Mitä järkeä on talouskasvussa,

Kysy Iirikseltä. Se varmaan tietää.

Ei suomalaisten väestönkasvu ole ongelma. Pytytään hyvin ruokkimaan ja asuttamaan omat kansalaisemme. 

Ihan toiset kansat ei pysty ruokkimaan kansalasiaaan ja ovat alkaneet vaeltaa kuin sopulit tai henäsirkat.

Erittäin hyvä vastaus, täytyypä kysäistä?😃

Suomalaisen kulutus on jo huippuluokkaa. Ja onnellisuutta piisaa. Aineellista "hyvää" voi jo vähitellen vähentää.

Suomalaisen kulutus on jo huippuluokkaa. Ja onnellisuutta piisaa. Aineellista "hyvää" voi jo vähitellen vähentää.

Talouskasvu on ollut olennainen osa ihmisten elinolojen paranemista vähintään viimeisten kolmensadan vuoden ajan, ennen kaikkea pohjoisella pallonpuoliskolla. Tavallisetkin ihmiset ovat siten saavuttaneet elintason, josta tuskin saatettiin unelmoida vain sata vuotta sitten.

Kasvun tavoittelu on muodostunut niin olennaiseksi osaksi talouttamme, että ilman sitä koko taloutta on vaikea ajatella. Valtiovarainministeriön mukaan pelkkä työllisyystason ylläpitäminen edellyttää vähintään kolmen prosentin vuosikasvua. Kasvun vahvistaminen onkin asetettu keskeiseksi talouspolitiikan päämääräksi. Virallisen mantran mukaan kasvu tarkoittaa lisää töitä, lisää palkkaa ja lisää hyvinvointia. Kun yhteinen kakku on suurempi, jaettavaakin riittää enemmän.

Taantuna tai lama eli negatiivinen tai talouskasvu tai jopa hidaskin talouskasvu aiheuttaa työttömyyttä ja sosiaalisia ongelmia, jotka voivat johtaa yhteiskunnalliseen epävakauteen ja levottomuuksiin, jopa pahimmillaan sisällissotiin. Vakavat maailmanlaajuiset lamat ovat johtaneet aiemmin sotiin, esim. toista maailmansotaa ei olisi syttynyt ilman maailmanlaajuista suurta lamaa joka nosti kansallissosialistit valtaan Saksassa. Toki ydinaseet estävät käytännössä kolmannen maailmansodan, koska osapuolet tietävät että suursota johtaisi todennäköisesti jonkun osapuolen osalta lopulta ydinaseiden käyttöön ja vastapuolen vastatessa ydiniskuun olisi tuloksena molemmin puolinen täydellinen tuho. Maailmassa ei ole Hiroshiman ja Nagasakin jälkeen syttynyt yhtäkään todellista suursotaa suurvaltojen välille enää ja ainoa kerta kun ydinaseita on käytetty sodassa tapahtui kun niitä oli vain yhdellä osapuolella eli USA:lla.

Talouskasvuun liittyy Okunin laki, jonka mukaan talouskasvu vähentää työttömyyttä. Perinteisesti Okunin laki on esitetty niin, että kolmen prosenttiyksikön talouskasvu alentaa työttömyysastetta yhdellä prosenttiyksiköllä. 2010-luvulla Suomessa ja monessa muussakin maassa vähempikin riitti, kun samalla tehtiin rakenteellisia uudistuksia.

Bruttokansantuotteen kasvaessa keskimäärin köyhimpienkin tulot ovat kasvaneet saman verran.

Talouskasvu on eksponentiaalista eli pienetkin prosenttierot kertautuvat ajan kuluessa merkittäviksi. Esimerkiksi 5 % ja 3 % kasvuasteet vaikuttavat samanlaisilta, mutta 20 vuoden kuluttua ensimmäinen talous on kasvanut 165 % ja toinen vain 80 %.

talouskasvu on tärkeää köyhyyden poistamisessa.

