Lue keskustelun säännöt.
Esiteinin painonhallinta
10.06.2019 |
Miten olette onnistuneet auttamaan esiteiniä painonhallinnassa aiheuttamatta hänelle kompleksia painosta?
Meillä 12-vuotiaan tyttären paino on aina herkästi noussut. Aiemmin painon sai pidettyä hallinnassa terveellisellä ruokavaliolla. Nykyään herkuttelee kavereiden kanssa päivittäin, kun aina jollain on pikkasen rahaa mukana. Harrastuksetkin ovat tauolla kesällä. Lähtee perheen kanssa mielellään kävelylle, uimaan ja pyöräilemään, kavereidenkin kanssa ulkoilee paljon, mutta omaehtoinen liikkuminen on aina kevyttä.
Kommentit (23)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kotona vähennät ruokaa, jos herkuttelee muualla. Ei taskurahaa.
Vierailija kirjoitti:
Einstein
Mä luin samalla tavoin! 😀
N 22 kirjoitti:
En voi neuvoa muuta kuin että mitä ei kannata sanoa..Älä ainakaan sano että kukaan ei pidä läskeistä tytöistä. #vuodenisä Äiti aina jankutti samaa, älä ainakaan jokaisen ruokailun yhteydessä mainitse painosta. Älä aina ’epäterveellisen’ ruoan yhteydessä mainitse asiasta. Älä vertaa muihin sisaruksiin.
Olen tullut ymmärtäneeksi että äitini on perfektionisti ja olen antanut anteeksi. Silti väkisin oksentanut ja näännyttänyt itseäni monta vuotta. Nykyään menee onneksi paremmin.
Kuullostaa kamalalta, hieno, että sinulla menee paremmin. Itse en missään tapauksessa suostu sanomaan tyttärelle mitään negatiivista painostaan vaan vakuutan hänen olevan sopivan painoinen. Lapsi onkin normaalipainoinen, kylläkin + käyrillä, mutta ihan viikossa kahdessa silmin nähden paino nousee, jos syö herkkuja ja liikkuu vähemmän.
Päivittäiset herkut ei auttamatta lihota, jos perusta on kunnossa. Eli kiinnitä huomiota mitä kotoa jääkaapista löytyy ja huolehdi, että ulkoilee päivittäin vaikka niin, että lähtee sinulle kaveriksi lenkille, pyöräilemään, jne...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kotona vähennät ruokaa, jos herkuttelee muualla. Ei taskurahaa.
Lapsi syö aivan surkean vähän aterioilla ja itse uskoisin paremman kotona syömisen auttavan painon hallinnassa, kun meillä kuitenkin on varsin terveellistä ruokaa.
Lapsi saa taskurahaa talvella 2,5e viikko ja kesällä 5e viikko, mutta yhdistelee rahojaan kavereiden kanssa ja ostavat halpaa, lisäksi kavereiden kotona on herkkuja. Viikkoraha on ollut noin pieni siksi, että ei voisi ostaa paljoa herkkuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hormoonit.
Naiseksi kasvamisen varjolla voi käydä keskustelun miten se vaikuttaa painoon. Myös päivittäisistä herkuista tulisi vanhempien uskaltaa keskustella. Sekä liikunnan tärkeydestä ihan perusarjessa.
Vierailija kirjoitti:
Päivittäiset herkut ei auttamatta lihota, jos perusta on kunnossa. Eli kiinnitä huomiota mitä kotoa jääkaapista löytyy ja huolehdi, että ulkoilee päivittäin vaikka niin, että lähtee sinulle kaveriksi lenkille, pyöräilemään, jne...
