Lue keskustelun säännöt.
Ystävä haluaa vauvan, koska hänen taaperonsa on vaikea ja uhmakas, eikä enää niin söpö
04.06.2019 |
Vauva-aika oli tämän taaperon kanssa helppoa ja ihanaa. Vauva nukkui hyvin ja oli tosi helppo ja tyytyväinen vauva. Nyt 2,5 vuotiaana täysi raivohirviö. Saa noin 50 itkupotkuraivaria päivässä, lyö, potkii heittelee tavaroita. Lapsi on kokopäivähoidossa. Nyt tuttavani on raskaana ja kuulemma taapero saa jatkaa kokopäivähoidossa koko äitiysloman. Hän kaipaa söpöä vauva-aikaa ja haluaa kokea sen taas uudestaan. Tätä taaperoa työnnetään hoitoon vaikka minne, kuka vain huolii, päivähoidon lisäksi. Itsellä huoli tämän taaperon suhteen, joka on jo nyt tämän äipän vauvahöttöhaaveiden tiellä. Onko tällainen yleistä?
Kommentit (32)
Tämä ystäväni välillä vitsillä heittää, että vois koko uhmakaudeks lähettää mummulle ja hakee sitten pois, kun on vähän seestynyt. En ole ammattilainen, mutta minusta tuon lapsen uhma ja raivokkuus ole ihan normaalia ja tarvitsisi vanhempienkin puolelta erityishuomiota. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on yleistä että vauvakuume tulee herkästi tuossa edellisen ollessa 2-3 vuotias. Ei se siihen liity onko esikoinen uhmakas vai ei. Itselläni on 6 tuolla ikäerolla. En ole koskaan ajatellut että uusi vauva olisi jollekin syy sääliä vanhempia lapsiani, päinvastoin sisarukset on rikkaus.
Tuon ikäinen uhmakas lapsi kaipaa jo virikehoitoa ja leikkikaveria. Varsinkin kun ainoa lapsi, näen todella hyvänä päivähoitopaikan. Perheen sisäinen asia, mitä sitä ulkopuoliset valvomaan.
Mitä sinulle itsellesi kuuluu?
Miten ne sisarukset ovat muka toisilleen rikkaus jos ne ei edes näe toisiaan kun ne tungetaan päiväkotiin "virikkeitä saamaan" heti kun seuraava syntyy?
Tuota "sisarukset on rikkaus"-mantraa tuntuvat hokevan samat tyypin kuin jotka hokevat "ei se raha vaan rakkaus
Lapset tappelee keskenään vanhemman vähästä huomiosta kun niitä elämää rikastavia sisaruksia vanhemmat tekee vaan siksi että lauma lapsia pitää seuraa toisilleen niin (äiti) saa keskittyä tuntemaan itsensä tärkeäksi kun on taas uusi vauva sylissä nuuskuteltavana... Todella harvassa on ne perheet jossa +3 lapsen jälkeen vanhemmat tosiaan näkee niin paljon vaivaa sen perhearjen pyörittämiseen niin että lapset voi todella pitää niitä sisaruksiaan rikkautena eikä rasitteena joiden myötä joutui kantamaan liian ison vastuun kotitöistä, nuorempien hoitamisesta ja joiden myötä sai vaan pienemmän ja pienemmän palan vanhemman huomiosta. Jotkut näistä lapsista toki kokee sitten vanhempina että iso sisarusparvi oli kiva juttu ja ne on yleensä ne nuorimmat joille vanhimmat lapset toimi "vanhempana". Kun vanhemmat hyysää aina vaan uutta vauvaa niin onhan ne sisarukset silloin tuki ja turva ja "rikkaus" kun vanhemmista ei hommiinsa ole.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vasta vauva, mutta varmasti pidän tämän osapäivähoidossa, jos sisar syntyy taaperoaikana. Muuten vanhempi joutuisi varmaan istumaan TV:n edessä pitkiä päiviä, kun minä imettäisin vauvaa. Tai ainakin tämä ensimmäinen syö vähintään tunnin välein ja välillä tuntikausia.
Ei hyvää päivää taas !!!! Huutonaurua! Miten helvetin avuttomia nämä vanhemmat oikein ovat ! Apua, miten ihmeessä ( minäkin?) ennen olen kolmen kanssa pärjännyt ( oikeesti hyvin :) ) ennenkuin laki salli, että kaikki saavat lapsensa päivähoitoon vaikka istuisi päivät pitkät perseellään kotona !
Vierailija kirjoitti:
Mun työkaveri, mies, sai ekan lapsen päälle nelikymppisenä. Lapsi oli oikein toivottu ja rakas. Sitten hän ja lapsen äiti huolestuivat, jos lapselle sattuu jotain. He pykäsivät toisen lapsen siksi, että siltä saa vaihtoelimiä ekalle rakkaalle lapselle! Tämä on tosi. Olin aivan järkyttynyt.
