Riitojen selvittämisen mahdottomuus

Avomieheni on vähän hankala tapaus ja alan olla aika neuvoton.

Parisuhteen alussa silloin kun tuli riitaa koitin erilaisia lähestymistapoja: selvittää asia heti, antaa miehelle tilaa (lähtemällä asioille tai muuten vaan ottamalla etäisyyttä), kertomalla miehelle että olen valmis puhumaan asiasta koska vain hän haluaa.

Mutta ilmeisesti tein kaiken väärin, sillä mies suuttui aina entisestään.

Kun viimein mies suostui keskustelemaan riitatilanteen kanssani läpi, pyysin anteeksi (kuten hyviin tapoihin kuuluu) ja koitin selittää miten itse koin ja tunsin asian. Useimmiten kyseessä oli puhdas väärinymmärrys, joten minusta oli tärkeää, että mies kuulee myös minun näkökulmani.

Mies on kuitenkin sitä mieltä, että ainoastaan selittelin tai jopa valehtelin hänelle.

Tämä johti siihen, että aloin itsekin epäillä sanojani. Pakeninko vastuuta selittelemällä? Valehtelinko?

Nykyään kun riitelemme annan miehen huutaa ja hakkua mut pystyyn sanomatta itse sanaakaan. En vain keksi mitään sanottavaa. Mitään sellaista mitä mieheni hyväksyisi. Jos kaikki mitä sanon on kerran selittelyä ja valetta... Olen uuvuksissa. En enää tiedä kuinka toimia tai keskustella mieheni kanssa.