Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Leski uudessa suhteessa, vaikka puolison kuolemasta vain muutama kuukausi
12.06.2019 |
Lähipiirissä on tapaus, jossa nuori leski on alkanut tapailla seurustelumielessä erästä yksinhuoltajaa. En halua mennä yksityiskohtiin tunnistamisen pelossa, mutta tilanne on hämmentävä, koska puolison kuolemasta on hyvin vähän aikaa. Leski on myös alkanut järjestellä kotia uusiksi. Hän suunnittelee remonttia, uusia huonekaluja ja on vienyt puolisonsa tavaroita pois. Olemme huolissamme, sillä hän ei vaikuta surevan lainkaan. Lisäksi tähän tapailuun on jo sotkettu lapsetkin, joten tilanne on hyvin tulenarka.
Pitäisikö asiaan puuttua jotenkin? Tuntuu oudolta, että leski olisi jo nyt valmis uuteen suhteeseen. Miten tämän voisi ottaa puheeksi? Pelkäämme, että joku satuttaa itsensä tässä tilanteessa.
Kommentit (38)
Kunnes kuolema erottaa. Sen jälkeen ihminen on vapaa. Tietysti vanhat edesmenneelle kuuluvat vaatteet on vietävä pois. Mihin ap. Ajatteli ilmoittaa asiasta. Pitää huolehtia vain omista asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jatkossa kierto vain nopeutuu. Kun leskeneläke muuttuu nuoremmilla määräaikaiseksi, on leskeytymisen jälkeen pokattava mahdollisimman nopeasti uusi puoliso ja mentävä uudelleen avioon.
No ei se näinkään toimi. Edes nykyään leski ei saa leskeneläkettä jos on alle 50v eikä yhteistä lasta ja aviossa alle 5 v.
Itsekään en saa mitään koska liian lyhyt avioliitto eikä lasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jatkossa kierto vain nopeutuu. Kun leskeneläke muuttuu nuoremmilla määräaikaiseksi, on leskeytymisen jälkeen pokattava mahdollisimman nopeasti uusi puoliso ja mentävä uudelleen avioon.
No ei se näinkään toimi. Edes nykyään leski ei saa leskeneläkettä jos on alle 50v eikä yhteistä lasta ja aviossa alle 5 v.
Itsekään en saa mitään koska liian lyhyt avioliitto eikä lasta.
Toisilla on pitkä avioliitto ja lapsia, mutta ei auta, uusi puoliso on hankittava henkensä pitimiksi.
Olen myös leski ja hävitin mieheni vaatteet kolmessa päivässä, tyhjensin asuntomme kolmessa kuukaudessa ja olin hetken aikaa suhteessa jonkun pöljän miehen kanssa.
Älä ikinä, siis ikinä, puutu tutun lesken asioihin, jos et kykene ymmärtämään miltä tuntuu, kun läheinen kuolee. Etenkin jos puoliso kuolee. Siinä ihminen putoaa niin tyhjän päälle, on shokissa, että elämä on selviämistä minuutti kerrallaan.
Lesken ratkaisut ovat usein niin erikoisia, että niin kauan aikaa kun tuttavaleskeäsi ei kukaan käytä hyväkseen sujuu kaikki kuten pitääkin hänen kohdallaan.
Tunnut aivan sietämättömän tekopyhältä ja juuri sellaiselta, jotka minuakin koettivat kaikessa ymmärtämättömyydessään neuvoa. Edelleenkään, nyt jo vuosien jälkeen, puistattaa, kun muistelen "hyviä neuvoja". Voin vakuuttaa, ettei yksikään niistä "hyvistä neuvoista" auttanut minua yhtään mistään. Päinvastoin en halua kuulla niistä ihmisistä. Se henkinen julmuus, mitä keskinkertaiset ihmiset suoltavat suustaan mukamas hyvää tarkoittaen on kuin taputellisi puukolla rintakehään.
