Lue keskustelun säännöt.
Olen täynnä katkeruutta ja vihaa
08.06.2019 |
Olen kaikki vuodet ollut ns.kiltti, syyllinen tyttö. Niellyt kaiken, yrittänyt sovitella, antaa anteeksi. Nyt olen alkanut tuntea suurta vihaa niin ex-miestäni, äitiäni kuin oikeastaan kaikkea kohtaan. Vaihdevuodet, epänormaali pään sekoaminen vai normaalia? Kuohun katkeruutta ja vihaa. Miten hoidan tämän olon asiallisesti? N46.
Kommentit (9)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jossain iässä huomaa, ettei kiltteydestä ole ollut muuta kuin harmia. Sitten iskee vastareaktio. Tuttua, niin tuttua.
Minäkin jaksoin vielä 10 vuotta sitten olla ystävällinen ihmisille,koska tyhmänä luulin että hyvään käytökseen vastataan hyvällä.Voi miten väärässä olenkaan ollut !!!Elämässä pärjää ilkeät,töykeät ja härskit ihmiset ,joten minäkin olen nyt muuttanut omaa käytöstäni siihen suuntaan.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin jaksoin vielä 10 vuotta sitten olla ystävällinen ihmisille,koska tyhmänä luulin että hyvään käytökseen vastataan hyvällä.Voi miten väärässä olenkaan ollut !!!Elämässä pärjää ilkeät,töykeät ja härskit ihmiset ,joten minäkin olen nyt muuttanut omaa käytöstäni siihen suuntaan.
EI kun sulla on joku niin toivoton tilanne ja ajankuluuksi keksit näiitä tarinoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin jaksoin vielä 10 vuotta sitten olla ystävällinen ihmisille,koska tyhmänä luulin että hyvään käytökseen vastataan hyvällä.Voi miten väärässä olenkaan ollut !!!Elämässä pärjää ilkeät,töykeät ja härskit ihmiset ,joten minäkin olen nyt muuttanut omaa käytöstäni siihen suuntaan.
EI kun sulla on joku niin toivoton tilanne ja ajankuluuksi keksit näiitä tarinoita.
Vaan mietiiin että tuossa kyllä toki ilmennetttävissä katkeruutta, että mikä tuo motivaaatio on. Onko se se että jätät lääkkeet ottamatta? Et päääse elämässä eteenpäin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap täysin normaalia. Itse olen ollut myös aina todella kiltti ja joustava kaiken suhteen. Pari vuotta sitten vaan ” kamelin selkä katkesi” Sillä vihalla haet omia rajoja, jotka sinulla olisi pitänyt olla aina. Se viha, joka tuli sisältäni yllätti voimakkuudella. Enää en suostu olemaan kynnysmatto.
Mulla onneksi nykyään jo tasapainoisempi olo. Harrasta liikuntaa. Lähdin aina kävelemään ulos, kun tuntui et pää räjähtää. Tuli kyllä miehelle myös räyhättyä. Hän kyllä ansaitsi sen.
Joo mä huomaan jo. Ei tarvii alkaa erikseen mainostaan itteeensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin jaksoin vielä 10 vuotta sitten olla ystävällinen ihmisille,koska tyhmänä luulin että hyvään käytökseen vastataan hyvällä.Voi miten väärässä olenkaan ollut !!!Elämässä pärjää ilkeät,töykeät ja härskit ihmiset ,joten minäkin olen nyt muuttanut omaa käytöstäni siihen suuntaan.
EI kun sulla on joku niin toivoton tilanne ja ajankuluuksi keksit näiitä tarinoita.
Vaan mietiiin että tuossa kyllä toki ilmennetttävissä katkeruutta, että mikä tuo motivaaatio on. Onko se se että jätät lääkkeet ottamatta? Et päääse elämässä eteenpäin?
Todella kulunut heitto tämä "onko lääkkeet jäänyt ottamatta". Keksikää nyt muille kettuilijat vaihteeksi jotain muuta !!
Räyhää kaikille av:lla. Se helpottaa.