Kansalaisten onnellisuus lisääntyy valtion BKT:n kasvun myötä rajatta, joskin logaritmisesti, hidastuvasti, totesivat vuonna 2008 Pennsylvanian yliopiston taloustietelijät Justin Wolfers ja Betsey Stevenson tutkimuksessaan. Vaurauden kaksinkertaistuminen olisi siis yhtä hyvä asia tulotasosta riippumatta.

Ainoastaan BKT:n taso ei lisää onnellisuutta vaan talouskasvun nopeus lisää onnellisuutta vieläkin voimakkaammin.

Hyvät asiat kuten terveys, lukutaito, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, sukupuolten tasa-arvo, huono-osaisista ja ympäristöstä välittäminen ym. yleensä lisääntyvät vaurauden myötä sekä yksilö- että valtiotasolla.

Vierailija kirjoitti:

Talouskasvu on ollut olennainen osa ihmisten elinolojen paranemista vähintään viimeisten kolmensadan vuoden ajan, ennen kaikkea pohjoisella pallonpuoliskolla. Tavallisetkin ihmiset ovat siten saavuttaneet elintason, josta tuskin saatettiin unelmoida vain sata vuotta sitten.

Kasvun tavoittelu on muodostunut niin olennaiseksi osaksi talouttamme, että ilman sitä koko taloutta on vaikea ajatella. Valtiovarainministeriön mukaan pelkkä työllisyystason ylläpitäminen edellyttää vähintään kolmen prosentin vuosikasvua. Kasvun vahvistaminen onkin asetettu keskeiseksi talouspolitiikan päämääräksi. Virallisen mantran mukaan kasvu tarkoittaa lisää töitä, lisää palkkaa ja lisää hyvinvointia. Kun yhteinen kakku on suurempi, jaettavaakin riittää enemmän.

Taantuna tai lama eli negatiivinen tai talouskasvu tai jopa hidaskin talouskasvu aiheuttaa työttömyyttä ja sosiaalisia ongelmia, jotka voivat johtaa yhteiskunnalliseen epävakauteen ja levottomuuksiin, jopa pahimmillaan sisällissotiin. Vakavat maailmanlaajuiset lamat ovat johtaneet aiemmin sotiin, esim. toista maailmansotaa ei olisi syttynyt ilman maailmanlaajuista suurta lamaa joka nosti kansallissosialistit valtaan Saksassa. Toki ydinaseet estävät käytännössä kolmannen maailmansodan, koska osapuolet tietävät että suursota johtaisi todennäköisesti jonkun osapuolen osalta lopulta ydinaseiden käyttöön ja vastapuolen vastatessa ydiniskuun olisi tuloksena molemmin puolinen täydellinen tuho. Maailmassa ei ole Hiroshiman ja Nagasakin jälkeen syttynyt yhtäkään todellista suursotaa suurvaltojen välille enää ja ainoa kerta kun ydinaseita on käytetty sodassa tapahtui kun niitä oli vain yhdellä osapuolella eli USA:lla.

Talouskasvuun liittyy Okunin laki, jonka mukaan talouskasvu vähentää työttömyyttä. Perinteisesti Okunin laki on esitetty niin, että kolmen prosenttiyksikön talouskasvu alentaa työttömyysastetta yhdellä prosenttiyksiköllä. 2010-luvulla Suomessa ja monessa muussakin maassa vähempikin riitti, kun samalla tehtiin rakenteellisia uudistuksia.

Bruttokansantuotteen kasvaessa keskimäärin köyhimpienkin tulot ovat kasvaneet saman verran.

Talouskasvu on eksponentiaalista eli pienetkin prosenttierot kertautuvat ajan kuluessa merkittäviksi. Esimerkiksi 5 % ja 3 % kasvuasteet vaikuttavat samanlaisilta, mutta 20 vuoden kuluttua ensimmäinen talous on kasvanut 165 % ja toinen vain 80 %.

talouskasvu on tärkeää köyhyyden poistamisessa.

Kansalaisten onnellisuus lisääntyy valtion BKT:n kasvun myötä rajatta, joskin logaritmisesti, hidastuvasti, totesivat vuonna 2008 Pennsylvanian yliopiston taloustietelijät Justin Wolfers ja Betsey Stevenson tutkimuksessaan. Vaurauden kaksinkertaistuminen olisi siis yhtä hyvä asia tulotasosta riippumatta.

