Käykö teillä usein sellaisia vieraita, joiden kanssa kahvitellaan ja seurustellaan muodollisesti?
Keitä nämä vieraat ovat?
Siksi kysyn, kun täällä näkyy usein keskusteluissa sitä, että puhutaan näistä usein ankeista muodollisista kahvipöytävierailuista. Meillä ei koskaan ole tällaisia muodollisia kahvittelukyläilyjä, joten asia kiinnostaa.
Kommentit (32)
Ei koskaan. Jopa ex-appivanhempien vierailut (kylla, olemme edelleen hyvissa valeissa ja pidamme yhteytta) mun ja mun uuden (!) miesystavan luona menevat enemman tapas- ja viinilinjalle.
Meillä käy noin pari kertaa kuussa vieraita, joille katan pöydän nätisti ja tarjoilen ruokaa ja/tai kahvia. Sekö on pönöttämistä? Käymme itsekin kylässä ja aina on pöytä katettu, eikä tarvitse itse kaapista ottaa 20 vuotta sitten oli eri asia.
Aina välillä, yleensä nämä on jotain etäisempiä sukulaisia tai uudempia tuttavuuksia joiden kanssa ei osaa olla niin rennosti. Esimerkiksi miehen joidenkin kaverien naisystävät on tällaisia (ei tunneta hyvin ja meillä on aika vähän mitään yhteistä, mutta tulevat välillä kylään miestensä kanssa). Myös isoisäni veli perheineen on tällainen. Ja sitten toki joskus kaverien "kylkiäisinä" voi tulla kylään jotain kaverin kavereita tms joihin on itse törmännyt vain pari kertaa ohimennen jossain.
Isovanhempani. Heidän kanssaan kahvittelu on puhdasveristä pönötystä. Mitään mukia he eivät hienoihin käsiinsä ota, vaan pitää olla "sirot kupit, kun ne mukit on niin isoja".
Koko ajan pitää olla hieman varpaillaan ja varuillaan, ettei vaan sano mitään väärää. Tarjoilut on tarkkaan harkittava, että on tarpeeksi, muttei liian hienoa - ja jos menee pieleen niin se kyllä sanotaan, mutta sellaisena voivottelevana piilopiikkinä.
Yleensä aloitan nämä vierailut ennen heidän tuloaan vodkashotilla ja heidän lähdettyään menen unille.
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempani. Heidän kanssaan kahvittelu on puhdasveristä pönötystä. Mitään mukia he eivät hienoihin käsiinsä ota, vaan pitää olla "sirot kupit, kun ne mukit on niin isoja".
Koko ajan pitää olla hieman varpaillaan ja varuillaan, ettei vaan sano mitään väärää. Tarjoilut on tarkkaan harkittava, että on tarpeeksi, muttei liian hienoa - ja jos menee pieleen niin se kyllä sanotaan, mutta sellaisena voivottelevana piilopiikkinä.
Yleensä aloitan nämä vierailut ennen heidän tuloaan vodkashotilla ja heidän lähdettyään menen unille.
Tasta tuli mieleen meidan mokkisaaren "kauden avajaiset". Rotaatio joka vuosi eri naapurilla, kaikki kutsuttu ja tuntuu, etta on enimmakseen tarjoilukilpailua. Siella ei parjaa kaupan valmiilla kahvileivalla tai itsetehdyilla mokkapaloilla.
Ei, pitaa olla alkumalja. Tama juodaan seisten piirissa, pitaa muistaa skoolata. Juoman tulee olla kuohuvaa, mita kalliimpaa sen parempaa. Jokaisella parhaat paalla.
Taman jalkeen santsimalja niille jotka haluavat.
Sen jalkeen siirrytaan joko pihalle pystytettyyn "juhlatelttaan" tai sisatiloihin jos on huono ilma.
Puuceen viereen pitaa olla varattuna pesupiste, jossa tuoretta vetta saavissa, jotain hienoa nestesaippuaa ja tietysti useampi kasipyyhe.
Juhlateltassa tarjotaan sitten kahvia ja suolaista ja makeaa kylkiaista. Yleensa jotain graavikalaa, kaviaaria, blineja, itse leivottuja kakkuja, sorttia pitaa olla ainakin neljaa kumpaakin laatua. Ja kaikkea pitaa maistaa, ymmarran nyt mista sana "pakkopulla" tulee. Kaikki pitaa olla joko itse tehtya tai pitopalvelusta tilattua - ei mitaan K-kaupan nisuletteja siis.
Kahvin (kuppeja pitaa tayttaa ja kahvia pitaa olla tarjolla rajattomasti) jalkeen tarjoillaan konjakkia ja likooria. Konjakki on miehille ja likoori naisille. Piste.