Näin olettaisin ja toimiikin meidän muilla lapsilla. Tämä lapsi syö kotona hyvin niukasti aterioita (jos olisi epäterveellistä niin söisi paljon...) ja terveellisiä välipaloja ja sitten nälkäänsä mussuttaa herkkuja kavereiden kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kirjoitti:
N 22 kirjoitti:
En voi neuvoa muuta kuin että mitä ei kannata sanoa..Älä ainakaan sano että kukaan ei pidä läskeistä tytöistä. #vuodenisä Äiti aina jankutti samaa, älä ainakaan jokaisen ruokailun yhteydessä mainitse painosta. Älä aina ’epäterveellisen’ ruoan yhteydessä mainitse asiasta. Älä vertaa muihin sisaruksiin.
Olen tullut ymmärtäneeksi että äitini on perfektionisti ja olen antanut anteeksi. Silti väkisin oksentanut ja näännyttänyt itseäni monta vuotta. Nykyään menee onneksi paremmin.
Kuullostaa kamalalta, hieno, että sinulla menee paremmin. Itse en missään tapauksessa suostu sanomaan tyttärelle mitään negatiivista painostaan vaan vakuutan hänen olevan sopivan painoinen. Lapsi onkin normaalipainoinen, kylläkin + käyrillä, mutta ihan viikossa kahdessa silmin nähden paino nousee, jos syö herkkuja ja liikkuu vähemmän.
Pitäsikö kuitenkin puhua positiivisen kautta? Sinä tunnet lapsesi parhaiten ja osaat puhua hänelle. Terveen itsetunnon kannalta niistä negatiivisistakin asioista pitäisi pystyä puhumaan. Ei lapselle saisi antaa harhakuvaa, että koko ajan on "kivaa".
Kannattaa juottaa tytölle glaubersuolaa säännöllisesti, jotta vatsa toimii riittävän hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivittäiset herkut ei auttamatta lihota, jos perusta on kunnossa. Eli kiinnitä huomiota mitä kotoa jääkaapista löytyy ja huolehdi, että ulkoilee päivittäin vaikka niin, että lähtee sinulle kaveriksi lenkille, pyöräilemään, jne...
Näin olettaisin ja toimiikin meidän muilla lapsilla. Tämä lapsi syö kotona hyvin niukasti aterioita (jos olisi epäterveellistä niin söisi paljon...) ja terveellisiä välipaloja ja sitten nälkäänsä mussuttaa herkkuja kavereiden kanssa.
Pitäisikö sinun puuttua asiaan ihan puhumalla? Olen huomannut, että syö huonosti ruokaa, mutta sen sijaan syöt herkkuja, eikä se ole sinulle hyväksi? Se on sinun loputon tehtävä olla lapsen puolella ja puhua ikävistäkin asioista.
Muutetaan liikkumalla massa energiaksi.
- Einstein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oikotietä onneen ei ole tässäkään asiassa. Se, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä ei tarkoita, että lasta haukutaan läskiksi.
Se on sinun vastuulla laatia säännöt tässäkin asiassa. Ei herkkuja joka päivä, PISTE.
Vierailija kirjoitti:
Einstein
Uusi, mullistava painonhallintamenetelmä, joka pohjautuu suhteellisuusteoriaan :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päivittäiset herkut ei auttamatta lihota, jos perusta on kunnossa. Eli kiinnitä huomiota mitä kotoa jääkaapista löytyy ja huolehdi, että ulkoilee päivittäin vaikka niin, että lähtee sinulle kaveriksi lenkille, pyöräilemään, jne...
Näin olettaisin ja toimiikin meidän muilla lapsilla. Tämä lapsi syö kotona hyvin niukasti aterioita (jos olisi epäterveellistä niin söisi paljon...) ja terveellisiä välipaloja ja sitten nälkäänsä mussuttaa herkkuja kavereiden kanssa.