Ainoastaan BKT:n taso ei lisää onnellisuutta vaan talouskasvun nopeus lisää onnellisuutta vieläkin voimakkaammin.

Hyvät asiat kuten terveys, lukutaito, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, sukupuolten tasa-arvo, huono-osaisista ja ympäristöstä välittäminen ym. yleensä lisääntyvät vaurauden myötä sekä yksilö- että valtiotasolla.

Talouskasvun filosofia on kuin uskonto, joka on ihmisiin aivopesty. Sillä saadaan ihmiset juoksemaan oravanpyörässä, jotta saadaan kasvatettua harvojen rikkaiden omaisuutta. Talouskasvu johtaa myös konkreettiseen ylikuumenemiseen, minkä seurauksena maapallo lämpenee.

Tyrant kirjoitti:

Mitä järkeä on talouskasvussa, ja lisääntymisessä, kun samalla pitäisi vähentää kulutusta ja väestönkasvua?

Koska ei pidä vähentää kulutusta. Siksi talouskasvussa on järkeä. Väestönkasvu ei asiaan liity mitenkään.

Saastuttamista pitää vähentää. Ei kulutusta. Vaan saastuttamista. Täysin eri asioita.

Fossiiliset polttoaineet pitää vaihtaa ei-fossiilisiin, jonka jälkeen ilmastonmuutos voidaan käytännössä unohtaa. Asiat (eli kuluttaminen) kun ei itsessään saastuta laisinkaan, vaan likainen tuotanto, joka pitää puhdistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Talouskasvu on ollut olennainen osa ihmisten elinolojen paranemista vähintään viimeisten kolmensadan vuoden ajan, ennen kaikkea pohjoisella pallonpuoliskolla. Tavallisetkin ihmiset ovat siten saavuttaneet elintason, josta tuskin saatettiin unelmoida vain sata vuotta sitten.

Kasvun tavoittelu on muodostunut niin olennaiseksi osaksi talouttamme, että ilman sitä koko taloutta on vaikea ajatella. Valtiovarainministeriön mukaan pelkkä työllisyystason ylläpitäminen edellyttää vähintään kolmen prosentin vuosikasvua. Kasvun vahvistaminen onkin asetettu keskeiseksi talouspolitiikan päämääräksi. Virallisen mantran mukaan kasvu tarkoittaa lisää töitä, lisää palkkaa ja lisää hyvinvointia. Kun yhteinen kakku on suurempi, jaettavaakin riittää enemmän.

Taantuna tai lama eli negatiivinen tai talouskasvu tai jopa hidaskin talouskasvu aiheuttaa työttömyyttä ja sosiaalisia ongelmia, jotka voivat johtaa yhteiskunnalliseen epävakauteen ja levottomuuksiin, jopa pahimmillaan sisällissotiin. Vakavat maailmanlaajuiset lamat ovat johtaneet aiemmin sotiin, esim. toista maailmansotaa ei olisi syttynyt ilman maailmanlaajuista suurta lamaa joka nosti kansallissosialistit valtaan Saksassa. Toki ydinaseet estävät käytännössä kolmannen maailmansodan, koska osapuolet tietävät että suursota johtaisi todennäköisesti jonkun osapuolen osalta lopulta ydinaseiden käyttöön ja vastapuolen vastatessa ydiniskuun olisi tuloksena molemmin puolinen täydellinen tuho. Maailmassa ei ole Hiroshiman ja Nagasakin jälkeen syttynyt yhtäkään todellista suursotaa suurvaltojen välille enää ja ainoa kerta kun ydinaseita on käytetty sodassa tapahtui kun niitä oli vain yhdellä osapuolella eli USA:lla.

Talouskasvuun liittyy Okunin laki, jonka mukaan talouskasvu vähentää työttömyyttä. Perinteisesti Okunin laki on esitetty niin, että kolmen prosenttiyksikön talouskasvu alentaa työttömyysastetta yhdellä prosenttiyksiköllä. 2010-luvulla Suomessa ja monessa muussakin maassa vähempikin riitti, kun samalla tehtiin rakenteellisia uudistuksia.