Taman jalkeen vahan "helpottaa", sitten saattaa nimittain tulla lisaa (suolaista) ruokaa poytaan ja juoma vaihtuu kirkkaisiin snapseihin. Naita ei toki saa vapaasti juoda, vaan snapsilaulu jokaista snapsia ennen. Myos viinia tarjoillaan.
Ai juu, ja tama kaikki tapahtuu tietysti...ruotsiksi.
Ei . ENkä mä edes osaaa keskustella muodollisesti. Tokii asiathan on yleeensä hemmetin monimutkaiiisia ja niitäkin ihan kiva silloin tälllöin lähteee avaamaan vähän jostain uudesta näkökulmasta ja kikkailla asiaan ympärillä.
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempani. Heidän kanssaan kahvittelu on puhdasveristä pönötystä. Mitään mukia he eivät hienoihin käsiinsä ota, vaan pitää olla "sirot kupit, kun ne mukit on niin isoja".
Koko ajan pitää olla hieman varpaillaan ja varuillaan, ettei vaan sano mitään väärää. Tarjoilut on tarkkaan harkittava, että on tarpeeksi, muttei liian hienoa - ja jos menee pieleen niin se kyllä sanotaan, mutta sellaisena voivottelevana piilopiikkinä.
Yleensä aloitan nämä vierailut ennen heidän tuloaan vodkashotilla ja heidän lähdettyään menen unille.Tasta tuli mieleen meidan mokkisaaren "kauden avajaiset". Rotaatio joka vuosi eri naapurilla, kaikki kutsuttu ja tuntuu, etta on enimmakseen tarjoilukilpailua. Siella ei parjaa kaupan valmiilla kahvileivalla tai itsetehdyilla mokkapaloilla.
Ei, pitaa olla alkumalja. Tama juodaan seisten piirissa, pitaa muistaa skoolata. Juoman tulee olla kuohuvaa, mita kalliimpaa sen parempaa. Jokaisella parhaat paalla.
Taman jalkeen santsimalja niille jotka haluavat.
Sen jalkeen siirrytaan joko pihalle pystytettyyn "juhlatelttaan" tai sisatiloihin jos on huono ilma.
Puuceen viereen pitaa olla varattuna pesupiste, jossa tuoretta vetta saavissa, jotain hienoa nestesaippuaa ja tietysti useampi kasipyyhe.
Juhlateltassa tarjotaan sitten kahvia ja suolaista ja makeaa kylkiaista. Yleensa jotain graavikalaa, kaviaaria, blineja, itse leivottuja kakkuja, sorttia pitaa olla ainakin neljaa kumpaakin laatua. Ja kaikkea pitaa maistaa, ymmarran nyt mista sana "pakkopulla" tulee. Kaikki pitaa olla joko itse tehtya tai pitopalvelusta tilattua - ei mitaan K-kaupan nisuletteja siis.
Kahvin (kuppeja pitaa tayttaa ja kahvia pitaa olla tarjolla rajattomasti) jalkeen tarjoillaan konjakkia ja likooria. Konjakki on miehille ja likoori naisille. Piste.
Taman jalkeen vahan "helpottaa", sitten saattaa nimittain tulla lisaa (suolaista) ruokaa poytaan ja juoma vaihtuu kirkkaisiin snapseihin. Naita ei toki saa vapaasti juoda, vaan snapsilaulu jokaista snapsia ennen. Myos viinia tarjoillaan.
Ai juu, ja tama kaikki tapahtuu tietysti...ruotsiksi.
Oijoi! Mitenkäs loppukesä? Koska saa vetäistä crocsit jalkaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehen vanhemmat kuuluvat meillä tähän ryhmään. Nyt 7 vuoden jälkeen uskallan jo melkein hengittää heidän seurassaan
Meillä sama. 9 vuotta jo takana. Onneksi asuvat kaukana, eikä usein nähdä. Muodollisuus johtuu siitä, että eivät hyväksy mitään, mitä mieheni tekee. Eivät siis myöskään aviopuolisoa tai lapsia.
Jäykkyydellä yritetään peitellä halveksuntaa, mutta appi aina jälkikäteen soittaa miehelle ja kertoo, mitä teemme väärin.
Koko mieheni isän suku on tuollaista. Paheksuvat jopa toisiaan ja silti niissä sukujuhlissa on pakko käydä.
Viime kesänä kumminkaimanserkun lapsen rippijuhlissa keskusteltiin suvun hautamuistomerkistä (kylän komein tietysti) ja paheksuttiin seurakuntaa joka oli mennyt jonkun puun kaatamaan ja pilaamaan koko hautuumaan. Ja loppuaika kahviteltiin tuppisuina.