En tiedä auttaisiko, jos sitä keskustelua ei käytäisi niinkään terveellinen/epäterveellinen näkökulmasta, vaan puhuttaisiin siitä, miten lapsen kroppa ja aivot tarvitsevat ravinteita, että jaksaa ja kehittyy ja pysyy terveenä? Korostaisit sitä, että jaksaa paremmin touhuta kavereiden kanssa ja on virkeämpi, kun syö kunnon annokset sitä ravitsevaa kotisuokaa ja vähän harvemmin niitä herkkuja. Ja tosiaan siitä painosta ei kannata tuossa yhteydessä puhua, vaan ottaa hommaan enemmän sen jaksamis/terveys/tuntuu paremmalta -näkökulman. Hankala tilanne teillä kyllä. Toivottavasti löydät ratkaisun.
jossain vaiheessa tulee se piste, että lapselle täytyy sanoa että ei saa syödä herkkuja tai on syönyt tarpeeksi. Se täytyy pystyä perustelemaan terveydellä, ei ulkonäöllä tai lihomisella.
Meillä on 8-vuotias joka pystyy syömään kokonaisen pitsan kerralla. Yleensä ei anneta syödä niin paljon mutta kerran ei vahdittu ja oltiin aivan järkyttyneitä että kyllä se koko pitsan söi. Sen jälkeen muistetaan aina sanoa kun on syönyt tarpeeksi että enempää ei tarvitse. Lapsi on ylipainoinen ja ostaa herkkuja, saa kavereilta, karkit ja herkut on paras asia. Sokeriin voi tulla riippuvaiseksi ja itse ollaan oltu aivan liian lepsuja mikä on tähän johtanut. Isompi ja pienempi sisarus eivät ole samanlaisia joten ei tarpeeksi ajoissa ymmärretty kiinnittää huomiota tähän asiaan.
Ehkä kerran kuussa käymme hampurilaisilla, sitäkin harvennettu vaikka muut perheenjäsenet pystyisivät syömään pari kertaa kuussakin. Mutta pyritään perheenä syömään terveellisesti. Ja lisäksi kun käydään, lapsi syö pienemmän lapsen ruoat myös ellei kielletä ja sanota että tasapuolisuuden nimissä jokainen syö yhden annoksen ja loput otetaan iltapalaksi kotiin sitten mukaan. Pienempi sisarus ei kehtaa sanoa ei ja on aina hampurilaistaan toiselle antamassa.
Liikuntaa on koitettu lisätä, mutta lapsi on jotenkin sillä tavoin arka ettei innostu mistään fyysisestä. Se on persoonakysymys ja ei haluta liikaa pakottaa joten liikunta on yleensä kävelyä, retkiä, uimista jne kun ei hikiliikunta kiinnosta.
Itse uskon, että lapsesta tulee ylipainoinen ja löytää liikunnan vasta myöhemmin. Ei haluta aiheuttaa mitään syömishäiriöitä hänelle. Toisaalta mietin ystävääni joka oli lihava lapsena, ei hän syytä vanhempiaan vaan itseään. Se tuntuu pahalta myös. Ei se ole lapsen vika.
Vaikea puuttua asiaan kun toinen sanoo että on nälkä. Eikä kasvikset tai hedelmät maistu. Ainoa keino on yrittää antaa vähäkalorista ruokaa ja säädellä annoskokoa. Toivon että teini-iässä viimeistään lapsi heräisi tässä asiassa. Toivon vaan että sitten ei olisi liian myöhäistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Einstein
Mä luin samalla tavoin! 😀
Minä myös, vaikka olen jo lukenut monta kertaa otsikon ja minun pitäisi tietää, että mitä siinä lukee.
En voi neuvoa muuta kuin että mitä ei kannata sanoa..Älä ainakaan sano että kukaan ei pidä läskeistä tytöistä. #vuodenisä Äiti aina jankutti samaa, älä ainakaan jokaisen ruokailun yhteydessä mainitse painosta. Älä aina ’epäterveellisen’ ruoan yhteydessä mainitse asiasta. Älä vertaa muihin sisaruksiin.
Olen tullut ymmärtäneeksi että äitini on perfektionisti ja olen antanut anteeksi. Silti väkisin oksentanut ja näännyttänyt itseäni monta vuotta. Nykyään menee onneksi paremmin.