Kumpi kertoo totuuden ulkonäöstä: peili vai valokuva?
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin kylpyhuoneen peilistä näyttää hyvältä kun valo tulee yläviistosta ja luo varjot leuan alle ja poskipäihin.
Mulla taas toisinpäin. Näytän kauhealta etenkin ylhäältäpäin tulevassa kirkkaassa valossa koska se tuo ennestään jo klommolla olevia poskiani vielä enemmän esille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varsinkin kylpyhuoneen peilistä näyttää hyvältä kun valo tulee yläviistosta ja luo varjot leuan alle ja poskipäihin.
Mulla taas toisinpäin. Näytän kauhealta etenkin ylhäältäpäin tulevassa kirkkaassa valossa koska se tuo ennestään jo klommolla olevia poskiani vielä enemmän esille.
Lommollahan poskien juuri pitää olla :D
Ei ole tuota ongelmaa näytän hyvältä kaikissa otoksissa. Ja ihan samalta.
Valokuva vääristää hieman. Olen tämän huomannut treffeillä käydessäni.
Olen kysynyt mieheltä niin sanoo että "etkö tiedä miltä näytät, katso peilistä!". No jos katson peilistä näytän aivan eriltä kuin itseottamissani kuvissa joissa näytän ihan hirveältä joka kerta. Siis kertakaikkiaan rumalta. Ja kerran minusta oli aivan järjettömän huono kuva jossa liikuntasuorituksen jälkeen kasvot olivat aivan punaiset ja muutenkin turvonneet niin mies sanoi että " tuolta sinä näytät" ja silloin järkytyin aivan hirveästi koska näytin ihan sarjamurhaajarikolliselta sellaisessa poliisikuvassa. Siis kuva oli kammottava ja näytin aivan hirveältä!!
En siis todella tiedä miltä näytän :( ?! Kaunotar en ole enkä kuvittele olevani, mutta olen peilikuvan perusteella olevani ihan normaalin näköinen enkä sellainen rumilus kuin valokuvissa.
En oikein usko ainakaan valokuvien voimaan, monet todella kauniit ystävänikin näyttävät kuvissa paljon huonommalta kuin livenä. Äitini on erityisesti näitä ihmisiä, joista ei saa koskaan edustavaa kuvaa. Ihan sama onko suunniteltu vai tilannekuva, niin hän näyttää aina oudolta :D
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tuota ongelmaa näytän hyvältä kaikissa otoksissa. Ja ihan samalta.
Sittenhän voi olla, että näytät livenä pahalta, kun kuva vääristää.
Vierailija kirjoitti:
Epäonnistunut valokuva.
Ja vielä tietämättäsi jossain arkitilanteessa otettu.
Vierailija kirjoitti:
Onhan tätä tutkittu. Valokuva kertoo sen miltä näytät muiden silmissä, peili sen miltä näytät omasta mielestäsi.
Tätä meinasin itsekin sanoa. Vanhoja valokuvia joskus katselin ja totesin käyttäväni sairaalloisen alipainoiselta. En ole kärsinyt syömishäiriöstä, olin vain todella laiha. Muitakin suvusta löytyy, jotka olivat nuorena ihan rimpuloita. Omaan silmääni en koskaan näyttänyt niin laivalta kuin kuvissa. Ihmettelin, miksi jotkut ystäväni kommentoivat laihuuttani. Näen syyn valokuvissa, mutta en nähnyt koskaan peilissä.
Eniten kertoo se, jos joutuu aina ostelemaan suurempia kausivaatteita. Viime kesän vaatteet ovat kummasti kutistuneet, kertoo että läskii on tullut lisää.
On itsensä pettämistä jos silmät ei näe/tunnista eikä aivot tunnusta lihomista.