Bruttokansantuotteen kasvaessa keskimäärin köyhimpienkin tulot ovat kasvaneet saman verran.

Talouskasvu on eksponentiaalista eli pienetkin prosenttierot kertautuvat ajan kuluessa merkittäviksi. Esimerkiksi 5 % ja 3 % kasvuasteet vaikuttavat samanlaisilta, mutta 20 vuoden kuluttua ensimmäinen talous on kasvanut 165 % ja toinen vain 80 %.

talouskasvu on tärkeää köyhyyden poistamisessa.

Kansalaisten onnellisuus lisääntyy valtion BKT:n kasvun myötä rajatta, joskin logaritmisesti, hidastuvasti, totesivat vuonna 2008 Pennsylvanian yliopiston taloustietelijät Justin Wolfers ja Betsey Stevenson tutkimuksessaan. Vaurauden kaksinkertaistuminen olisi siis yhtä hyvä asia tulotasosta riippumatta.

Ainoastaan BKT:n taso ei lisää onnellisuutta vaan talouskasvun nopeus lisää onnellisuutta vieläkin voimakkaammin.

Hyvät asiat kuten terveys, lukutaito, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, sukupuolten tasa-arvo, huono-osaisista ja ympäristöstä välittäminen ym. yleensä lisääntyvät vaurauden myötä sekä yksilö- että valtiotasolla.

Talouskasvun filosofia on kuin uskonto, joka on ihmisiin aivopesty. Sillä saadaan ihmiset juoksemaan oravanpyörässä, jotta saadaan kasvatettua harvojen rikkaiden omaisuutta. Talouskasvu johtaa myös konkreettiseen ylikuumenemiseen, minkä seurauksena maapallo lämpenee.

Älä nyt jaksa sekopäisiä selitellä. Ihmisiä ei ole aivopesty talouskasvulla. Ihmiset yksinkertaisesti kaipaavat enemmän hyvinvointia, tavaroita ja palveluita, kuin heillä parhaillaan on. Tämä johtaa hyvin usein siihen, että ihmiset pyrkivät saamaan itselleen enemmän rahaa näiden ostamiseen. Se taas johtaa siihen, että töitä tehdään enemmän, jotta rahaa saataisiin enemmän, josta johtuu talouskasvu.

Eivätkä ihmiset enää pitkään aikaan ole tätä rahaa hankkineet työskentelemällä enemmän tunneissa mitattuna, mutta tuotannossa mitattuna kyllä. Tarkoittaa käytännössä sitä, että töitä tehdään tehokkaammin. Hankitaan traktori sen sijaan, että 100 ihmistä heiluu pellolla kuokan kanssa.

Talouskasvu ei todellakaan johda mihinkään ylikuumenemiseen. Fossiiliset polttoaineet siihen ovat syynä. Jos viimeiset 100 vuotta olisikin käytetty ydinvoimaa tuottamaan sähkö ja lämpö, kivihiilien ja maakaasun sijaan, ja sähköautoja öljyautojen sijaan, ei mitään ilmastonlämpenemistä olisikaan, mutta talouskasvua kyllä olisi.

Reaalitalous voi ainakin teoriassa kasvaa ilman, että uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö kasvaa. Tämä tapahtuu ensinnäkin niin, että tekninen kehitys mahdollistaa käyttöarvoltaan entisiä vastaavien reaalihyödykkeiden tuottamisen vähemmillä luonnonvaroilla, ja toiseksi siten, että kehitetään uusia hyödykkeitä, joiden tuottamiseen kuluu vähän tai ei lainkaan uusiutumattomia luonnonvaroja. Kolmanneksi uusiutumattomien luonnonvarojen kierrätys vähentää tarvetta niiden absoluuttiseen kulutukseen.

Reaalitalouden eli reaalisen hyvinvoinnin kasvu ei siis sellaisenaan ole luonnonvarojen kulutuksen hillitsemiselle vastakkainen tavoite. Näiden yhteensovittamiseksi tarvitaan politiikkaratkaisuita, jotka kannustavat tuottajia ja kuluttajia luonnonvarojen kestävään käyttöön.