Toivonpa että puolet tuosta jengistä on siellä muistomerkin tykönä ennen kuin meidän lapset pääsee ripille ;)
Mä kyllä leivon ja keitän kahvit aina ystäville. En mä nyt tiedä, onko se muodollista, mutta sellainen tapa meille on muodostunut ja se on ihan ok, kun osataan arvostaa tarjoiluja puolin ja toisin. Tapaan ystäviäni melko harvoin, joten siksikin se on juhlistamisen paikka.
Koko suku on on tuollaista, muodollista pönötystä. Tajusin vasta aikuisena että ihmisten kanssa voi ottaa vähän rennomminkin. Onneksi sukulaisia näkee ja tarvitsee itse kestitä harvoin.
Vierailija kirjoitti:
treffit kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isovanhempani. Heidän kanssaan kahvittelu on puhdasveristä pönötystä. Mitään mukia he eivät hienoihin käsiinsä ota, vaan pitää olla "sirot kupit, kun ne mukit on niin isoja".
Koko ajan pitää olla hieman varpaillaan ja varuillaan, ettei vaan sano mitään väärää. Tarjoilut on tarkkaan harkittava, että on tarpeeksi, muttei liian hienoa - ja jos menee pieleen niin se kyllä sanotaan, mutta sellaisena voivottelevana piilopiikkinä.
Yleensä aloitan nämä vierailut ennen heidän tuloaan vodkashotilla ja heidän lähdettyään menen unille.Tasta tuli mieleen meidan mokkisaaren "kauden avajaiset". Rotaatio joka vuosi eri naapurilla, kaikki kutsuttu ja tuntuu, etta on enimmakseen tarjoilukilpailua. Siella ei parjaa kaupan valmiilla kahvileivalla tai itsetehdyilla mokkapaloilla.
Ei, pitaa olla alkumalja. Tama juodaan seisten piirissa, pitaa muistaa skoolata. Juoman tulee olla kuohuvaa, mita kalliimpaa sen parempaa. Jokaisella parhaat paalla.
Taman jalkeen santsimalja niille jotka haluavat.
Sen jalkeen siirrytaan joko pihalle pystytettyyn "juhlatelttaan" tai sisatiloihin jos on huono ilma.
Puuceen viereen pitaa olla varattuna pesupiste, jossa tuoretta vetta saavissa, jotain hienoa nestesaippuaa ja tietysti useampi kasipyyhe.
Juhlateltassa tarjotaan sitten kahvia ja suolaista ja makeaa kylkiaista. Yleensa jotain graavikalaa, kaviaaria, blineja, itse leivottuja kakkuja, sorttia pitaa olla ainakin neljaa kumpaakin laatua. Ja kaikkea pitaa maistaa, ymmarran nyt mista sana "pakkopulla" tulee. Kaikki pitaa olla joko itse tehtya tai pitopalvelusta tilattua - ei mitaan K-kaupan nisuletteja siis.
Kahvin (kuppeja pitaa tayttaa ja kahvia pitaa olla tarjolla rajattomasti) jalkeen tarjoillaan konjakkia ja likooria. Konjakki on miehille ja likoori naisille. Piste.
Taman jalkeen vahan "helpottaa", sitten saattaa nimittain tulla lisaa (suolaista) ruokaa poytaan ja juoma vaihtuu kirkkaisiin snapseihin. Naita ei toki saa vapaasti juoda, vaan snapsilaulu jokaista snapsia ennen. Myos viinia tarjoillaan.
Ai juu, ja tama kaikki tapahtuu tietysti...ruotsiksi.
Oijoi! Mitenkäs loppukesä? Koska saa vetäistä crocsit jalkaan?
Kylla muina paivina saa pitaa crockseja halutessaan, yleensa pidetaan kuitenkin kumppareita koska punkit ja kyyt.
Loppukesasta on sitten Forneldarnas natt (muinaistulien yo), elokuun viimeinen lauantai. Aika pitkalle sama kaava kuin kauden aloitusjuhlissa, paitsi silloin poltetaan soihtuja pihalla. :)
Ja sita ennen on tietysti kräftpremiär elikkas rapujuhlat, elokuun alussa yleensa.
Muuten "vapaata oleskelua" vaikka niissa crockseissa, purjehdusreissuja ja satamatapahtumia.
Ei ikinä. Itse asiassa meillä ei käy vieraita juuri koskaan. Menemme vieraiksi muualle, usein rennommissa merkeissä mutta joskus täytyy vähän pönöttääkin.