Voi kun näyttäisikin peilikuvalta. Kuvissa olen ruma aina. Video vasta hirveä onkin. Olen siis ruma. Inhoan peilikuvaani, koska se valehtelee. Saiko tästä nyt kukaan selvää. lol
Vierailija kirjoitti:
Onhan tätä tutkittu. Valokuva kertoo sen miltä näytät muiden silmissä, peili sen miltä näytät omasta mielestäsi.
Valokuvaajana on pakko sanoa että tämä on aivan hevonkukkua. Tiedän monia kuvaajia, jotka ottavat hirveästi itseensä kun heidän ottamansa kuvat eivät kelpaa kuvatuille, mutta mitä työnjälkeä olen nähnyt niin ei se ole ihme.
Kuvat otettu väärästä kuvakulmasta, kuvasta näkee että otonhetki on ollut kireä tai ei vain ole kemiat toimineet. Joskus ihmisen aivan väärät piirteet ylikorostuvat ja olen nähnyt monia parikymppisiä, joista on saatu neljäkymppisiä väsyneitä juoppoja väärällä valaistuksella tai asennolla; Toisekseen kuvaajilla on hirveästi maneereja joita he tuputtavat kaikille kuvattaville melkein liukuhihnalta, vaikka henkilön persoonalle se ei todellakaan istu. Lisäksi osalle kuvaajista on vaikea tajuta, että hetken tuntemisen jälkeen he eivät voi muutamalla kuvaruudulla päättää henkilön puolesta miltä hän näyttää. Tärkeintä on saada edes se yksi hyvä kuva eikä itsepintaisesti väittää miten ne kaikki ruudut ovat todella hyviä. Tästä juonnettuna on päästy niihin loputtomiin facebookriitoihin, miten estää kuvattuja edelleen muokkaamasta valokuviaan ennen jakamista instaan tai muualle someen, mutta kyllä tekisi itsekin mieli jatkaa muokkaamista. Niihin on kaikkiin tehnyt mieli kirjoittaa, että opettele ensin kameran asetuksiakin enemmän kohtaamaan se ihminen ja ottamaan selvää miten kuoria hänestä peloton ihminen esiin kameran edessä, josta saa ne hyvät kuvat.
Olen monta kaunista naista kuvannut ja muutamasta saanut niin hirveät kuvat, että itseäkin on hävettänyt: tämäkö on muka kaiken tarkoitus?
Jokainen vieläpä näkee yhden ihmisen aivan eri tavoilla. Yhden mielestä kaunis, toisen mielestä ruma, yhden mukaan näytän äidiltäni, toisen mukaan isältäni, kolmannen mielestä en kummaltakaan.
Olen surkea valokuvissa, kasvoni kun ovat epäsymmetriset ja olen tottunut peilikuvaan. Lisäksi jännitän tästä syystä kameraa ja olen awkward. Tietämättäni näpätyissä kuvissa, videokuvassa ja pelissä olen kaunis, poseerauskuvissa taas aika karmean näköinen 😁
Eli sanoisin, että ei kai mikään ole sen aidompi kuin toinenkaan. Kaikki yhtä subjektiivisia näkemyksiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tätä tutkittu. Valokuva kertoo sen miltä näytät muiden silmissä, peili sen miltä näytät omasta mielestäsi.
Valokuvaajana on pakko sanoa että tämä on aivan hevonkukkua. Tiedän monia kuvaajia, jotka ottavat hirveästi itseensä kun heidän ottamansa kuvat eivät kelpaa kuvatuille, mutta mitä työnjälkeä olen nähnyt niin ei se ole ihme.
