikä se motivaatiio edelleenkään yleensä syty nalkuttamalla tai käskemällä. Tuota on kokeiltu niin kauan kuin parisuhteita on ollut olemassa ja tulokset eivät ole kovin vakuuttavia. Silti sitä jaksetaan markkinoida jatkuvasti ikäänkuin se ratkaisisi kaikki ongelmat.

Vierailija kirjoitti:

YksÄ-Vaan kirjoitti:

Ratkaisevaa on se miten sanot asian. Klassisia nalkutustyylejä ovat juuri nämä "miksi sinä aina..." ja "etkö sinä tajua että...". Ei siis negatiivisen kautta vaan sen kautta miten sinä tunnet tai sitten kannustavasti. Eli joko oman tunteesi kautta: "minua surettaa kun kun koti on epäsiisti enkä silloin oikein viihdy siellä". Tai sitten kannustavasti: "olisi ihana tulla kotiin kun kotona olisi tosi siistiä. Sitten voisi yhdessä rentoutua rauhassa".

Näytä mulle se mies, joka ottaa tuosta onkeensa 😄 Nimim. Kokeiltu on

Oma mieheni. Oli aikanaan paljonkin konflikteja ja myönnän sortuneeni paljonkin ihan klassiseen nalkutukseen. Kerran sitten mies kysyi että "miksi ihmeessä minä tekisin sen asian?". Ja minä vastasin että "koska se tuntuisi minusta tosi hyvältä ja siitä tulisi minulle hyvä mieli". Mies meni aika hiljaiseksi eikä sanonut heti mitään mutta kyllä vähitellen moni asia muuttui parempaan suuntaan. Ei toki kaikki mutta luulen että tajusi kuitenkin jotain tuossa.