Onko miehesi mielistelevä pyrkyri?
Kuinka kestät elämää hänen kanssaan ja miksi? Esimerkkejä.
Kommentit (56)
Mielistelee muttei ole pyrkyri....Aina sama kestohymy ja sosiaalinen hehe-nauru vaikka minkä kusipään jutuille.
Kestän, koska hän on niin hyvä ruoanlaittaja ja herkkä tyyppi muuten. Vaikka verenpainetta tuommonen jeesmies nostaa.
Vierailija kirjoitti:
Näin voisi sanoa. Työskenetelee myynnissä, käytännössä ammattivalehtelija. Ja onhan tuo luonne mukana myös kotioloissa; manipulatiivinen, kuvittelee, että duunissa uppoavat kikat osuvat myös himassa. Mitään ”aitoa” tai ”ydintä” hänessä ei ole, on ulkopuolisin vaikuttein rakentunut olio. Jätän kunhan jaksan.
Kylmäävää, paitsi että täältä löytyy samaa kaliiperia. ”Innostuu” herkästi, mikä käytännös tarkoittaa sitä, että on löytänyt jonkun/jotakin mistä voisi vähän hyötyä, ja alkaa mallintamaan ja/tai nuoleskelemaan tätä. Liittyy juurikin ”ytimen” puutteeseen. Ihan _sairaan_ rasittavaa ja myötähäpeää tuottavaa.
Ohis. Saisiko kuulla mihin alunperin miehissänne ihastuitte? Erikoisen hyvää sanottavaa kun teillä on valinnoistanne.
Vierailija kirjoitti:
Ohis. Saisiko kuulla mihin alunperin miehissänne ihastuitte? Erikoisen hyvää sanottavaa kun teillä on valinnoistanne.
Uskoin hetken rakennelman todellisuuteen, kuten varmasti jokainen tällaisen kohdannut. Perkeleesti tyhjää puhetta.
Mielistelee _kaikkea_ - kirjaimellisesti 😳
Tyrkyttää itseään niin muusikoiden/kirjailijoiden ja etenkin poliitikkojen seuraan nuolemaan. Yrittää keksiä ihan mistä tahansa ”yhteistä” - vaikka sitten sata vuotta sitten samalla kadulla asumisesta. Pyrkii ”kaveriksi” ja ”näyttäytymään”
näiden kanssa.
On - valitettavasti. Myynnissä. Se kertoo kaiken. ”Huo_ra”
Myyjien on pakko olla sellaisia kuin ne on.
Joissakin paikoissa palkka tulee myynnin mukaan. Jos et pysty myymään tarpeeksi, saat potkut.
Ja joskus myynti on sidottu palkkaan, mitä enemmän myy, sitä suurempaa palkkaa saa.
Myynti on rankkaa työtä, ei ihme jos joillekin jää kestohymy päälle vapaa-aikanakin.
Vierailija kirjoitti:
Myyjien on pakko olla sellaisia kuin ne on.
Joissakin paikoissa palkka tulee myynnin mukaan. Jos et pysty myymään tarpeeksi, saat potkut.
Ja joskus myynti on sidottu palkkaan, mitä enemmän myy, sitä suurempaa palkkaa saa.Myynti on rankkaa työtä, ei ihme jos joillekin jää kestohymy päälle vapaa-aikanakin.
Höpöhöpö, myynti on valinta, työ.
Normaali myyjä ymmärtää työn työnä, eikä oma persoona siinä taivu. Sitten on se toinen sakki. Etenkin kovan luokan viennin myynnistä löytyy sellaista luonnevikaista porukkaa, että kestää vuosia ymmärtää ihmisyyden puute kotioloissa.
Vierailija kirjoitti:
Myyjien on pakko olla sellaisia kuin ne on.
Joissakin paikoissa palkka tulee myynnin mukaan. Jos et pysty myymään tarpeeksi, saat potkut.
Ja joskus myynti on sidottu palkkaan, mitä enemmän myy, sitä suurempaa palkkaa saa.Myynti on rankkaa työtä, ei ihme jos joillekin jää kestohymy päälle vapaa-aikanakin.
No eikä ole. Sellainen lipevä joka on valmis nakkaamaan oman äitinsä kaupanpäällisiksi on ollut sellainen ihan lapsesta asti. Mielistellyt opettajia ja kavereita vaan siksi että saa jotain hyötyä siitä.
Suurimmalle osalle se myynti on ihan työtä mistä saa elannon.
Nostan, koska mielenkiintoinen aihe!
On. Luulin ensin ettei vain ole jotenkin aikuistunut, tai pääse yli roolistan. Paskan marjat, se on oikeasti tollanen. Nuolee äitiään ja isiään, nuolee pomojaan, työkavereita lipaisu sinne toinen tänne. Kristus miten rasittavaa. Ja kyse ei nyt ole mistään perusmukavasta miehestä, vaan äijä hukkaa täysin itsensä uuden ihmisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Ohis. Saisiko kuulla mihin alunperin miehissänne ihastuitte? Erikoisen hyvää sanottavaa kun teillä on valinnoistanne.