Kuvat otettu väärästä kuvakulmasta, kuvasta näkee että otonhetki on ollut kireä tai ei vain ole kemiat toimineet. Joskus ihmisen aivan väärät piirteet ylikorostuvat ja olen nähnyt monia parikymppisiä, joista on saatu neljäkymppisiä väsyneitä juoppoja väärällä valaistuksella tai asennolla; Toisekseen kuvaajilla on hirveästi maneereja joita he tuputtavat kaikille kuvattaville melkein liukuhihnalta, vaikka henkilön persoonalle se ei todellakaan istu. Lisäksi osalle kuvaajista on vaikea tajuta, että hetken tuntemisen jälkeen he eivät voi muutamalla kuvaruudulla päättää henkilön puolesta miltä hän näyttää. Tärkeintä on saada edes se yksi hyvä kuva eikä itsepintaisesti väittää miten ne kaikki ruudut ovat todella hyviä. Tästä juonnettuna on päästy niihin loputtomiin facebookriitoihin, miten estää kuvattuja edelleen muokkaamasta valokuviaan ennen jakamista instaan tai muualle someen, mutta kyllä tekisi itsekin mieli jatkaa muokkaamista. Niihin on kaikkiin tehnyt mieli kirjoittaa, että opettele ensin kameran asetuksiakin enemmän kohtaamaan se ihminen ja ottamaan selvää miten kuoria hänestä peloton ihminen esiin kameran edessä, josta saa ne hyvät kuvat.
Olen monta kaunista naista kuvannut ja muutamasta saanut niin hirveät kuvat, että itseäkin on hävettänyt: tämäkö on muka kaiken tarkoitus?
Kiitos, ihana ja lohdullinen kirjoitus ❤️
T. tyttö joka itki häpeästä nähtyään ylioppilaskuvansa 😄
Vierailija kirjoitti:
Ot mutta ihmettelen aina sitä kun laittaudun esim. juhliin ja laitan hiukset nätisti kuohkeille laineille. Kun katson peilistä, niin ne näyttävät hyvältä, tuuheilta ja ilmavilta. Sitten kun minusta otetaan kuva, hiukset näyttävät ihan onnettomilta lässähtäneiltä, eikä niissä ole volyymia yhtään! Ja tässä ei siis ole kyse mistään illan mittaan läsähtämisestä, vaan siis jos vaikka ä heti laittautumisen jälkeen otan itsestäni kuvan, hiukset ovat kuvassa ihan latteat, kun taas samaan aikaan peilistä katsoessa hyvännäköiset. En käsitä mikä tässä on!
Siinä on se, että kaikki ei välity kennolle niin kuin luonnossa näyttää, vaan kuva vääristyy johtuen valoista, varjostuksista, väreistä.. Eli jos haluat kuohkean tukan kuviin, niin ne pitää laittaa suhteellisen yliampuvasti ennen kuin se välittyy kennolle asti. Tämän takia kuvausmeikki on aina raskaampi, hiukset aina enemmän pystyssä yms. ja jos ihmiset kulkisivat luonnossa sen näköisenä kuin kuvissa niin voi järkytys.
Vierailija kirjoitti:
Eniten kertoo se, jos joutuu aina ostelemaan suurempia kausivaatteita. Viime kesän vaatteet ovat kummasti kutistuneet, kertoo että läskii on tullut lisää.
On itsensä pettämistä jos silmät ei näe/tunnista eikä aivot tunnusta lihomista.
Tiedän, että tällä palstalla ollaan fiksoituneita lihomiseen mutta kuule kun ei se läski liity tässä aiheeseen mitenkään. Esimerkiksi minä näytän peilissä ok:lta ja kuvissa kauhealta. En siis lihavalta, vaan kauhealta, ja ne eivät ole sama asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ot mutta ihmettelen aina sitä kun laittaudun esim. juhliin ja laitan hiukset nätisti kuohkeille laineille. Kun katson peilistä, niin ne näyttävät hyvältä, tuuheilta ja ilmavilta. Sitten kun minusta otetaan kuva, hiukset näyttävät ihan onnettomilta lässähtäneiltä, eikä niissä ole volyymia yhtään! Ja tässä ei siis ole kyse mistään illan mittaan läsähtämisestä, vaan siis jos vaikka ä heti laittautumisen jälkeen otan itsestäni kuvan, hiukset ovat kuvassa ihan latteat, kun taas samaan aikaan peilistä katsoessa hyvännäköiset. En käsitä mikä tässä on!