Mihis puoliso kuoli, jos sairasti pitkään niin surutyö on hautajaisiin mennessä jo käsitelty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin yleistä tuo on. Omien tuntemieni leskien kohdalla kyse ei ole ollut mistään tosirakkaudesta, eikä myöskään siitä, että vanha puoliso olisi unohdettu noin nopeasti, vaan masentavasti ihan siitä, että leski surullisena pelkää nyt jäävänsä ikuisesti yksin. Siinä tilanteessa joillekin on kirjaimellisesti kelvannut uuteen suhteeseen se ensimmäiseksi vastaan tullut ihminen. Mutta syyt riippuu ihmisestä, etkä voi tehdä asialle mitään.
Tätä juuri pelkään! Että suhde on pelkkä laastari, joka alkaa ja loppuu yhtä nopeasti. Jos kyseessä olisi lapsettomat ihmiset, en olisi huolissani. Tähän suhdesotkuun on myös vedetty pienet lapset mukaan.
ap
Jotkut ihmiset on ihan sekopäitä puolison menetettyään (eron tai kuoleman kautta) . Eivät kykene harkitsemaan asioita järkevästi, vaan tuovat uusia ihmisiä lasten elämään. Surkeaa lapsille että aikuiset sekoilee.
Minäkin olen nuori leski. Miehen vaatteet hävtin nopeasti ja pikku hiljaa uusin koko asunnon sisustuksen aloittaen aviovuoteesta. Vuoden päästä tapasin uuden miehen. Ei todellakaan mikään lastari, koska kymmen vuotta jo mennyt yhdessä ja lapsiakin siunaantunut. Anna ap aikuisen ihmisen hoitaa surutyönsä tavallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mihis puoliso kuoli, jos sairasti pitkään niin surutyö on hautajaisiin mennessä jo käsitelty.
Tuskin lapsilla. Pitäisi kuitenkin olla aikuisella järkeä olla esittelemättä uutta kumppania heti lapsille.
Laastarisuhde on leskeksi jäämisen jälkeen hyvin käyttökelpoinen tapa sulatella tapahtuneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun isoisä meni uusiin naimisiin kun mummo kuoli, meni pari kuukautta kun kerrostalosta löytyi uusi ja menivät seuraavana vuonna naimisiin.
En ole edes mitenkään uskonnollinen, mutta onhan tuo aika ällöttävää, jos on lapsia siinä. Niitä lapsia pitäisi silloin tukea, eikä itsekkäästi piehtaroida omissa riennoissa. En toki tuttua leskeä neuvoisi, mutta halveksisin kyllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole edes mitenkään uskonnollinen, mutta onhan tuo aika ällöttävää, jos on lapsia siinä. Niitä lapsia pitäisi silloin tukea, eikä itsekkäästi piehtaroida omissa riennoissa. En toki tuttua leskeä neuvoisi, mutta halveksisin kyllä.
Hyvä, että joku tajusi pointtini! Kyse ei ole vain leskestä vaan myös niistä surevista lapsista!
ap
Asiallista olisi pitää vuosi suruaikaa ennenkuin alkaa taas treffailla 👍
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuttu on 27v ja jäi leskeksi pari vuotta sitten. Miehen kuolemasta ei ollut kun 2kk niin tämä nainen oli jo paksuna uudelle miehelle.
Miten tälle pariskunnalle kävi?
On eronnut jo siitäkin miehestä ja näyttää taas olevan paksuna... Surullista.
En lukenut yhtään kommenttia että sama voi olla mainittu jo monesti.
Itse ainakin surin kuolemaa ensin niin että tein hirveästi asioita, tapasin ystäviä ja pidettiin hauskaa. Sitten tuli suru ja tyhjyys, romahdus. Siitä sitten enemmän ja välillä vähemmän noustiin ylöspäin.
Vierailija kirjoitti:
En lukenut yhtään kommenttia että sama voi olla mainittu jo monesti.
Itse ainakin surin kuolemaa ensin niin että tein hirveästi asioita, tapasin ystäviä ja pidettiin hauskaa. Sitten tuli suru ja tyhjyys, romahdus. Siitä sitten enemmän ja välillä vähemmän noustiin ylöspäin.
Kauanko nuo vaiheet kestivät?
Alue: Aihe vapaa
Leskikään ei aina edes sure. Ystäväni itki onnesta, kun pääsi kamalasta avioliitosta miehen kuoleman myötä. Mies oli alkoholisti ja kontrolloi ystäväni elämää.