Lisääntyminen on kokonaan toinen kysymys, ja sitä pitäisikin pyrkiä hillitsemään.

Arvelisin, etta talouskasvu johtuu paasaantoisesti demokratiasta. Siis siita mita enemmisto toivoo.

Enemmiston toiveessa ei kuitekaan tapahdu kuin mahdolliesti 51% ditatuuri 49% kohtaan.  Tai mahdollisest 99% vastaan 1% Mikali hyva on voitolla, niin enemmiston toive on silloin hyvalla prusteltu. Siita etta Todellinen ja jokaista koskeva hyva olisi tuossa voitolla ei tietysti ole mitaan takeita. 

Minusta pain vastoin.  No onko siten diktatuuri parempi? Ei varmasti, paha sellainen.

Mutta.

Ainoa joka lopulta takaa hyvan on kutenkin 100% hyva, tama edellytyksena, ja samalla rajaton itsevaltius. Mita kaikea sisaltaakaan, mutta nain kuitenkin. 

Vierailija kirjoitti:

tuottamiseen kuluu vähän tai ei lainkaan uusiutumattomia luonnonvaroja.

Voit ihan nimittää näitä "uusiutumattomia luonnonvaroja" fossiilisiksi polttoaineiksi. Niitähän käytännössä tarkoitat.

Helium toki ei uusiudu ja leijailee avaruuteen, mutta sitä ei nähdä useinkaan ongelmana (vaikka se ehkä sellainen saattaa ollakin keskipitkällä tähtäimellä). Uraani puolestaan ei sekään uusiudu, mutta sitä riittää niin moneksi miljardiksi vuodeksi pelkästään tällä planeetalla, ettei sitäkään nähdä ongelmana. Ainoa ongelma on käytännössä kivihiili, maakaasu ja maaöljy, mutta nekään ei sen takia, että eivät uusiudu, vaan ympäristöhaittojen vuoksi (ja talousseikkojen, koska ovat halpaa energiaa). Jokaista näistähän voidaan syntetisoida juuri niin paljon kuin halutaan, vaikka ne kuinka olisivat aikanaan loppuneet luonnosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tuottamiseen kuluu vähän tai ei lainkaan uusiutumattomia luonnonvaroja.

Voit ihan nimittää näitä "uusiutumattomia luonnonvaroja" fossiilisiksi polttoaineiksi. Niitähän käytännössä tarkoitat.

Helium toki ei uusiudu ja leijailee avaruuteen, mutta sitä ei nähdä useinkaan ongelmana (vaikka se ehkä sellainen saattaa ollakin keskipitkällä tähtäimellä). Uraani puolestaan ei sekään uusiudu, mutta sitä riittää niin moneksi miljardiksi vuodeksi pelkästään tällä planeetalla, ettei sitäkään nähdä ongelmana. Ainoa ongelma on käytännössä kivihiili, maakaasu ja maaöljy, mutta nekään ei sen takia, että eivät uusiudu, vaan ympäristöhaittojen vuoksi (ja talousseikkojen, koska ovat halpaa energiaa). Jokaista näistähän voidaan syntetisoida juuri niin paljon kuin halutaan, vaikka ne kuinka olisivat aikanaan loppuneet luonnosta.

Tarkoitan uusiutumattomilla luonnonvaroilla myös esimerkiksi harvinaisia metalleja ja periaatteessa mitä tahansa, mitä ei voida vaikeuksitta tuottaa lisää tarpeen mukaan. Kyse ei ole pelkästään energian lähteistä vaan myös materiaalista. Esimerkiksi käytettävissä olevan fosforin väheneminen aiheuttaa tulevaisuudessa ongelmia maataloudelle, vaikka fosfori ei poistukaan maapallolta, vaan huuhtoutuu merenpohjaan, josta se on vaikea saada takaisin käyttöön.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tuottamiseen kuluu vähän tai ei lainkaan uusiutumattomia luonnonvaroja.