Siinä on se, että kaikki ei välity kennolle niin kuin luonnossa näyttää, vaan kuva vääristyy johtuen valoista, varjostuksista, väreistä.. Eli jos haluat kuohkean tukan kuviin, niin ne pitää laittaa suhteellisen yliampuvasti ennen kuin se välittyy kennolle asti. Tämän takia kuvausmeikki on aina raskaampi, hiukset aina enemmän pystyssä yms. ja jos ihmiset kulkisivat luonnossa sen näköisenä kuin kuvissa niin voi järkytys.
Mitä tarkoittaa "välittyy kennolle"?
-valokuvausta harrastamaton
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tätä tutkittu. Valokuva kertoo sen miltä näytät muiden silmissä, peili sen miltä näytät omasta mielestäsi.
Valokuvaajana on pakko sanoa että tämä on aivan hevonkukkua. Tiedän monia kuvaajia, jotka ottavat hirveästi itseensä kun heidän ottamansa kuvat eivät kelpaa kuvatuille, mutta mitä työnjälkeä olen nähnyt niin ei se ole ihme.
Kuvat otettu väärästä kuvakulmasta, kuvasta näkee että otonhetki on ollut kireä tai ei vain ole kemiat toimineet. Joskus ihmisen aivan väärät piirteet ylikorostuvat ja olen nähnyt monia parikymppisiä, joista on saatu neljäkymppisiä väsyneitä juoppoja väärällä valaistuksella tai asennolla; Toisekseen kuvaajilla on hirveästi maneereja joita he tuputtavat kaikille kuvattaville melkein liukuhihnalta, vaikka henkilön persoonalle se ei todellakaan istu. Lisäksi osalle kuvaajista on vaikea tajuta, että hetken tuntemisen jälkeen he eivät voi muutamalla kuvaruudulla päättää henkilön puolesta miltä hän näyttää. Tärkeintä on saada edes se yksi hyvä kuva eikä itsepintaisesti väittää miten ne kaikki ruudut ovat todella hyviä. Tästä juonnettuna on päästy niihin loputtomiin facebookriitoihin, miten estää kuvattuja edelleen muokkaamasta valokuviaan ennen jakamista instaan tai muualle someen, mutta kyllä tekisi itsekin mieli jatkaa muokkaamista. Niihin on kaikkiin tehnyt mieli kirjoittaa, että opettele ensin kameran asetuksiakin enemmän kohtaamaan se ihminen ja ottamaan selvää miten kuoria hänestä peloton ihminen esiin kameran edessä, josta saa ne hyvät kuvat.
Olen monta kaunista naista kuvannut ja muutamasta saanut niin hirveät kuvat, että itseäkin on hävettänyt: tämäkö on muka kaiken tarkoitus?
Kiitos, ihana ja lohdullinen kirjoitus ❤️
T. tyttö joka itki häpeästä nähtyään ylioppilaskuvansa 😄
Olen päättänyt olla ottamatta vakavissani valokuvia, jotka on otettu rippi-, päättäjäis- tai hääpäivänä. Ihan oikeasti, osalta noista kuvaajista hommat pitäis kieltää sakkojen uhalla, koska se työnjälki on karseeta.
Voi miten söpöä kun kaikki uskottelee itselleen ja muille että peili kertoo totuuden. Googlettakaa niin näette että asiaa on tutkittu ja todettu että ihmiset todella näkevät itsensä peilissä paremmalta kuin miten muut meidät näkevät. Tietenkin itseään voi yrittää lohduttaa uskottelemalla peilin kertovan totuuden, mutta tutkimustulokset osoittavat muuta.
valokuva, koska peilistä näkyy peilikuva joka näyttää väärin. kokeile näyttää kirjoitusta peiliin ja huomaat mitä tarkoittaa peilikuva.