No ootko tosissas?:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vasta vauva, mutta varmasti pidän tämän osapäivähoidossa, jos sisar syntyy taaperoaikana. Muuten vanhempi joutuisi varmaan istumaan TV:n edessä pitkiä päiviä, kun minä imettäisin vauvaa. Tai ainakin tämä ensimmäinen syö vähintään tunnin välein ja välillä tuntikausia.
Ei hyvää päivää taas !!!! Huutonaurua! Miten helvetin avuttomia nämä vanhemmat oikein ovat ! Apua, miten ihmeessä ( minäkin?) ennen olen kolmen kanssa pärjännyt ( oikeesti hyvin :) ) ennenkuin laki salli, että kaikki saavat lapsensa päivähoitoon vaikka istuisi päivät pitkät perseellään kotona !
Äiti on vauvaa varten! Tästä ajasta on oikeus nauttia, nuuskutella vauvaa ja elää vauvan ehdoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vasta vauva, mutta varmasti pidän tämän osapäivähoidossa, jos sisar syntyy taaperoaikana. Muuten vanhempi joutuisi varmaan istumaan TV:n edessä pitkiä päiviä, kun minä imettäisin vauvaa. Tai ainakin tämä ensimmäinen syö vähintään tunnin välein ja välillä tuntikausia.
Ei hyvää päivää taas !!!! Huutonaurua! Miten helvetin avuttomia nämä vanhemmat oikein ovat ! Apua, miten ihmeessä ( minäkin?) ennen olen kolmen kanssa pärjännyt ( oikeesti hyvin :) ) ennenkuin laki salli, että kaikki saavat lapsensa päivähoitoon vaikka istuisi päivät pitkät perseellään kotona !
Äiti on vauvaa varten! Tästä ajasta on oikeus nauttia, nuuskutella vauvaa ja elää vauvan ehdoilla.
Koen, että äiti on vauvaa varten. Ensimmäiset pari kuukautta on kriittistä aikaa imetyksen onnistumisen kannalta. Ensimmäiset kuusi kuukautta perusluottamuksen kannalta.
Päiväkodintädille, viestissä puhuttiin osapäivähoidosta joka tarkoittaa vähemmän kuin kokopäivähoito. Eikä kai mainittu mitään päiväkodista.
Itse ottaisin kotiin avuksi au pairin tai hoitajan joka veisi isompaa kerhoihin ja puistoon vauvan ensikuukausien ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vasta vauva, mutta varmasti pidän tämän osapäivähoidossa, jos sisar syntyy taaperoaikana. Muuten vanhempi joutuisi varmaan istumaan TV:n edessä pitkiä päiviä, kun minä imettäisin vauvaa. Tai ainakin tämä ensimmäinen syö vähintään tunnin välein ja välillä tuntikausia.
Ei hyvää päivää taas !!!! Huutonaurua! Miten helvetin avuttomia nämä vanhemmat oikein ovat ! Apua, miten ihmeessä ( minäkin?) ennen olen kolmen kanssa pärjännyt ( oikeesti hyvin :) ) ennenkuin laki salli, että kaikki saavat lapsensa päivähoitoon vaikka istuisi päivät pitkät perseellään kotona !
Äiti on vauvaa varten! Tästä ajasta on oikeus nauttia, nuuskutella vauvaa ja elää vauvan ehdoilla.
Koen, että äiti on vauvaa varten. Ensimmäiset pari kuukautta on kriittistä aikaa imetyksen onnistumisen kannalta. Ensimmäiset kuusi kuukautta perusluottamuksen kannalta.
Päiväkodintädille, viestissä puhuttiin osapäivähoidosta joka tarkoittaa vähemmän kuin kokopäivähoito. Eikä kai mainittu mitään päiväkodista.
Itse ottaisin kotiin avuksi au pairin tai hoitajan joka veisi isompaa kerhoihin ja puistoon vauvan ensikuukausien ajan.
Äärimmäisen kriittisessä vaiheessa äidistä erillistymisen suhteen on myös 1,5-2,5-vuotias. Elät varmaan nyt vauva-arkea? Suosittelen ajan kanssa myös lukemaan taaperon kehitystehtävistä erityisesti vuorovaikutussuhteessa äitiinsä. Ihan siis kaikella ystävyydellä sanon tämän. Vauva kyllä kokee itsensä turvalliseksi, vaikka taapero myös siinä menossa olisi matkassa. Itse mm. luin esikoiselle amalla kun imetin ja annoinpa katsoa jopa niitä lastenohjelmia tarvittaessa. Mies oli ensimmäiset viikot lomalla ja silloin kyllä imetys lähti käyntiin hyvin. Viestistäsi sai sellaisen käsityksen että pidät lastenohjelmia isompana pahana lapselle kuin osapäivähoitoa, ja se on kieltämättä todella naivi ja hölmö ajatus, sillä taaperollakin on paljon eroahdistuskausia jolloin tarvitsee äidin läsnäoloa. Jos niitä piirrettyjä ei katsota tuntitolkulla aamusta iltaan, niin ne ovat ihan ok väline jos turvaavat pienen lapsen kotonaolon.