Voit ihan nimittää näitä "uusiutumattomia luonnonvaroja" fossiilisiksi polttoaineiksi. Niitähän käytännössä tarkoitat.

Helium toki ei uusiudu ja leijailee avaruuteen, mutta sitä ei nähdä useinkaan ongelmana (vaikka se ehkä sellainen saattaa ollakin keskipitkällä tähtäimellä). Uraani puolestaan ei sekään uusiudu, mutta sitä riittää niin moneksi miljardiksi vuodeksi pelkästään tällä planeetalla, ettei sitäkään nähdä ongelmana. Ainoa ongelma on käytännössä kivihiili, maakaasu ja maaöljy, mutta nekään ei sen takia, että eivät uusiudu, vaan ympäristöhaittojen vuoksi (ja talousseikkojen, koska ovat halpaa energiaa). Jokaista näistähän voidaan syntetisoida juuri niin paljon kuin halutaan, vaikka ne kuinka olisivat aikanaan loppuneet luonnosta.

Tarkoitan uusiutumattomilla luonnonvaroilla myös esimerkiksi harvinaisia metalleja ja periaatteessa mitä tahansa, mitä ei voida vaikeuksitta tuottaa lisää tarpeen mukaan. Kyse ei ole pelkästään energian lähteistä vaan myös materiaalista. Esimerkiksi käytettävissä olevan fosforin väheneminen aiheuttaa tulevaisuudessa ongelmia maataloudelle, vaikka fosfori ei poistukaan maapallolta, vaan huuhtoutuu merenpohjaan, josta se on vaikea saada takaisin käyttöön.

Eiväthän alkuaineet ole uusiutumattomia luonnonvaroja. Ne uusiutuvat kierrätyksen yhteydessä. Poislukien ne erittäin harvat metallit, jotka ammutaan vaikkapa Marsiin luotaimen muodossa (tai uraani, joka muutetaan reaktorissa toisiksi alkuaineiksi). Lisää tosin tulee planeetalle meteoriittien muodossa paljon enemmän, joten sekään ei oikeasti poista niiden uusiutuvuutta (ja uraanin tapauksessa sitä riittää vuosimiljardeiksi).

Fosforin kiertokulku merenpohjaan on ekonominen ongelma, eikä liity uusiutuvuuteen. Meillä on nykykulutuksella 260 vuotta aikaa keksiä edullisempia menetelmiä fosforin hankkimiselle/kierrättämiselle ennen kuin nykyiset ekonomiset varannot alkavat hupenemaan. Tosin fosforin hintaa hitusenkin nostamalla varantojen määrä moninkertaistuu, joka pätee kaikkiin muihinkin varantoihin.

Tuota 260 vuoden lukua voi verrata vaikka siihen, että jo niinkin pian kuin 10 vuodessa pitäisi ehtyä kulta, hopea, lyijy, sinkki ja moni muu alkuaine. Ja 20 vuodessa vielä kourallinen lisää. Tämä sama tilanne on kuitenkin ollut olemassa jo pitkään. 1970-luvulla nousi hirveä älämölö, kun Limits to Growth julkaistiin ja ihmiset asiasta kuulivat. Monen varannon olisi pitänyt jo silloisen käsityksen valossa loppua, vaan eivätpä loppuneet. Esiintymiä kun löytyy aina lisää, teknologia mahdollistaa aina vain kannattamattomampien esiintymien hyödyntämisen, kierrättämisen, ja niin edelleen.

Viimeistään siinä vaiheessa, kun joku kehittää ihmisen tasoisen tekoälyn, loppuvat kaikki ongelmat riittävyydessä, koska materian ja energian kohdalla ainoa riittämättömyystekijä on ihmistyö, eli käytännössä rahassa mitattu kustannus. Robotiikka tekoälyn kanssa yhdistettynä kuitenkin mahdollistaa hinnan, joka on pyöreä nolla. Nollahinnalla puolestaan ei haittaa, vaikka esiintymä olisi kuinka heikko tahansa. Tai vaikka fosforikin olisi kuinka tehokkaasti laimentunut pitkin meriä.