Hänen ansiostaan omakin urani on parempi kuin olisi muuten ollut. Enkä edes oikeastaan pidä kovin paljon miehistä. Hyvät miehet ovat melkein samanlaisia kuin nämä muutkin. Ero on tosi pieni, joten miksi en sitten olisi tuollaisen kanssa? Tämä on kuitenkin miesten maailma. Sitä vastaan on turha pullikoida vaikka kuinka raivostuttaisi. Itken mieluummin Mersussa kuin bussissa.
Onko muunlaisia nuoria miehiä sitten olemassa? (poislukien ehkä perijät)
Ei kun synkistelevä luuseri. Vaihtaisin.
Vierailija kirjoitti:
Näin voisi sanoa. Työskenetelee myynnissä, käytännössä ammattivalehtelija. Ja onhan tuo luonne mukana myös kotioloissa; manipulatiivinen, kuvittelee, että duunissa uppoavat kikat osuvat myös himassa. Mitään ”aitoa” tai ”ydintä” hänessä ei ole, on ulkopuolisin vaikuttein rakentunut olio. Jätän kunhan jaksan.
Tämä on ihan hirveätä oikeasti. Kun ei edes uskalla juoda sitä olutta mistä pitää. Ymmärtäisin teiniltä jotenkin mutta korkeakoulutetulta aikuiselta! :O
Miten noista tulee tommosia? Mitä niiden vanhemmat on tehneet väärin?
Vierailija kirjoitti:
On. Luulin ensin ettei vain ole jotenkin aikuistunut, tai pääse yli roolistan. Paskan marjat, se on oikeasti tollanen. Nuolee äitiään ja isiään, nuolee pomojaan, työkavereita lipaisu sinne toinen tänne. Kristus miten rasittavaa. Ja kyse ei nyt ole mistään perusmukavasta miehestä, vaan äijä hukkaa täysin itsensä uuden ihmisen kanssa.
Onkohan minunkin mieheni tällainen? Tuo tuntui osuvan häneen hyvin. Parin vuoden seurustelun jälkeen alan olla ihan loppu.
Alussa tuntui siltä että tässä on unelmieni mies, koska meillä oli niin samanlaiset toiveet, haaveet ja ajatukset. Nykyään ihmettelen, minne se samankaltaisuus katosi. Siitä ei ole paljonkaan jäljellä. Taisi olla enemmän kysymys siitä, että mies tekeytyi minun kaltaisekseni siksi aikaa, että sai minut innostumaan parisuhteesta.
Ovatko teidänkin miehenne kotona rasittavia, paljon tilaa vieviä, impulsiivisia?
Hulluinta on se että näillä on omasta mielestään kova itsetunto ja kunnianhimoa, rohkeutta, haasteiden rakastamista, kovat näytöt ja kyvyt... sitten ei uskalleta laittaa edes eriväristä paitaa kuin pomolla on!
Omg.. oma mies on hieman pullukka (mikä väliin ällöttää) eikä edes mikään komistus. Tyylitajukin on kohdillaan silloin kun olen mukana kaupoilla. Mutta, hän ei kyllä mielistele. Sanoo suoraan mitä ajattelee, osaa tosin olla diplomaattinen tarvittaessa.
Muistan taas, että näiden syiden (lisäksi kiltti, vastuullinen ja luotettava) vuoksi häneen ihastuin aikoinaan. Muistan, kuinka tunsin inhon väristyksiä juuri tuollaisten miesten kohdalla jotka ehkä ovat hyvännäköisiä, tyylikkäitä ja korkeasti koulutettuja mutta missä on se heidän persoona, luonne, minuus? Kun taas vähän vaatimattomammalla ulkoisella habituksella varustetut miehet (edellyttäen että ovat myös älykkäitä) ovat joutuneet tekemään paljon töitä itsensä tekeen pärjätäkseen sekä työelämässä että etenkin naisrintamalla tässä pinnallisten arvojen maailmassa. Itse arvostan tällaisia miehiä, onneksi heitäkin on.
Joo kyllä matelee ja mielistelee, pyrkyri, mutta ei omaksi tai parisuhteensa eduksi.
Näin voisi sanoa. Työskenetelee myynnissä, käytännössä ammattivalehtelija. Ja onhan tuo luonne mukana myös kotioloissa; manipulatiivinen, kuvittelee, että duunissa uppoavat kikat osuvat myös himassa. Mitään ”aitoa” tai ”ydintä” hänessä ei ole, on ulkopuolisin vaikuttein rakentunut olio. Jätän kunhan jaksan.