Kannattaa varmasti tutustua esim. lapsiperheiden kotiapuun jos aiot vielä perhettä lisätä sekä myös kerhomahdollisuuksiin alueellasi. Kuulostaa että olet hyvällä tavalla herkistynyt nyt omalle lapsellesi, mutta et ehkä vielä osaa nähdä sitä, kuinka paljon hän tarvitsee sinua vuodenkin päästä. Osapäivähoito on varmasti hyvä vaihtoehto, jos oma jaksaminen ei riitä, mutta virikkeiden yms. kannalta suorastaan tyhmää, sillä oikeasti alle 3-vuotias tarvitsee ensisijaisesti vanhempiensa läsnäoloa ja syliä edelleen. Apua kannattaa hankkia ensimmäisille kuukausille, mutta aika paljon voit vaikuttaa tulevaan sisarussuhteeseen ja esikoisen mahdollisiin ongelmiin, jos tiedostat että erityisesti vauvan syntyessä hän tarvitsee äitiään ja äiti kyllä voi normaalissa tilanteessa vastata sekä vauvan että taaperon tarpeisiin. Tilanne on toinen jos äiti kärsii uupumuksesta tai masennuksesta tai vauva valvottaa ja huutaa liikaa. Mutta mikään normi se ei ole, että vauva vie kaiken huomion kokoajan huudollaan.
Nyt voi kuulostaa fiksulta ajatus että hoitaja vie päivittäin puistoon esikoista, mutta todellisuudessa vauvan synnyttyä se esikoinen haluaa olla mieluummin sinun lähellä kotona puuhaillen ja aika pian sen vauvankin voi viedä mukaan ulos rintarepussa tai vaunuissa. Sitten kun esikoinen on tottunut vauvan läsnäoloon ja luottaa, että äiti on edelleen siinä häntäkin varten, voi olla pari kertaa viikossa kerhossa käynti tmv. jopa eduksi lapselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä se toisten p#rsettä kutittaa, jos äiti haluaa nauttia vauvasta rauhassa. Jokainen järjestää niinkuin tahtoo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on vasta vauva, mutta varmasti pidän tämän osapäivähoidossa, jos sisar syntyy taaperoaikana. Muuten vanhempi joutuisi varmaan istumaan TV:n edessä pitkiä päiviä, kun minä imettäisin vauvaa. Tai ainakin tämä ensimmäinen syö vähintään tunnin välein ja välillä tuntikausia.
Älä tee enempää lapsia, jos et niiden kanssa pärjää. Kyllä taaperolla on paras paikka kotona ja aivan hirveää jos alle 3 vuotiasta raahataan päiväkotiin äidin ollessa pienemmänn kanssa kotona.
Oma äitini teki 4 lasta ja aivan hyvin pystyi kotona hoitamaan vauvan lisäksi muutkin.
Ärsyttää tuo subjektiivinen päivähoito-oikeus, sen kuuluisi koskea vain yli 3 vuotiaita tai sitten vain niitä joilla on lastensuojelullinen syy pitää lapsi hoidossa.
Aamen!!!!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos vauva on vääränlainen, ei esimerkiksi sovi instagram-kuviin, niin voi aina laittaa adoptioon ja yrittää uudelleen parempaa.
Eläkää te muut kodinhengettäret niin kuin lystää, mutta olen todella tyytyväinen, että kaksivuotias taaperoni on päiväkodissa. Minä olen päivät töissä (niin kuin tässä vaiheessa kuuluukin olla) ja hän kaipaa sosiaalista toimintaa ja huomaan, että hän saa eniten iloa muista ikäisistään päiväkodissa ja oppii monia sosiaalisia tapoja (lelut jaetaan, yms.). Kotona saadaan sitten illalla mamman kaikki huomio. Hän oli tällä viikolla pari päivää kipeänä ja olin hänen kanssa kotona, mutta hän alkoi pian jo kysellä kavereidensa perään.
Päiväkodissa yksi aikuinen on vastuussa neljästä alle 3-vuotiaasta tai kahdeksasta yli 3-vuotiaasta. Ennen klo 9 ja klo 13 jälkeen lapsia on usein 6/12/aikuinen.
Miettikää nyt ihan tosissanne, et kummassa tapauksessa lapsesi saa enemmän huomiota, kotona vai päiväkodissa.
Varhaiskasvatuksessa henkilökunta tekee parhaansa, mutta heillä on vaan kaksi kättä. Miettikää itselle kotiin samankokoinen suurperhe... Voi olla, että ajattelette taaperon ja vauvan kanssa olemisesta jotain muuta.
Lisäksi jokaisessa päiväkoti ryhmässä on jokunen haastavampi lapsi, jolla ei ole diagnoosia. Hän voi olla heittämässä huonekaluja, mököttämässä nurkassa tai kiusaamassa muuta... hänet henkilökunta huomaa myös. Voi olla, että kiva keskustelu jonkun toisen kanssa päättyy siihen, että huonekalujen lentoon pitää rientää puuttumaan.